Kylylahti tärinä

Muita Minera-projektin tuotoksia

Minera-mallin sovelluksia	· Luikonlahden tapaustutkimus · Luikonlahden sienitutkimusraportti
Muut	· Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Minera-hanke · MINERA Loppuseminaari · Kauppila T, Makkonen S, Komulainen H, Tuomisto JT: Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: MINERA-hankkeen loppuraportti. · Lehdistötiedote 15.4.2013 · Kohdekohtainen esimerkki · Lyhenteet ja määritelmät · Loppuraportti kokonaismalli · Kaivostoiminnan ympäristöterveysriskien arviointi (suojattu sivu) · Mallinnusohjelmat päästöjen arvioinnissa · Viitearvot · Talvivaaran kaivoksen terveysvaikutukset · Loppuraportti · Raportti · Yaran tapaustutkimus
Muita kaivostoimintaan liittyvää	· Vesijalanjälki · Hyvä kaivos pohjoisessa · Yhteiskuntatieteellinen kaivostutkimus Itä-Suomen yliopistossa · Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi3422
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kylylahden kaivoksen aiheuttama tärinä

Keskeisimpiä tärinän aiheuttajia kaivosalueella ovat räjäytystyöt ja raskas ajoneuvoliikenne. Tässä tarkastelussa arvioidaan ainoastaan räjäytystöiden aiheuttamaa tärinää.

Prosessin kuvaus

Eniten tärinää aiheuttavat louhinnan yhteydessä tehtävät räjäytystyöt. Kaivoksella suoritetaan kahdenlaisia räjäytystöitä: tunnelin louhintaa (vinotunneli ja tuotantoperät, sekä malmin louhintaa eli tuotantolouhintaa. Malmin louhinnassa käytetään suurempia räjähdemääriä. Tunnelin perää louhittaessa tyypillinen käytettävä momentaaninen räjähdysainemäärä on 55 kg. Malmin louhinnassa tyypillinen käytettävä momentaaninen räjähdysainemäärä on noin 400 kg. Malmin louhintavaiheessa etäisyys lähimpiin asuinrakennuksiin on pienimmillään 500 – 600 m. (Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007)

Tärinän laskeminen

Tärinän voimakkuus voidaan laskea kaavalla:

v = k√(Qm/R^1,5)

jossa,

v = odotettavissa oleva heilahdusnopeus (mm/s)

R = havaintopisteen etäisyys räjähdyspaikasta (m)

Qm = samanaikaisesti räjähtävä (momentaaninen) räjähdeainemäärä (kg)

k = kallion tärinänjohtavuusluku

Arvioidaan tärinän voimakkuus tunnelin perää louhittaessa (v1: Qm = 55 kg) ja malmia louhittaessa (v2: Qm = 400 kg) 500 m päässä, käyttäen kallion tärinänjohtavuuslukuna tilastollista arvoa 25:

v1 = 25√(55/500^1,5)= 1,75 mm/s

v2 = 25√(400/500^1,5)= 4,73 mm/s

Mitatut tärinän voimakkuudet Kylylahden kaivoksen ympäristössä

Lähimmillä kiinteistöillä vuonna 2011 suoritettujen jatkuvatoimisten tärinämittausten mukaan heilahdusnopeudet ovat pääsääntöisesti alle 2 mm/s, suurimman yksittäisen mittaustuloksen ollessa 4 mm/s. Mittalaitteiston rekisteröimät heilahdusnopeudet vaimenevat töiden edetessä syvemmälle kallioperään. (Ramboll 2012)

Lähteet

Itä-Suomen ympäristölupavirasto 2007, päätös Nro 142/07/2

Ramboll 2012. Kylylahden kaivoksen ympäristötarkkailu, Vuosiraportti 2011.