Tietokide

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Tietokiteet ovat internetissä jaettuja ja joukkoistetusti tuotettuja tietosivuja, jotka vastaavat täsmälliseen tutkimuskysymykseen tieteellisin perustein. Tietokiteen tarkoituksena on vastata perustellusti siinä esitettyyn tutkimuskysymykseen. Tietokiteitä käytetään erityisesti Opasnet-verkkotyötilassa. Tietokiteitä ovat esimerkiksi arviointi, muuttuja ja metodi.

Kysymys

Millaisia pitää tietokiteiden olla, jotta ne

  • ovat hyödyllisiä tieto-olioita vaikutusarvioinneissa sellaisenaan,
  • sisältävät vastauksen avoimena datana,
  • kestävät tieteellistä kritiikkiä,
  • pystyvät myös mittaamaan sisältämänsä tiedon käyttöä ja hyödyllisyyttä,
  • pystyvät hyväksyttävällä tavalla jakamaan tieteellistä meriittiä sisällön tuottamiseen osallistuineille?

Vastaus

Tietokiteet ovat ovat internetissä jaettuja ja joukkoistetusti tuotettuja tietosivuja, jotka vastaavat täsmälliseen tutkimuskysymykseen tieteellisin perustein. Ne muistuttavat Wikipedia-artikkeleita sikäli, että niidenkin tuottamiseen voi vapaasti osallistua ja sisällölliset erimielisyydet ratkaistaan keskustelemalla. Kuitenkin ne myös poikkeavat olennaisilla tavoilla erityisesti siksi, että tietokiteen tarkoituksena on vastata perustellusti siinä esitettyyn tutkimuskysymykseen. Ne voivat myös sisältää uutta tietoa ja julkaisemattomia havaintoja, ja sivulla voidaan käydä tieteellistä väittelyä. Viimeinen sana ei Wikipedian tapaan perustu vakiintuneeseen julkaistuun tietoon arvostetussa lähteessä vaan tieteellisin perustein käytyyn kriittiseen keskusteluun havainnoista ja niiden merkityksestä vastauksen kannalta. [1]

Tietokiteet ovat mm. arviointien peruselementtejä. Ne kuvaavat aina jotakin todellisia ilmiötä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi fyysisten ilmiöiden kuvaukset, kuten altistus jollekin kemikaalille, mutta myös väestön mielipidejakauma maahanmuuton suhteen. Tietokiteiden perusluonteeseen kuuluu, etteivät ne ole lopullisia, vaan niiden sisältö kehittyy tiedon ja niiden parantamiseen käytetyn työn lisääntyessä. Tietokiteet eivät myöskään ole sidottuja mihinkään tiettyyn arviointiin, vaan niitä voi käyttää useiden arviointien osana. Poikkeuksena tästä ovat arvioinnit, jotka itsekin ovat tietokiteitä, jotka tuotetaan tietyn päätösprosessin tarpeita varten ja joiden vastaus ei muutu arvioinnin valmistuttua (vaikka arvioinnin sisältämät muuttujat ehkä muuttuvatkin). Tietokiteitä kutsutaan myös muuttujiksi niiden vaikutusarvioinnissa saaman roolin takia. Sanalla muuttuja on kuitenkin niin monta eri merkitystä, että haluamme tässä yhteydessä käyttää tietokidettä.

Tietokiteen eräs ominainen piirre on sen standardoitu rakenne, joka mahdollistaa arviointimallien tai erilaisten nettisovellusten rakentamisen sen päälle. Eli vaikka sen sisältö päivittyy tiedon parantuessa, se pysyy jatkuvasti vakioidussa koneluettavassa muodossa. Yleensä vain raakadata on enemmän tai vähemmän standardimuodossa, kun taas datan pohjalta tehdyt tulkintoja sisältävät tietotuotteet ovat lähes poikkeuksetta ihmisille - ei koneille - suunnattuja, kuten artikkeleita tai raportteja. Tietokide onkin harvinainen tieto-oliotyyppi: se on sekä koneluettavassa että ihmisen luettavassa muodossa oleva tulkinta jostain täsmällisestä aiheesta.

Tietokiteitä on erilaisia eri käyttötarkoituksiin, ja niitä on tarkemmin kuvattu mm. sivuilla muuttuja, arviointi ja metodi sekä vastaavilla englanninkielisillä sivuilla variable, assessment ja method. Tässä kuitenkin on lyhyesti kuvattu joitakin tietokiteiden tärkeimpiä ominaisuuksia.

  • Tietokiteet vastaavat johonkin täsmälliseen tutkimuskysymykseen.
  • Tietokiteiden vastaus on avointa dataa. Siitä on tarjolla myös ihmiselle helppolukuinen tiivistelmä.
    • Vastaus sisältää kaikki ne vaihtoehdot, joita ei perustelluista syistä ole voitu hylätä. Se siis sisältää myös täsmällisen kuvauksen vastauksen epävarmuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa todennäköisyysjakaumaa.
  • Tietokiteiden perustelut sisältävät kaiken sen tiedon, joka tarvitaan vakuuttamaan kriittinen lukija vastauksen hyvyydestä. Vahvat perustelut nojaavat aina havaintoaineistoon eli dataan. Heikot perustelut, kuten asiantuntijuuteen vetoaminen, ovat sallittuja, mutta häviävät vahvoille perusteluille.
  • Tietokiteiden sisältö tuotetaan joukkoistamalla. Kuka tahansa saa osallistua.
  • Tietokiteissä pyritään jaettuun ymmärrykseen eli tilanteeseen, jossa eri osapuolten näkemykset on kuvattu niin kattavasti, että kyseiset osapuolet itse pitävät kuvausta riittävänä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki näkemykset hyväksytään: niiden on oltava sopusoinnussa havaintojen kanssa. Hylätytkin näkemykset pidetään osana perusteluja, vaikkeivät ne vaikuta lopputulokseen. Näin vältytään jankutukselta, kun uudelleenlämmitetty keskustelu voidaan lopettaa: "Tuo näkemys on jo osana tietokidettämme ja vaikuttaa vastaukseen ansaitsemallaan painoarvolla."
  • Asioiden saama painoarvo riippuu siis niiden tieteellisestä arvosta. Ei-tieteellisiä asioita kuten uskonkysymyksiä tai kuvitteellisia universumeja (esim. Pokémon tai Harry Potter) ei käsitellä, ellei keskustelua voi käydä todelliseen havaintoaineistoon perustuen. Esimerkiksi arvokysymyksiä käsiteltäessä voi vedota filosofiseen tai psykologiseen tutkimukseen tai siihen, minkä arvojen kannattajiksi ihmisten havaitaan ilmoittautuvan.

Miksi tietokiteitä kannattaa käyttää?

Tietokiteiden käyttö perustuu ajatukseen, että ne voivat toimia yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden yleiskäyttöisinä tiivistelminä. Monista poliittisesti kiihkeistä aiheista leviää sosiaalisessa mediassa tunneissa valtavia määriä tietoa, jonka todenperäisyys tai aiheeseen liittyminen voi olla värittynyttä tai täysin virheellistä. Käytännössä tätä ilmiötä ei ole mahdollista pysäyttää, vaikka käytössä olisi armeija trollauksen vastustajia, jotka jatkuvasti osallistuisivat nettikeskusteluihin ja korjaisivat siellä esiintyviä virheitä. Tietokiteet tarjoavat toisen lähestymistavan: konkreettiseen ja tärkeään kysymykseen esitetyn tieteelliseen tietoon perustuvan, punnitun vastauksen, joka on jatkuvasti löydettävissä samasta paikasta ja joka päivittyy tiedon parantuessa. Ajatus on, että on tärkeämpää tarjota luotettavaa tietoa niille, jotka sitä aktiivisesti etsivät, kuin yrittää pakottaa sitä niiden kurkkuun, jotka eivät ole kiinnostuneita tai jopa haluavat tahallaan ymmärtää vääriin. Jää yhteiskunnan poliittiseksi kysymykseksi, kumpi ryhmä saa enemmän vaikutusvaltaa itse päätöksenteossa. Tietokiteet on siis suunniteltu yhteiskuntaan, jossa valheesta kiinni jääminen johtaa häpeään ja perättömien tietojen käyttö sanoman poliittisen painoarvon surkastumiseen. Kaikki yhteiskunnat eivät toki ole tällaisia, mutta jos kritiikinkestävää tietoa ei edes saada tuotettua tehokkaasti kaikkien saataville, poliitikkojen on hankala sitä hyödyntää, eikä kansa voi sen hyödyntämistä vaatia.

Toistaiseksi käytännön kokemukset tietokiteiden tuottamisesta ja varsinkin käytöstä päätöksenteossa ovat vähäiset. Kuitenkin on jo nähty, että niiden käyttäminen tutkimustiedon tiivistämisessä on mahdollista ja että niiden avulla on pystytty selkeyttämään tutkimuksen sisäisiä tai tutkimuksen ja päätöksenteon välisiä kiistoja. Tietokiteiden tuottaminen perustuu vakiintuneisiin tieteellisiin periaatteisiin, joten sikäli niihin liittyvät ongelmat ovat pikemmin käytännön hankaluuksia kuin periaatteellisia.


Perustelut

Tietokiteet sisältävät tieteellistä tietoa, mutta ne poikkeavat perinteisistä tutkimustyön tietotuotteista. Seuraavassa on lyhyt esittely ja vertailu.

Tieteellinen artikkeli on nykyisen tieteenteon perusyksikkö. Sitä varten tutkija tai tutkimusryhmä tekee tutkimuksen, jossa kertyy havaintoaineistoa. Aineistoa analysoidaan, ja lopuksi tehdään tulkintoja ja päätelmiä omien tulosten ja aiempien tieteellisten artikkelien perusteella. Tavoitteena on julkaista artikkelit vertaisarvioiduissa lehdissä eli siten, että muutama muu alan tutkija on perehtynyt käsikirjoitukseen ja puoltanut sitä ennen sen julkaisemista. Tämän vertaisarviointikäytännön tarkoituksena on parantaa käsikirjoitusten laatua ja karsia pois huonoja tutkimuksia. Kummankin tarkoituksen osalta varsin yleisesti myönnetään, että järjestelmä ei ole erityisen tehokas, mutta parempaakaan ei ole saatu aikaiseksi. Joku on sanonut, että päätuotoksen pitäisi olla alkuperäinen data, ei artikkeli: tutkijoiden pitäisi julkaista mitä haluavat sen sijaan, että kirjoittaisivat kuvauksia siitä, mitä luulevat löytäneensä.

Asiantuntijaraportit ovat asiaa hyvin tuntevan asiantuntijan kokoamia katsauksia yleensä jonkin käytännöllisen kysymyksen, kuten tulevan päätöksen, aihepiiriin. Ne eivät yleensä tuota uutta alkuperäisaineistoa tai ole vertaisarvioituja, ja siksi niiden arvostus tutkijoiden ja tutkimusrahoittajien silmissä on valitettavan huono. Niiden sovellettavuus on kuitenkin paljon artikkelia parempi päätösvalmistelussa, koska ne vastaavat juuri niihin kysymyksiin, jotka ovat merkittäviä kyseiselle päätökselle.

Avoin data on yleensä mittausaineistoa, joka on julkaistu sellaisenaan muiden käytettäväksi. Tapauksesta riippuen se voi olla hyvinkin pitkälle jalostettua ja laatuvarmennettua, mutta usein löytyy laatuongelmia, kuten riittämätön metadata. Avoimen datan käytännöt ovat vasta viime vuosina alkaneet muotoutua, koska tutkijoilla ei aiemmin ollut tapana julkaista alkuperäisaineistoja. Päätöstuen kannalta ongelmana on, että avoin data ei sisällä tulkintoja ja päätelmiä lainkaan, saati juuri sillä hetkellä tärkeistä aiheista. Avoin data on siis mainiota raaka-ainetta sille, jolla on osaamista ja aikaa analysoida ja tulkita sitä, mutta varsin hyödytöntä muille.

Tietokiteen idea yrittää yhdistää päätösvalmistelun kannalta hyvät puolet kaikista mainituita tietotuotteista ja välttää huonot. Idea on rakentaa tietotuote täsmällisen tutkimuskysymyksen ympärille. Kysymys voi olla puhtaasti tieteellinen, mutta päätöstuen tapauksessa se voidaan muotoilla nimenomaan tulevaa päätöstä palvelevaksi. Kysymykseen vastaamiseksi asiantuntijat keräävät kaikkea mahdollista aineistoa, joka auttaa vastaamaan kysymykseen. Tämä sisältää niin tutkimusartikkelit, asiantuntijaraportit kuin avoimen datankin ja asiantuntijan hiljaisen tiedon, jota ei löydy kirjoitetussa muodossa.

Tietokidettä työstetään alusta saakka joukkoistetusti avoimessa verkkotyötilassa, ja sen sisältämät tiedot ovat avoimesti käytettävissä. Aineisto jäsennetään, arvioidaan ja tulkitaan. Lopputuloksena on vastaus, joka on läpäissyt kaiken työn aikana esitetyn kritiikin. Vastaus on siis paras senhetkinen tulkinta siitä, miten kysymyksessä esitetty asia todellisuudessa on. Tietokiteen avoin kritisointi varmistetaan työn aikana tieteen ideaalin mukaisesti, jotta lopputulos olisi tieteellisesti hyvin perusteltu. Tietokiteen vastaus on yleensä sekä koneluettavassa muodossa vaikutusarviointimalleja varten että ihmiselle helppolukuisessa muodossa teksteineen ja kuvineen.

Tietokiteen etuna siis on, että se käyttää kaiken soveltuvan tiedon (ei vain omaa dataa niin kuin artikkelissa), se myös tulkitsee dataa (toisin kuin avoin data), ja se on tuotettu noudattaen avoimuuden ja kritiikin periaatteita (toisin kuin raportti).

Jaetun ymmärryksen tuottaminen tietokiteitä hyödyntäen

Pääartikkeli: Jaettu ymmärrys

Olennainen osa strategista tutkimusta on yhteiskunnallisen päätöksenteon tukeminen. Tätä pitäisi tehdä aivan alusta alkaen käyttäen avointa päätöksentekokäytäntöä. Se kehitettiin THL:ssä vuonna 2013 ja perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ympäristöterveyden päätöstuesta. [2] [3] Avoimen päätöksentekokäytännön kaikkein tärkein periaate on jaetun ymmäryksen rakentaminen käsiteltävästä aiheesta. Jaettu ymmärrys kuvaa tilannetta, jossa kaikki osallistujat ovat yhdessä kirjoittaneet ylös, mitä tiedetään asiaan liittyvistä yksityiskohdista, mitä näkemyksiä eri sidosryhmillä on, mistä asioista ollaan samaa mieltä ja mistä eri ja miksi. Osallistuminen on avointa ja pitää sisällään päätöksentekijät, asiantuntijat, kansalaiset ja muut kiinnostuneet tahot.

Jaettu ymmärrys saavutetaan käyttämällä yhteistyön ja osallistumisen systemaattisia metodeja. Kun jostain faktasta ollaan erimielisiä, ratkaisu löydetään kritiikin ja havaintojen, tieteen peruspilareiden, kautta. Työtä tukevat modernit internet-työkalut kuten avoimet tietokannat, reaaliaikeinen yhteinen muokkaustyökalu, wikit ja netissä voimivat laskumallit. Tällaisia on ollut aktiivisessa käytössä THL:ssä jo vuosia, ja tämänkaltaisesta työstä on paljon asiantuntemsuta.

Käytännössä jokainen tutkimuskysymys saa oman nettisivun yhteisölliseltä nettityötilasta heti työn ensimmäisenä päivnä. Vastaus jokaiseen kysymykseen rakennetan vähitellen jo olemassa olevan ja uuden tiedon, analyysin ja projektin aikana käytävän keskustelun avulla. Kuka tahansa voi osannistua näihin keskusteluihin milloin vain, ja tutkimusryhmän jäsenet moderoivat keskustelua. Vastauksia päivitetään jatkuvasti sitä mukaan, kun uutta tietoa löytyy, ja senhetkinen paras vastaus on käyttäjien nähtävillä milloin tahansa linkitettynä datana. Nettisivut, jotka rakennetaan tällä lailla olennaisen tutkimustiedon ympärille, ovat nimeltään tietokiteitä.[4]

On tärkeää huomata, että joskin tutkimuskysymykset on tuottamaan käytännöllistä ja suoraa ohjausta olennaisiin ja ajankohtaisiin politiikan kysymyksiin. Tietokidetyön tulisi etsiä aktiivisesti päätöksentekjöiden yhteistyötä ja työpanosta olennaisten kysymysten löytämiseksi ja poliittisen näkökulman sisällyttämiseksi työhön. Tietokiteet ovat käytännöllinen ratkaisu yhteistyötarpeeseen tieteen ja politiikan välillä. Tätä työtä tuetaan perinteisemmillä viestinnän ja yhteistyön tavoilla, kuten raporteilla, politiikkaperehdytyksillä, sidosryhmien työpajoilla ja mediatiedotteilla.

  1. Jouni Tuomisto. Tietokide. Opasnet, 2016. [1], viitattu 17.11.2018.
  2. Tuomisto, Jouni T.; Pohjola, Mikko; Pohjola, Pasi. Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä. Yhteiskuntapolitiikka 1/2014, 66-75. [2]
  3. Pohjola MV, Leino O, Kollanus V, Tuomisto JT, Gunnlaugsdóttir H, Holm F, Kalogeras N, Luteijn JM, Magnússon SH, Odekerken G, Tijhuis MJ, Ueland O, White BC, Verhagen H. State of the art in benefit-risk analysis: Environmental health. Food Chem Toxicol. (2012) 50: 1: 40-55. [3]
  4. Tuomisto JT. Massadata kansanterveyden edistämisessä. Duodecim 2015;131:2179–87.

Ehdotus tietokiteiden laajamittaisesta hyödyntämisestä

Ongelma:

Tutkimustieto ei saa ansaitsemaansa painoarvoa julkisessa keskustelussa verrattuna kaiken maailman heittoihin. Tästä syystä tutkimusta ei myöskään käytetä päätöksenteossa sen oikealla painoarvolla. Tutkimustekstiä piisaa, mutta ison osan lukee vain kirjoittaja itse ja refereet (luinko jostain että puolet artikkeleista kokee tämän kohtalon?). Ongelma uhkaa jo länsimaista demokratiaa, joka näyttää heikosti pystyvän vastaamaan hörhöilyn ja tahallisen poliittisen valehtelun haasteisiin.

Ratkaisu:

Kohteellisuus eli tietojen kirjaaminen asian mukaan pysyviin kohteisiin, käytännössä tietokiteisiin. Kyse ei oli pelkästään siitä että on kätevää että osallistujat ja mahdolliset kiinnostuneet sidosryhmät näkevät miten projekti etenee ja mahdollisesti osallistuvat. Kyse on isommasta ajatuksesta: Montako kohdetta tarvitaan siihen, että tietylle tutkimuskysymykselle saadaan tuotettua paras, tieteellisesti perusteltu vastaus? Yksi, jos se on tietokide. Koko ajatus siitä, että jokainen tuotettu data pitäisi julkaista omana artikkelinaan, on vanhentunut. Pikemminkin tarvitaan tietokiteitä, joissa tehdään synteesi jokaisesta relevantista datasta. Lisäksi pitää kartoittaa esitettyjä järkeviä ja järjettömiä selityksiä asialle ja katsoa, mitkä niistä kestävät kritiikkiä. Toiminta eroaa cochrane-katsauksesta, joka valikoi vain kriteerit täyttävän datan ja jos ei tule varmuutta niin sanotaan, ettei ole "konklusiivista evidenssiä". Aina pitää esittää vastaus ja sen epävarmuus, vaikka se olisi suuri. On myös tärkeää julkaista ne vastaukset, joita joku on esittänyt mutta jotka on todistettu vääriksi.

Ehdotus:

THL:n terveydensuojeluosasto valitsee 1-2 kriittisen tärkeää tutkimuskysymystä omalta alaltaan (esim. Kannattaako ottaa rokotusohjelman mukaiset rokotteet? Mikä on pienhiukkasten aiheuttama tautitaakka Suomessa ja eri lähteiden osuus siinä?), ja alkaa ylläpitää niitä koskevia tietokiteitä. Tämä tarkottaa paitsi perinteistä tieteellisen kirjallisuuskatsauksen tekemistä myös epätieteellisen kirjallisuuden kartoitusta valitusta aiheesta. Aktiivisesti etsitään väitteitä ja perusteluja, ja kaikki pannaan samaan tieteelliseen testiin. Mainostetaan tietokiteitä parhaina tieteellisinä vastauksina, koska ne on tuotettu käyttämällä tarkimmin tieteen perusperiaatteita. (Niihin EI kuulu esim. se, että arvovaltainen komitea lausuu viimeisen totuuden asiasta.) Samalla voidaan mainostaa sitä, että me emme osallistu somekeskusteluihin vaan haemme somesta relevantit näkemykset kohteeseen ja annamme niille tieteellisen käsittelyn. (Kohteesta ei pidä käyttää termiä 'meidän nettisivu' koska meillähän ei ole sen enempää valtaa sisältöön kuin muillakaan.) Pitkän tähtäimen tavoitteena on tilanne, jossa toiminta on niin laajaa ja vakiintunutta, että ihmiset valmiiksi tietävät, että paras tieteellinen arvio löytyy siitä kohteesta. Se ei enää ole meidän osaston tehtävä, mutta tämä tutkijoiden kansanliike voisi lähteä täältä liikkeelle.

Perustelu:

Uskottavuuden takia on tärkeää että aktiivisesti etsitään väitteitä aiheesta. Etsimistä pitäisi myös joukkoistaa palvelulupauksella: kerro meille väitteestä joka on julkisesti esitetty tästä aiheesta, niin me selvitämme sen todenperäisyyden. On tärkeää pystyä julkisesti sanomaan, jos jokin meidän alaan kuuluva väite ei pidä paikkaansa, mutta samalla on varmistettava, että tätä tulkintaa vastaan on mahdollista hyökätä tieteellisin perustein. Tämä mahdollisuus on se ratkaiseva tekijä, joka tekee tästä nettisivusta erilaisen kuin muut.

Terveysväitteiden todistelun ongelmama on se että osa tiedoista on potilastietoja ja salaisia. Siksi on pystyttävä osoittamaan että jonkun ehdottama tilastoanalyysi on oikeasti tehty todellisella aineistolla eli kritisoitavuuden pitää mennä pitemmälle kuin nykyään. Tämän todistamiseen keinodata ja koodien julkaiseminen olisivat oiva apu, koska olisi mahdollista yksityiskohtia myöten tarkistaa, mitä on tehty.

Omassa mielessäni näen tilanteen, jossa tietokiteen vastauksessa on annettu vastaus esimerkiksi tautitaakkaan luottamusväleineen, ja sen lisäksi lueteltu joukko yleisiä vääriä luuloja asiasta selkein värikoodein varustettuna. Jokaisesta vastauksesta ja luulosta voi klikata syvemmälle perusteluihin, ensin yleistajuisiin kuvauksiin ja sitten teknisempiin yksityiskohtiin. Ja jokaista väitettä olisi mahdollista kritisoida samalla nettisivulla eli kohteellisesti.

Valitettavasti tämä ei ole kustannusneutraali ehdotus, koska työtä tämä toisi. Mutta toisi vaikuttavuuttakin.

Katso myös

Viitteet