Luikonlahden rikastushiekkapöly
| Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Sisällysluettelo
Luikonlahden pölypäästöt rikastushiekka-alueelta
Rikastushiekka-alueen pölypäästöt (kokonaispölypäästö, sekä raekoot PM10 ja PM2.5) on laskettu USEPA:n (1983) kaavan muokatulla versiolla (MDAQMD 2000) ja laskennassa on käytetty Ilmatieteen laitoksen toimittamaa säädataa. Sademäärät on mitattu Outokummun Viuruniemessä vuosina 2002 – 2011 ja tuuliolosuhteet Joensuun Liperin lentokentällä vuosina 2007 – 2011.
Prosessin kuvaus
Kylylahden kaivoksella louhittu kupari-koboltti-malmi kuljetetaan rikastettavaksi Luikonlahden rikastamolle. Rikastamolla malmi esikäsitellään murskaamalla ja jauhamalla, jonka jälkeen se rikastetaan vaahdottamalla rikastuspiireissä. Prosessissa muodostuu kaivannaisjätteenä rikastushiekkaa, joka pumpataan ja varastoidaan rikastushiekka-altaaseen. Rikastamon kapasiteetti on 550 000 tonnia malmia vuodessa, josta muodostuu rikastushiekkaa noin 350 000 tonnia eli 62 % syötteestä. (Kylylahti Copper 2012)
Rikastushiekka-alueen pölypäästöjen laskeminen
Luikonlahden rikastushiekka-altaan kokonaispinta-ala on 25 hehtaaria. Koko ala ei kuitenkaan ole eroosiolle alttiina, sillä noin 50 % alueesta on veden peittämää tai kosteaa. Lisäksi alla oleva kaava olettaa, että eroosiolle altista alaa "häiritään" jatkuvasti, jolloin tuoretta eroosiolle altista materiaalia on aina saatavilla. Kaava ei myöskään ota huomioon talvikauden lumipeitettä. Tästä johtuen laskennallinen pölypäästö on luultavasti todellisuutta suurempi.
Toiminnanharjoittajan mukaa rikastushiekan silttipitoisuus on keskimäärin noin 13 %.
Ilmatieteen laitoksen toimittaman säädatan mukaan niiden päivien lukumäärä, jolloin sademäärä on alueella yhtä suuri tai yli 0.3 mm (tässä 0.25 = 0.3 koska mittausdataa on saatavilla vain yhden desimaalin tarkkuudella) on vuodessa keskimäärin 159 (vuosien 2002 – 2011 tarkastelujakso). Tuulen nopeus ylittää alueella 5.4 m/s viiden vuoden tarkastelujakson (2007 – 2011) perusteella 7.2 % ajasta.
Rikastushiekka-alueen pölypäästöt lasketaan kaavalla:
E = J*1.9*(s/1.5)*[(365-p)/235]*(f/15)
jossa,
E = päästökerroin pölyämiselle (kg/ha/päivä)
J = hiukkasten aerodynaaminen kerroin
J(TPM) = 1.0 (kokonaispölyäminen)
J(PM10) = 0.5
J(PM2.5 ) = 0.2
s = silttipitoisuus
p = niiden päivien lukumäärä, jolloin sademäärä on yhtä suuri tai yli 0.25 mm
f = prosenttimääräisesti aika, jolloin tuulen nopeus kasan keskikorkeudella ylittää 5.4 m/s
E(TPM) = 6,93 kg/ha/d
E(PM10) = 3,46 kg/ha/d
E(PM2.5) = 1,39 kg/ha/d
Tuulieroosion aiheuttama vuotuinen pölypäästö saadaan kertomalla päästökerroin E varastointialueen tuulieroosiolle alttiilla pinta-alalla (12,5 ha) ja 365:llä:
Vuotuinen kokonaispölypäästö = 31 618 kg
Vuotuinen pölypäästö raekoolle PM10 = 15 786 kg
Vuotuinen pölypäästö raekoolle PM2.5 = 6 342 kg
Laskennalliset tulokset ovat luultavasti suurempia kuin todellisuudessa.
Pölyävän aineksen koostumus vastaa rikastushiekan koostumusta. Toiminnanharjoittajalta saadut rikastushiekan alkuainepitoisuudet on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1: Luikonlahden rikastushiekan pitoisuuksia (mg/kg).
| S % | Cu | Zn | Co | Ni | As | Pb | Sb | Cr | V |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 0,60 | 300 | 200 | 100 | 200 | 40 | 50 | 110 | 1310 | 210 |
Lähteet
Kylylahti Copper Oy 2012. Luikonlahden rikastamon rikastuskapasiteetin lisääminen; Ympäristövaikutusten arviointiselostus.
Mojave Desert Air Quality Management District (MDAQMD) 2000. Antelope Valley Air Pollution Control District 2000. Emission Inventory Guidance: Mineral Handling and Processing Industries
U.S. Environmental Protection Agency (USEPA), 1983. AP-42, Supplement 14 for Compilation of Air Pollutant Emission Factors, Third Edition, May 1983.
