Luettelo tiivistelmistä

Tämä sivu luetteloi sivujen tiivistelmät, jotka on kirjattu tiivistelmälaatikkoon.

PFAS-yhdisteiden tautitaakka

Pääviesti

Kysymys: Mikä on perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) tautitaakka Suomessa kalansyönnin aiheuttaman altistuksen seurauksena? Millaista terveyshaittaa PFAS-yhdisteistä voisi olla ja miten nämä haitat suhteutuvat kalansyönnin muihin terveysvaikutuksiin? Vastaus: Arvioinnissa tarkasteltiin monipuolisesti suomalaista kalansyöntiä ja kalassa olevia terveellisiä ja haitallisia yhdisteitä. Katso esitys päätuloksista: <img title="pptx" src="/extensions/MsLinks/images/pps_icon.png"> PFAS-yhdisteiden tautitaakka. Näiden avulla arvioitiin saanti eri yhdisteille sekä suoraan että imeväisikäisillä raskauden ja imetyksen kautta. PFAS-yhdisteet ylittivät isolla osalla väestöä Euroopan ruokaturvaviraston siedettävän viikkosaannin, ja vapaa-ajan kalastajien osalta raja ylittyi lähes kaikilla. Myös dioksiinien (TEQ) saanti ylittyi usein, sen sijaan metyylielohopea harvoin. Kuitenkin tautitaakkaa tarkasteltaessa tilanne näyttää kovin erilaiselta. Metyylielohopea näyttää aiheuttavan jonkin verran terveyshaittaa lapsille, mutta myöskään PFAS-yhdisteiden haitat eivät ole mitättömät. Kalaa kokonaisuudessa tarkasteltaessa nähdään, että kuitenkin haitat ovat hyötyjä pienemmät kaikissa ikäryhmissä. Kiinnostavaa on, että metyylielohopea ja DHA-rasvahappo vaikuttavat molemmat samaan terveysvasteeseen eli keskushermoston kehittymiseen, jota tässä mitataan älykkyysosamäärällä. Suomalaisen kalan pitoisuudet ovat sellaiset, että terveyshyödyt voittavat myös tämän yhden terveysvasteen osalta kaikkein herkimmässä väestöryhmässä eli imeväisikäisillä.

Tautitaakka Suomessa
Malline:Tiivistelmä.default Helsingin energiapäätös 2015

Pääviesti

Kysymys: Helsinki tekee syksyllä 2015 voimalaitoksista ison energiapäätöksen, joka vaikuttaa energiantuotantoon vuosikymmeniä. Tärkeä päätös vaatii perusteellista taustatietoa. Kuinka varmistetaan jatkuva ja riittävä lämmön ja sähkön tarjonta Helsingissä vuoden ympäri kaikissa oloissa seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan siten, että vaikutukset kustannuksiin, ilmastopäästöihin, terveyteen, toimitusvarmuuteen ja kestävään kasvuun ovat mahdollisimman suotuisat? Kuinka hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuuskorjaukset voisivat parantaa tilannetta? Tämän jälkimmäisen kysymyksen esitti kaupunginvaltuusto keväällä 2015, ja toinen arviointi (Helsingin kaupungin ja Helen Oy:n koordinoimana) vastasi siihen lokakuussa 2015. Vastaus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki avoimen arvioinnin Opasnet-verkkotyötilassa kesällä ja syksyllä 2015 tavoitellen jaettua ymmärrystä. Hyödynsimme työssä tietokiteitä eli verkossa säännöllisesti päivittyviä tietopohjaisia vastauksia täsmälliseen kysymykseen. Niiden avulla kehitimme Sofia-mallin arvioimaan erilaisten ehdotettujen Helsingin energiavaihtoehtojen toteutettavutta ja useita eri vaikutuksia. Sofia osaa laskea rakennuskannan suuruuden ja energiankäytön perustuen keskimääräiseen energiatehokkuuteen, rakennuspinta-alaan ja ulkolämpötilaan. Sofian ydin on energiatasemalli, joka optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden ja kustannustehokkuuden helsinkiläisistä voimaloista jokaiselle päivälle. Tilannetta seurataan vuodesta 1985 vuoteen 2065. Sofia katsoo myös muuta lämmön ja sähkön kulutusta, mutta ei kuitenkaan teollisuutta ja liikennettä. Tasapainotetun energiantuotannon perusteella Sofia laskee polttoaineiden ja muut kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista. Malli voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen. Sofian keskeisenä päätelmänä on, että energiaratkaisut näyttävät jakautuvan kahteen luokkaan: sellaisiin, jotka kaukolämmön sivutuotteena tuottavat sähköä, kuten Hanasaaren hiilivoimala ja ehdotettu Vuosaari C -biovoimala, ja sellaisiin, jotka kaukolämmön tuotannossa eivät tuota tai jopa kuluttavat sähköä huomattavia määriä, kuten hajautetut biolämpövoimalat ja merilämpöpumput. Keskustelussa olevien ratkaisujen valossa Helsingin sähköomavaraisuus on tulevaisuudessa katoamassa ja muuttumassa voimakkaaksi sähköriippuvuudeksi. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä riippuu, onko tilanne ongelmallinen vai ei. Valitettavasti sähkömarkkinat ovat voimakkaan muutoksen kourissa, ja esimerkiksi tuulivoimatariffit mutkistavat tilannetta entisestään vaikeuttaen tämän ratkaisevan kysymyksen ennakointia. Paikallisten lämpöratkaisujen onnistumiseksi kansallinen sähkötilanne ja -politiikka pitäisi nopeasti saada selkeytettyä, kuvattua ja johdonmukaistettua. Muuten Suomessa aiemmin erittäin kustannus- ja energiatehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto korvautuu jollain paljon tehottomammalla. Jos unohdetaan kysymys sähköomavaraisuudesta ja tarkastellaan ainoastaan kaukolämmön tuotantoa, on useita kustannustehokkaita ratkaisuja tarjolla. Datakeskusten tai Nesteen jalostamon kaltaiset hukkalämpöä hyödyntävät prosessit näyttävät olevan kustannustehokkaampia kuin esimerkiksi Vuosaari C -biovoimala. Myös ympäristöstä lämpöä ottavat talokohtaiset tai isot lämpöpumput näyttävät kustannustehokkailta. Loviisan ydinkaukolämpö on laskelmissamme kannattava, mutta siinä ei ole kokonaisuudessaan pystytty huomioimaan rakentamiskustannusten epävarmuutta; ja on muistettava, ettei voimalan rakentamispäätös ole Helsingin kaupungin vallassa. Kaikki nämä ratkaisut kuitenkin kuluttavat sähköä juuri silloin, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan ja hinta korkeimmillaan, eikä sähkön hinnan vuodenaikais- tai vuorokaudenaikaisvaihtelua ole laskelmissa huomioitu. Siksikin olisi tärkeää tehdä koko valtakunnan laajuinen energiatasemalli tuntikohtaisesti ja sisällyttää siihen myös sähkö, teollisuus ja liikenne. Terveys- ja ilmastovaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa merkittävä osa kustannuksista vaihdellen viidenneksen ja neljänneksen välillä siten, että tästä on noin puolet kumpaakin. Yllättävää on, että eri vaihtoehtojen välillä erot sekä ilmasto- että terveysvaikutusten osalta vaihtelevat varsin vähän, vaikka vaihtoehtojen maine tässä suhteessa on hyvin erilainen. Tämä johtuu Sofian mukaan useasta tekijästä. Terveyden osalta kaikki suuret voimalat puhdistavat pienhiukkaspäästöt tehokkaasti, joten terveyseroja ei helposti synny; poikkeuksena on talokohtainen lämmitys puulla, joka on moninkertaisesti epäterveellisempää kuin mikään muu vaihtoehto. Sekä ilmaston että terveyden kannalta epäsuorat päästöt ovat myös merkittävät: vaikka lämpöpumpusta ei tule lainkaan suoria päästöjä, tarvittava sähköntuotanto aiheuttaa kuitenkin päästöjä. Päästökaupassa hiilineutraaliksi katsottu biopolttoaine aiheuttaa päästöjä elinkaarensa aikana, ja siksi myöskään yksinkertaiselta kuulostava polttoaineen vaihto ei tuota toivottuja tuloksia. Pöyry jätti oman, kiinteistökohtaisen hajautetun energian tuotantopotentiaaliin (aurinkosähkö, aurinkolämpö, maalämpö) keskittyvän raporttinsa 22.9.2015. Sen ja sen pohjalta tehdyn kaupungin julkaiseman raportin mukaan teknis-taloudellinen potentiaali tällaiseen lämmöntuotantoon on noin 1200 GWh/vuosi vuoteen 2030 mennessä eli noin viidesosa nykyisestä kulutuksesta. Sähkön vastaava potentiaali on huomattavasti pienempi, noin 250 GWh/vuosi. Lämmityspotentiaali kohdistuu öljy- ja sähkölämmitystaloihin eikä siis juuri vaikuta kaukolämmön kysyntään. Kaukolämmitystaloissa lämmönlähteen vaihtamisen sijasta kannattaa raportin mukaan tehdä energiakorjauksia. Sofia olettaa maalämmön osuudeksi 2035 noin 500 GWh/vuosi eli hieman vähemmän kuin Pöyry, mutta ero ei muuta päätelmiä. Näiden kahden raportin, Helenin kehitysohjelmasuunnitelman ja Hanasaaren vaihtoehtoja tarkastelleen vaikutusarvioinnin perusteella konsernijaosto päätyi suosittelemaan 9.11.2015 kaupunginhallitukselle kehitysohjelman vaihtoehtoa 3, joka on Sofian tarkatelemista skenaarioista kutakuinkin sama kuin Isot biolämpökeskukset, ja kaupunginhallitus suositteli 16.11.2015 tätä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyi sen 2.12.2015. Sofian mukaan vaihtoehto näyttää terveys- ja ilmastovaikutuksiltaan keskimääräistä paremmalta vaikkei ole kokonaishinnaltaan halvin. Se kuitenkin vähentää sähköomavaraisuutta. Tämä konsernijaostonkin päätöksessä mainitaan, mutta arvio on paljon pienempi (5 prosentin lasku) kuin Sofian mukaan. Mallien päätelmät tietenkin riippuvat käytettävän datan hyvyydestä. Sofian osalta epävarmuuksien täsmentämiseen olisi ollut vielä tarvetta vaikkei aikataulumme antanut siihen mahdollisuutta. Erityisesti polttoaineiden hinnat ovat vaikeasti ennustettavissa. Myös polttoaineverot ovat suuria joillakin polttoaineilla kun taas toisilla eivät. Verotuksen avulla yhteiskunta siis itse asiassa päättää, mitkä ratkaisut kaupunkitasolla osoittautuvat järkeviksi. Tämä onkin kolmas syy, miksi Suomessa pitäisi olla kansallinen, pitkäjänteinen ja selkeä energiapolitiikka ja tätä tukeva veropolitiikka, joka perustuu yksityiskohtaiseen, avoimeen energiatasemallinnukseen ja parhaaseen tietoon.

Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi

Pääviesti

Kysymys: Tällä sivulla Valtion tutkimuslaitosten uudelleenorganisointi tarkastellaan Suomen hallituksen suunnitelmaa valtion sektoritutkimuslaitosten toiminnan tehostamisesta ja yhdistämisestä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Mitä eri mahdollisuuksia tässä asiassa on ja mitkä ovat näiden toimenpiteiden seuraukset? Vastaus: Raportissa on ehdotettu viiden laajan tutkimuslaitoksen perustamista (näistä kuitenkin Ympäristön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskusten perustamisen järkevyys on kyseenalaistettu): Ympäristön tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Ilmatieteen laitos ja Suomen Ympäristökeskus), Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Geodeettinen laitos, maanmittaushallituksen paikkatieto- ja ilmakuva-oiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geo­informatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot), Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset VTT Teknologian tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Mitta­tekniikan keskus), Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), sekä Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus (nykyiset Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä mahdollisesti Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto). Lisäksi Helsingin yliopistoon fuusioidaan Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuskeskus. Itsenäisinä laitoksina säilytetään Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Kotimaisten kielten keskus KOTUS, Säteilyturvakeskus STUK ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Pneumokokkirokotteen hankinta kansalliseen rokotusohjelmaan

Pääviesti

Kysymys: Mitä vertailuperusteita pitäisi käyttää kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan pikkulasten pneumokokkirokotteen hankinnassa? Vastaus: Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi Opasnetissä käydään kesän 2014 aikana avoin keskustelu, jonka lopputulos esitellään kansalliselle rokotussuositusasiantuntijaryhmälle (KRAR) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) rokotehankintatyöryhmälle. Keskustelua käydään pääasiassa näistä kolmesta aiheesta omilla sivuillaan: Mitä tekijöitä pitäisi huomioida pneumokokkirokotteiden vertailussa? Miten pitäisi arvioida pneumokokkirokotusohjelman terveysvaikutuksia? Miten pitäisi arvioida pneumokokkirokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta? Voit osallistua keskusteluun eri tavoilla: Kirjoittamalla kommenttisi sivun alalaidassa olevaan kommenttikenttään, jolloin moderaattori nostaa sen osaksi sivun sisältöä. Hankkimalla Opasnettiin käyttäjätunnuksen sivun oikeasta yläkulmasta ja osallistumalla itse keskustelusivujen muokkaukseen. Osallistumisessa on noudatettava näitä ohjeita. Joistakin asioista käydään jäsennettyä keskustelua näiden ohjeiden mukaisesti. Vastaamalla kyselyyn rokotteiden valintaperusteista. Kysely on rakennettu niin, ettei pneumokokista tarvitse tietää mitään erityistä. Sinun kannattaa ensin tutustua sivustoon, jotta osaat kommentoida oikeaan kohtaan ja näet, onko joku muu jo nostanut esiin saman asian. Asioiden toistaminen on turhaa, koska vain yksi maininta joka asiasta jätetään sivulle. Samoin sivun aiheeseen liittymättömät kommentit poistetaan. Sen sijaan kaikki muu sisältö jätetään näkyviin keskustelun pohjaksi. Huomaa kuitenkin, että muut osallistujat saattavat yrittää todistella sinun näkemyksesi vääräksi; jos se onnistuu, näkemys ei päädy KRARille ja STM:lle annettavaan suositukseen. Lisätietoja pneumokokista.

Silakan hyöty-riskiarvio / raportti

Pääviesti

Kysymys: Onko silakansyönnistä enemmän terveyshyötyä kuin -haittaa Suomessa? Miten tilanne on eri ikäryhmissä? Vastaus: Aiemmat hyöty-riskiarviot ovat osoittaneet, että kalansyönti yleensä on terveellisempää kuin sen syömättä jättäminen. Tämä johtuu erityisesti kalan terveellisistä omega-3-rasvahapoista. Kuitenkin iso osa hyödyistä tulee aikuisille, joilla on suurentunut sydäntautiriski, ja iso osa haitoista tulee lapsille hammasvaurioiden ja muiden kehityshäiriöiden riskinä. Eviran toimeksiantona, yhteistyössä THL:n kanssa on kevään ja kesän 2014 aikana tehty hyöty-riskinarvio, jossa on katsottu nimenomaan eri ikäryhmiä erikseen nykyisen kalankäytön valossa. Tällä sivulla on työn loppuraportti sekä [pdf muotoisena Eviran sivuilla]. Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen tekemään kyselyaineistoon vuodelta 2013, jonka pohjalta on tehty varsinainen terveysvaikutusten tarkastelu. Aiheeseen liittyvä esitys löytyy sivulta Tiedosto:Kala ja terveys.ppt ja muuta lisätietoa sivulta Silakan hyöty-riskiarvio.

Perheenyhdistämisen edellytykset

Pääviesti

Kysymys: Perheenyhdistämisen edellytykset: Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa ja Euroopassa on hanke, jossa pyritään selvittämään vaikutuksia, joita perheenyhdistämisen kiristämisellä olisi. Vastaus: Perheenyhdistämisen toimeentuloedellytys on tiukka ja sen jäykkä soveltaminen johtaisi useimpien kolmen kuukauden aikaikkunan ulkopuolella jätettyjen perheenyhdistämishakemusten hylkäämiseen. Niinpä niitä perheitä, joihin sovellettaisiin perheenyhdistämisen lisäedellytyksiä, on vain 50 - 100 vuosittain olettaen nykyinen noin 3000 turvapaikanhakijan vuosimäärä. Toimeentuloedellytys on siis "superkriteeri", jonka tasolla ja soveltamisella on iso merkitys monille maahanmuuttajille, kun taas lisäkriteereillä on merkitystä vain harvoille. Koska nekin hidastaisivat tai estäisivät perheenyhdistämistä, ne todennäköisesti aiheuttaisivat perheille kotoutumisongelmia, psyykkistä kuormitusta ja syrjäytymistä, vaikkei tällaista suoraa näyttöä lisäedellytysten osalta olekaan. Ne myös lisäisivät hallinnollista kuormitusta tuomatta lisäarvoa hallinnolliseen prosessiin tai maahanmuuttopolitiikkaan. Perheenyhdistämisen edellytysten signaalivaikutukset olisivat todennäköisesti pienet ja toteutuvat pääasiassa jo toimeentuloedellytyksen kohdalla. Suomen kansalaisiin sovellettuna toimeentuloedellytys estäisi noin puolet suomalaisen ja ei-EU-kansalaisen perheiden muutoista Suomeen; tämä koskisi erityisesti opiskelijoita ja nuoria.

Maahanmuuttoarviointi

Pääviesti

Kysymys: Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Yhtäköyttä-hankkeen yhteistyönä toteutettava avoin arviointi, jossa selvitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämiseksi suomalaisten yritysten kasvun kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä. Kyseessä on pilotti, jolla testataan myös avoimeen arviointiin liittyvän joukkoistamisen toimintaa. Vastaus: Kysymyksen vastausta etsittiin avaamalla avoin keskustelu OtaKantaa-sivulla. Keskusteluun kutsuttiin alan asiantuntijoita, ja lisäksi siihen pystyi osallistumaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Alkuperäisessä keskustelussa vastausten avulla kartoitettiin laajahko aineisto, jonka pohjalta identifioitiin 34 toimenpidettä, joilla maahanmuuttjien tietotaitoa pystyttäisiin hyödyntämään. Toimenpide-ehdotukset kohdentuivat julkiselle sektorille, oppilaitoksille, yrityksille, ulkomaalaisille tönhakijoille Suomessa sekä yleensä kaikille kansalaisille. Toimenpide-ehdotuksista järjestettiin erillinen kysely, jonka avulla ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta arvioitaisiin, mutta tähän ei valitettavasti saatu kuin 2 vastausta. Tässä testattu menetelmä avoimen arvioinnin joukkoistamisesta osoitti, että tutkimustietoa on mahdollista kerätä laajemmalta yleisöltä esimerkiksi OtaKantaa keskustelun avulla. Testi myös osoitti, että hankaluutena on asiantuntijoiden aktivointi tiedon jakamiseen kaikille avoimen foorumin kautta.

Avoin päätöksentekokäytäntö

Pääviesti

Kysymys: Mikä on avoin päätöksentekokäytäntö (jota aiemmin on kutsuttu myös nimellä Tekaisu-menetelmä)? Vastaus: Avoin päätöksentekokäytäntö tarkoittaa käytäntöjä, joiden avulla saadaan parempia päätöksiä kiinnittämällä tarkempaa huomiota tiedon käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tavoitteisiin päätöstä valmisteltaessa, asioista päätettäessä ja päätöksia toimeenpantaessa ja seurattaessa. Kun näitä käytäntöjä harjoitetaan järjestelmällisesti ja avoimesti, voidaan näiden käytäntöjen kuvauksesta puhua tehokkaasti ja laajasti tietoa hyödyntävänä päätöksentekomenetelmänä. Avointen päätösten valmistelun menetelmien avulla parannetaan päätöksenteon käytäntöjä (ei pelkästään työkaluja) sekä kansalaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden asiasta kiinnostuneiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Avoin päätöksentekokäytäntö on eräs tiedon hyödyntämistä edistävä päätöksentekomenetelmä, joka painottuu erityisesti päätösten valmistelun käytäntöihin. Siitä on parastaikaa tekeillä tarkempi kuvaus tällä sivulla. Sen keskeiset ideat ovat: päätöksenteossa tavoitellaan jaettua ymmärrystä päättäjien ja muiden toimijoiden kesken, siten että päätökseen liittyvät erilaiset näkemykset ja erityisesti tavoitteet ja perustelut ovat tiedossa ja että syyt erimielisyyksiin ymmärretään. Tämän tukemiseksi päätöksen tarkoitus ja tavoitteet julkistetaan ja koko päätösprosessi (päätösvalmistelu, päättäminen, toimeenpano ja vaikutusten seuranta) toteutetaan läpinäkyvästi tavoitteiden suhteen, päätösvalmistelussa asiantuntijat ja päättäjät sekä muut asianosaiset toimivat suorassa ja kiinteässä vuorovaikutuksessa tiedon tuottamisessa ja käyttämisessä päätöksenteon tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti (toteutus), koko päätösprosessin ajan toimintaa evaluoidaan suhteessa julkilausuttuihin tarkoituksiin ja tavoitteisiin ja toimintaa suunnataan ja korjataan jatkuvasti tämän perusteella (seuranta ja ohjaus), avoin päätöksentekokäytäntö edellyttää perinteisten hallinnollisen osaamisen, asiantuntijuuden ja kansalaisvaikuttamisen lisäksi yhteenvetämisen taitoa. Päättäjän, asiantuntijan, kansalaisen tai muun päätösprosessiin osallistuvan ihmisen rooli on tuoda omat tietonsa ja näkemyksensä julki, ja menetelmä auttaa vastaamaan tähän kysymykseen: Mitä meidän yhteisönä pitäisi oppia siitä, mitä sinulla on kerrottavana?

Helsingin energiapäätöksen tulokset 2015

Pääviesti

Kysymys: Helsinki tekee syksyllä 2015 voimalaitoksista ison energiapäätöksen, joka vaikuttaa energiantuotantoon vuosikymmeniä. Tärkeä päätös vaatii perusteellista taustatietoa. Kuinka varmistetaan jatkuva ja riittävä lämmön ja sähkön tarjonta Helsingissä vuoden ympäri kaikissa oloissa seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan siten, että vaikutukset kustannuksiin, ilmastopäästöihin, terveyteen, toimitusvarmuuteen ja kestävään kasvuun ovat mahdollisimman suotuisat? Kuinka hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuuskorjaukset voisivat parantaa tilannetta? Tämän jälkimmäisen kysymyksen esitti kaupunginvaltuusto keväällä 2015, ja toinen arviointi (Helsingin kaupungin ja Helen Oy:n koordinoimana) vastasi siihen lokakuussa 2015. Vastaus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki avoimen arvioinnin Opasnet-verkkotyötilassa kesällä ja syksyllä 2015 tavoitellen jaettua ymmärrystä. Hyödynsimme työssä tietokiteitä eli verkossa säännöllisesti päivittyviä tietopohjaisia vastauksia täsmälliseen kysymykseen. Niiden avulla kehitimme Sofia-mallin arvioimaan erilaisten ehdotettujen Helsingin energiavaihtoehtojen toteutettavutta ja useita eri vaikutuksia. Sofia osaa laskea rakennuskannan suuruuden ja energiankäytön perustuen keskimääräiseen energiatehokkuuteen, rakennuspinta-alaan ja ulkolämpötilaan. Sofian ydin on energiatasemalli, joka optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden ja kustannustehokkuuden helsinkiläisistä voimaloista jokaiselle päivälle. Tilannetta seurataan vuodesta 1985 vuoteen 2065. Sofia katsoo myös muuta lämmön ja sähkön kulutusta, mutta ei kuitenkaan teollisuutta ja liikennettä. Tasapainotetun energiantuotannon perusteella Sofia laskee polttoaineiden ja muut kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista. Malli voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen. Sofian keskeisenä päätelmänä on, että energiaratkaisut näyttävät jakautuvan kahteen luokkaan: sellaisiin, jotka kaukolämmön sivutuotteena tuottavat sähköä, kuten Hanasaaren hiilivoimala ja ehdotettu Vuosaari C -biovoimala, ja sellaisiin, jotka kaukolämmön tuotannossa eivät tuota tai jopa kuluttavat sähköä huomattavia määriä, kuten hajautetut biolämpövoimalat ja merilämpöpumput. Keskustelussa olevien ratkaisujen valossa Helsingin sähköomavaraisuus on tulevaisuudessa katoamassa ja muuttumassa voimakkaaksi sähköriippuvuudeksi. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä riippuu, onko tilanne ongelmallinen vai ei. Valitettavasti sähkömarkkinat ovat voimakkaan muutoksen kourissa, ja esimerkiksi tuulivoimatariffit mutkistavat tilannetta entisestään vaikeuttaen tämän ratkaisevan kysymyksen ennakointia. Paikallisten lämpöratkaisujen onnistumiseksi kansallinen sähkötilanne ja -politiikka pitäisi nopeasti saada selkeytettyä, kuvattua ja johdonmukaistettua. Muuten Suomessa aiemmin erittäin kustannus- ja energiatehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto korvautuu jollain paljon tehottomammalla. Jos unohdetaan kysymys sähköomavaraisuudesta ja tarkastellaan ainoastaan kaukolämmön tuotantoa, on useita kustannustehokkaita ratkaisuja tarjolla. Datakeskusten tai Nesteen jalostamon kaltaiset hukkalämpöä hyödyntävät prosessit näyttävät olevan kustannustehokkaampia kuin esimerkiksi Vuosaari C -biovoimala. Myös ympäristöstä lämpöä ottavat talokohtaiset tai isot lämpöpumput näyttävät kustannustehokkailta. Loviisan ydinkaukolämpö on laskelmissamme kannattava, mutta siinä ei ole kokonaisuudessaan pystytty huomioimaan rakentamiskustannusten epävarmuutta; ja on muistettava, ettei voimalan rakentamispäätös ole Helsingin kaupungin vallassa. Kaikki nämä ratkaisut kuitenkin kuluttavat sähköä juuri silloin, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan ja hinta korkeimmillaan, eikä sähkön hinnan vuodenaikais- tai vuorokaudenaikaisvaihtelua ole laskelmissa huomioitu. Siksikin olisi tärkeää tehdä koko valtakunnan laajuinen energiatasemalli tuntikohtaisesti ja sisällyttää siihen myös sähkö, teollisuus ja liikenne. Terveys- ja ilmastovaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa merkittävä osa kustannuksista vaihdellen viidenneksen ja neljänneksen välillä siten, että tästä on noin puolet kumpaakin. Yllättävää on, että eri vaihtoehtojen välillä erot sekä ilmasto- että terveysvaikutusten osalta vaihtelevat varsin vähän, vaikka vaihtoehtojen maine tässä suhteessa on hyvin erilainen. Tämä johtuu Sofian mukaan useasta tekijästä. Terveyden osalta kaikki suuret voimalat puhdistavat pienhiukkaspäästöt tehokkaasti, joten terveyseroja ei helposti synny; poikkeuksena on talokohtainen lämmitys puulla, joka on moninkertaisesti epäterveellisempää kuin mikään muu vaihtoehto. Sekä ilmaston että terveyden kannalta epäsuorat päästöt ovat myös merkittävät: vaikka lämpöpumpusta ei tule lainkaan suoria päästöjä, tarvittava sähköntuotanto aiheuttaa kuitenkin päästöjä. Päästökaupassa hiilineutraaliksi katsottu biopolttoaine aiheuttaa päästöjä elinkaarensa aikana, ja siksi myöskään yksinkertaiselta kuulostava polttoaineen vaihto ei tuota toivottuja tuloksia. Pöyry jätti oman, kiinteistökohtaisen hajautetun energian tuotantopotentiaaliin (aurinkosähkö, aurinkolämpö, maalämpö) keskittyvän raporttinsa 22.9.2015. Sen ja sen pohjalta tehdyn kaupungin julkaiseman raportin mukaan teknis-taloudellinen potentiaali tällaiseen lämmöntuotantoon on noin 1200 GWh/vuosi vuoteen 2030 mennessä eli noin viidesosa nykyisestä kulutuksesta. Sähkön vastaava potentiaali on huomattavasti pienempi, noin 250 GWh/vuosi. Lämmityspotentiaali kohdistuu öljy- ja sähkölämmitystaloihin eikä siis juuri vaikuta kaukolämmön kysyntään. Kaukolämmitystaloissa lämmönlähteen vaihtamisen sijasta kannattaa raportin mukaan tehdä energiakorjauksia. Sofia olettaa maalämmön osuudeksi 2035 noin 500 GWh/vuosi eli hieman vähemmän kuin Pöyry, mutta ero ei muuta päätelmiä. Näiden kahden raportin, Helenin kehitysohjelmasuunnitelman ja Hanasaaren vaihtoehtoja tarkastelleen vaikutusarvioinnin perusteella konsernijaosto päätyi suosittelemaan 9.11.2015 kaupunginhallitukselle kehitysohjelman vaihtoehtoa 3, joka on Sofian tarkatelemista skenaarioista kutakuinkin sama kuin Isot biolämpökeskukset, ja kaupunginhallitus suositteli 16.11.2015 tätä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyi sen 2.12.2015. Sofian mukaan vaihtoehto näyttää terveys- ja ilmastovaikutuksiltaan keskimääräistä paremmalta vaikkei ole kokonaishinnaltaan halvin. Se kuitenkin vähentää sähköomavaraisuutta. Tämä konsernijaostonkin päätöksessä mainitaan, mutta arvio on paljon pienempi (5 prosentin lasku) kuin Sofian mukaan. Mallien päätelmät tietenkin riippuvat käytettävän datan hyvyydestä. Sofian osalta epävarmuuksien täsmentämiseen olisi ollut vielä tarvetta vaikkei aikataulumme antanut siihen mahdollisuutta. Erityisesti polttoaineiden hinnat ovat vaikeasti ennustettavissa. Myös polttoaineverot ovat suuria joillakin polttoaineilla kun taas toisilla eivät. Verotuksen avulla yhteiskunta siis itse asiassa päättää, mitkä ratkaisut kaupunkitasolla osoittautuvat järkeviksi. Tämä onkin kolmas syy, miksi Suomessa pitäisi olla kansallinen, pitkäjänteinen ja selkeä energiapolitiikka ja tätä tukeva veropolitiikka, joka perustuu yksityiskohtaiseen, avoimeen energiatasemallinnukseen ja parhaaseen tietoon.

Pääviesti

Kysymys: Helsinki will make a large energy decision during fall 2015. It will impact energy production for decades. An important decision requires systematic information. How do we guarantee a continuous and sufficient supply of district heat and electricity in Helsinki around the year for the next fifty years in such a way that the impacts on costs, health, climate change, and sustainable growth are as beneficial as possible? How can decentralised energy production and energy efficiency renovations improve the situation? The latter question was asked by the City Council, and another assessment (coordinated by the city of Helsinki and Helen energy company) answered that in October. Vastaus: National Institute for Health and Welfare (THL) performed an open assessment on the Opasnet web-workspace during summer and fall 2015 aiming at shared understanding. We utilised knowledge crystals, i.e. regurlarly updated collaborative online answers to specific research questions. Based on them, we built a model called Sofia to assess impacts and implementability of several different energy options in Helsinki. Sofia can estimate the building stock and energy consumption based on average energy efficiency, floor area, and ambient temperature. In the core of Sofia there is an energy balance model that optimises costs of energy production while ensuring the supply of district heating in Helsinki for each day. The situation is followed from 1985 to 2065. Sofia looks also at other heat, fuel, and electric power consumption, but not those of industry and traffic. Based on balanced energy production, Sofia estimates the fuel and other costs and greenhouse gas and fine particle emissions from power plants and other energy processes. The model can assess several scenarios and thus compare the overall impacts of different actions, such as energy renovations or new power plants. Sofia's main conclusion is that the energy solutions seem to fall into two categories: those that produce electric power as a side stream of district heat, like in Hanasaari coal plant and the suggested Vuosaari C biofuel plant; and those that do not produce but instead might even consume a large amount of electricity, like decentralised biofuel heat plants or sea water heat pumps, respectively. Based on current discussions, the self-sufficiency of electric power in Helsinki seems to be deteriorating and probably changing into a deep dependency of outside electricity. The development of the Nordic electric market determines whether this will be a problem or not in the future. Unfortunately, the electric market is under strong transition, and for example the wind power tariffes complicate the situation, making future predictions of this crucial issue even more difficult. Local heat production solutions are in a great need of a clear and systematic national electric policy. Otherwise, the previously very efficient combined heat and power production will be replaced with something much less efficient in Finland in the future. If we ignore the question about self-sufficiency of electric power and focus only on the district heat, there are several cost-effective solutions available. Excess heat from different processes such as data centres or Neste oil refinery seem to be more cost-effective than e.g. Vuosaari C biofuel plant. Also small and large heat pumps that take heat from the environment are cost-effective. District heat from a visioned Loviisa 3 nuclear power plant is also cost-effective in our estimates, but we were not able to fully charaterise uncertainties in the investment cost; and we must remember that the decision to build or not to build the reactor is not in the hands of Helsinki. A major problem with the process heat solutions is that they consume most electric power exactly when the demand for power is the largest and price the highest. We were not able to assess the variability of the price of electricity in this assessment, but it is substantial and thus might change conclusions. Also for this reason, there is a need for a national energy balance model with hourly resolution including eletricity, industry, and traffic. Health and climate impacts are important in every single option we looked at, together ranging between a fifth and a fourth of all costs, health and climate comprising a half of that each. Surprisingly, differences between policy options in this respect were small even if the reputation of the climate-friendliness of the options was very different. According to Sofia, this is due to several reasons. All large power plants filter fine particles out very effectively, and therefore there are no large differences in health impacts; a clear exception is small-scale wood burning in the houses, which has several times larger health problems than any other option despite its marginal role in energy production. Also, the life cycle emissions of fine particles and greenhouse gases is also important: even if the direct emissions from a heat pump are zero, the electric power imported has still produced emissions somewhere else. Biofuels are considered climate neutral in emission trade, but they still produce emissions during their life cycle. Therefore, even a fuel switch does not produce the expected results. Pöyry turned in their own report concentrating on building-specific production potential of decentralised energy (solar heat and power, geothermal heat) on 22th September, 2015. According to it - and a report based on it done by the city - the technical-economical potential for this kind of heat is approximately 1200 GWh/year by 2030. This covers about one fifth of current total consumption. The similar potential for electric power is significantly lower, approximately 250 GWh/year. The heating potential is mostly for buildings currently heated with oil or electricity, and therefore it doesn't have much of an effect on the demand of district heating. According to the report, in houses using district heating energy renovations are a better option that switching the heat source. Sofia assumes geothermal potential to be about 500 GWh/year in 2035, which is a little less than that of Pöyry's, but the difference doesn't change the concusions. Based on the two reports mentioned above and also Helen's development plan and a Hanasaari area impact assessment, the city government recommended option 3 from the development plan to the city council on 16th November. This was also Helen's recommendation. The option 3 is very close to Sofia's scenario Biofueled heat production units (or Helen proposition for short). The city government recommended it to the city council on 16th November 2015, and it is likely to be accepted. According to Sofia, the option seems to be better than average with respect to health and environmental impacts, even though it isn't the cheapest in total cost. However, it does decrease electricity self-sufficiency. This is mentioned in the city government's recommendation, but their estimate is a lot smaller (5 % production loss) than Sofia's. Of course, the conclusions based on the model depend on the goodness of the data used. There are several uncertainties that should have been clarified had there been more time to work on the topic. Especially the future fuel prices are very difficult to predict. Also the fuel taxes are very high for some fuels but not for others. Effectively, the society decides, using taxes, which solutions make sense on the city level. This is a third reason why there should be a national, long-term, and clear energy policy - and tax policy supporting it - based on detailed, open energy balance modelling and the best available information.

Kuopion ilmastopolitiikka ja terveys

Pääviesti

Kysymys: Mitkä ovat kansanterveyden kannalta parhaat keinot vähentää kasvihuonekaasuja Kuopiossa? Vastaus: 40 % kasvuhuonekaasujen vähennystavoite näyttää realistiselta Haapaniemen voimalan parannustöiden ansiosta, olettaen, että puuperäisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt ovat nolla. Haapaniemen voimala on aiemmin toiminut pääasiassa turpeella, mutta nyt puuperäisten polttoaineiden osuutta on lisätty ja voidaan edelleen lisätä esim. 70 prosenttiin. Elinkaaritarkasteluja tarvittaisiin puuperäisten polttoaineiden päästöille, mutta tällaisia ei ole vielä saatavilla.

SETURI/TEKAISU: Pienhiukkasten tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default Suomen hallitusohjelma 2011

Pääviesti

Kysymys: Mitä Suomen hallitusohjelmaan pitäisi kirjata huhtikuun 2011 eduskuntavaalien jälkeen? Vastaus: Neuvottelutulos virallisesta hallitusohjelmasta julkaistiin 17.6.2011. Wikihallitusohjelman kehittäminen kuitenkin jatkuu. Mukana on yli 40 organisaation tavoitteet sekä yksittäisten kansalaisten tavoitteita, ja mukaan mahtuu lisää. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan wikihallitusohjelman rakentamiseen. Wikihallitusohjelma sisältää myös kansanedustajien tavoitteet, jotka on poimittu v. 2011 vaalikoneiden avoimesta datasta. Hallitus tarvitsee ohjausta myös vaalien välillä, vaikka sillä onkin virallinen ohjelma tukenaan. Wikihallitusohjelmatyöstä ja yhteisöllisestä budjetoinnista saadut kokemukset ovat tärkeitä demokratian kehittämisessä. Tarkoituksena on hyödyntää kokemuksia vuoden 2012 kunnallisvaaleissa, vaalikauden aikana yhteisöllisen päätöksentekokulttuurin edistämisessä sekä seuraavien eduskuntavaalien alla uuden hallitusohjelmaehdotuksen luomisessa. Kirjautumalla Opasnetiin voit suoraan alkaa muokata wikihallitusohjelmaa. Yhteydenottoja varten löytyy sivun alaosasta sähköpostilinkki.

Sikainfluenssarokotteen terveyshaitat

Pääviesti

Kysymys: Mitkä kaiken kaikkiaan olivat H1N1 (sikainfluenssa) –rokotteen terveysvaikutukset Suomessa vuosina 2009-2010? Nykyisillä tiedoilla, kumpi vaihtoehdoista olisi ollut parempi, rokottaminen, kuten tapahtui, vai rokottamatta jättäminen? Vastaus: Nykyisillä tiedoilla, päätös väestön rokottamisesta oli parempi vaihtoehto, kuin kaikkien rokottamatta jättäminen, vaikka otetaankin huomioon ilmenneet narkolepsiatapaukset. Value of information –tutkimuksen tulokset osoittavat, että tarkempi tieto epävarmoista muuttujista (kohonnut narkolepsiariski) huomioon otettuna ei olisi muuttanut päätöstä rokottamisesta.

Psykologikysely

Pääviesti
Kysymys: Millainen on nykyään lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien käsitys työn kuvasta, kuormittavuudesta, resursseista ja palveluketjujen selkeyttä? Vastaus: Piirrä kuvaajia tuloksista alla olevan laskentaohjelman avulla.

Eracedu

Pääviesti
Kysymys: Mitä Eracedussa on meneillään juuri nyt? Vastaus: Eracedu-hanke päättyi lokakuun lopussa 2011. Tältä sivulta voit nähdä hankkeessa järjestettyä koulutusta. Katso myös Teemasivu:Riskinarviointikoulutus, joka sisältää runsaasti aiheeseen liittyvää materiaalia.

Biopolttoainearvioinnit

Pääviesti

Kysymys: Mitä sellaisia seikkoja liittyy Jatropan ja kalateollisuuden jätteiden käyttöön biopolttoaineiden tuotannossa, jotka voisivat heikentää toiminnan hyväksyttävyyttä ja ekologista kestävyyttä. Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan, ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Vastaus: Jatropa-pensaan hyödyntäminen biodieselin tuotannossa ei näytä niin lupaavalta vaihtoehdolta kuin kalankasvatuksen jätteiden hyödyntäminen. Jatropan kohdalla törmätään samoihin ongelmiin liittyen suoriin ja epäsuoriin maankäytön muutoksiin ja kilpailuun ravinnontuotannon kanssa, mitkä ovat tulleet esille myös muiden bioenergiaksi viljeltävien kasvien kanssa. Jatropan etuna on ollut sen kyky kasvaa köyhilla ja kuivilla mailla, mutta tällaisilla mailla kasvaessaan sen öljyntuotanto kärsii. Kalajätteen kohdalla kyseessä on kasvatuksen sivuvirtana syntyvä jäte, ja voidaan ajatella, ettei jätteen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Kalantuotannon päästöjä- ja vaikutuksia ei kuitenkaan voida kokonaan jättää huomiotta, sillä jätteiden hyödyntäminen voi tehdä myös primääriprosessista kannattavampaa, ja lisätä näin päästöjä ja vaikutuksia alueella.

Kohdekohtaisen Minera-arvioinnin esimerkkisivu

Pääviesti
Kysymys: Kirjoita tähän arvioinnin peruskysymys lyhyesti. Vastaus: Kirjoita tähän arvioinnin keskeinen tulos ja päätelmät lyhyesti.

Luikonlahden rikastamon ympäristöterveysriskien arviointi

Pääviesti

Kysymys: Aiheutuuko Luikonlahden rikastamo- ja kaivosalueen lähiympäristön metallipitoisuuksista terveysriskiä lähialueen asukkaille? Vastaus: Kaivosympäristöstä mitattujen metallipitoisuuksien perusteella laskettiin ihmisten altistuminen (saatu annos; lapset, aikuiset) ja siihen liittyvä terveysriski. Arvioinnissa ei huomioitu hengitysilman kautta tulevaa altistumista. Lasten altistuminen metalleille on suurempaa kuin aikuisten, metallista riippuen 2-9 kertainen. Paikallisten altistumislähteiden osuus on lapsilla kaikkien metallien saannissa keskimäärin alle 34% ja aikuisilla alle 6% kokonaisaltistumisesta. Suurin osa annoksesta tulee muusta ravinnosta (tavanomainen taustasaanti muista kuin paikallisista lähteistä). Koboltti, kromi, kadmium, nikkeli, sinkki, arseeni, lyijy ja vanadiini eivät todennäköisesti aiheuta kaivosalueen ympäristön väestölle ei-karsinogeenisten terveysvaikutusten riskiä. Arseenin kokonaissaantiin liittyy laskennallisesti hieman kohonnut syöpäriski (keskimääräinen kokonaissaanti: 5.5 lisäsyöpää 10 000 altistuvaa kohti, korkea kokonaissaanti: 6.5 lisäsyöpää 10 000 altistuvaa kohti). Luikonlahden paikallisten altistumislähteiden merkitys arseenista aiheutuvassa laskennallisessa syöpäriskissä on kuitenkin pieni.

SETURI/TEKAISU: Lyijyn tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Kosteusvaurioiden tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default Tekaisu

Pääviesti

Kysymys: Millainen hanke on TEKAISU ja mitä siinä tehdään? Vastaus: TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hanke vuosille 2012-2014. Sen tavoitteena on muuttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa siten, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta, joiden ympärille toiminta keskittyy. 1) Kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa. TEKAISU kehittää tietoon perustuvia avoimia päätöstapoja ja testaa niitä kunten päätöksenteossa yhteistyössä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa. 2) Priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä. TEKAISU arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa ja etsii tehokkaimpia tapoja vähentää haittoja. Työ tehdään THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO). 3) Jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin tietoa ja työkaluja käytäntöön. TEKAISU tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja kouluttaa niiden käyttöön kuntien arjessa. 4) Arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita. TEKAISU kartoittaa ministeriöiden voimin nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Tämän avulla ohjataan hankkeen jatkotyötä. 5) Saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. TEKAISU hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tärkeimmät konkreettiset tuotteet ovat avoin Opasnet-verkkotyötila kuntien, ELYjen ja AVIen käyttöön; yleistajuisen kirjan käsikirjoitus päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yksi kansainvälinen tieteellinen artikkeli; päivitetty kuvaus tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista ja niiden vähentämisestä Suomessa; käytäntökuvaus Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.

SETURI/TEKAISU: Kalan metyylielohopean tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Juomaveden fluoridin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Dioksiinin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Häkämyrkytysten tapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Sisäilman formaldehydin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Ruoan mikrobien tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Veden mikrobien tautitapausmäärä ja tautitaakka arvio
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Hengitysilman bentseenin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU Porakaivojen arseenin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Auringon UV-säteilyn tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Sisäilman radonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Ulkoilman otsonin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Ympäristön tupakansavun tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default SETURI/TEKAISU: Kloorauksen sivutuotteiden tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot
Malline:Tiivistelmä.default Kilometrikorvaus AM 2012
Malline:Tiivistelmä.default Avoin arviointi erityistilanteessa/Vatsatautiepidemia leirikeskuksessa

Pääviesti

Kysymys: Onko leirikeskuksessa X vatsatautiepidemia? Mistä se johtuu ja mitä sille on tehty? Vastaus: Leirikeskuksessa X näyttää todella olevan vatsatautiepidemia, joka on noroviruksen aiheuttama. Selvitystyöryhmä tarkentaa veden keittokehotusta---juomavettä tulee keittää vähintään 5 minuutin ajan. Epidemia näyttää rajoittuneen leirikeskuksen talousveden juojiin, eikä kunnan vesijohtoverkon piirissä olevien ihmisten tarvitse muuttaa vedenkäyttöään. Kunnan terveysviranomaiset selvittävät asiaa THL:n Vesi ja terveys -yksikön kanssa.

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä

Pääviesti

Kysymys: Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Vastaus: Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt. Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.

Jatropan käyttö bioenergian lähteenä

Pääviesti

Kysymys: Olisiko jatropa-kasvista bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Vastaus: Jatropa voi toimia bioenergian lähteenä ja siitä voidaan tuottaa biodieseliä liikenteen polttoaineeksi. Sitä on pidetty maankäytön kannalta parempana vaihtoehtona kuin muita biodieseliksi viljeltäviä kasveja, sillä se voi kasvaa köyhillä, elintarviketuotantoon kelpaamattomilla mailla ja sen saanto on hyvä (1-2 tonnia öljyä hehtaarilta). Lisäksi pitkäikäisenä puumaisena kasvina se toimii hiilen nieluna, ja jatropaviljelmät tarjoavat elinympäristön muille eliöille. Toisaalta sato on varsin riippuvainen esimerkiksi kastelusta ja maaperän laadusta, ja niinpä on epävarmaa, voidaanko saavuttaa yhtä aikaa tavoitteet sekä joutomaiden halvasta käytöstä että suuresta tuotannosta. Jatropaa kannattaisi siksi ehkä ajatella ensisijaisesti tilainteisiin, jossa sillä on muutakin lisäarvoa (esim. eroosion torjunta), ja miettiä, olisiko tällä tavalla saatava öljytuotanto kaupallisesti kiinnostavaa.

Venäjän vaalit 2011

Pääviesti

Kysymys: Mitä päätelmiä voidaan tehdä Venäjän duuman vaalien tuloksista? Vastaus: Hallitsevana piirteenä tuloksissa on vaalipiirien tasolla näkyvä vahva yhteys Yhtenäisen Venäjän kannatuksen ja äänestysaktiivisuuden välillä. Vaikka pientä korrelaatiota voi olla rehellisissäkin vaaleissa, näyttää näissä vaaleissa korrelaatio niin vahvalta, ettei sitä voi selittää muuten kuin sillä, että uurniin on lisätty ylimääräisiä äänestyslippuja Yhtenäisen Venäjän hyväksi D↷. Vaikutus näyttää huomattavan suurelta ja on se on lisännyt Yhtenäisen Venäjän kannatusta vaalien lopputuloksessa mahdollisesti jopa 10 - 15 prosenttiyksikköä todelliseen tilanteeseen nähden. Tarkkaa arviota vaikutuksesta ei tällä hetkellä ole.

Ympäristöterveyden vaikutukset -arviointi pullotetun veden kulutuksesta Euroopassa

Pääviesti
Kysymys: Mitä suuruusluokkaa ovat energiantuotannon terveysvaikutukset pullotetun veden tuotannon nykyisellä tasolla Euroopassa ja kuinka tähän voisivat vaikuttaa erilaiset kulutusskenaariot? Vastaus: Arvioitava...

Ympäristönsuojelulaki

Pääviesti

Kysymys: Millainen uuden ympäristönsuojelulain pitäisi olla? Erityisesti, mitä kommentteja lakiehdotuksesta pitäisi antaa 7.1.2013 päättyvän lausuntoajan puitteissa? Vastaus: Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi on lähtenyt lausunnoille 15.11.2012 [1]. Ehdotuksella päivitettäisiin ympäristönsuojelulaki vastaamaan EU:n lainsäädäntöä ja Suomen nykyisen perustuslain vaatimuksia. Ympäristönsuojelulain uudistaminen on myös kirjattu hallitusohjelmaan. Lausuntoja voi antaa 7.1.2013 saakka. Tämä sivu on tarkoitettu kommenttien keräämiseen lakiehdotuksesta. Sivu on avoin ja kaikkien käytössä. Sivua ylläpitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Arvioinnin ja mallituksen yksikkö (YMAL). Ylläpitäjän mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti lakiehdotuksen ympäristöterveysvaikutukset, ja niistä tullaan kirjoittamaan THL:n virallinen lausunto. Lausuntoa työstetään tämän sivun keskustelusivulla D↷. Voit osallistua lausunnon työstämiseen, mutta THL kuitenkin päättää lausunnon sisällöstä. Omia näkemyksiäsi voit toimittaa kuulemisaikana osoitteeseen kirjaamo.ym(at)ymparisto.fi.

D-vitamiinipitoisuudet valmisteissa

Pääviesti
Kysymys: Onko Suomessa myytävissä D-vitamiinivalmisteissa luvattu määrä vitamiinia? Vastaus: Valmisteet ovat parempia kuin ensimmäisessä, kohua aiheuttaneessa tutkimuksessa näytti. Kuitenkaan kaikki valmisteet eivät näytä täyttävän vaadittuja kriteereitä. Kuluttajan kannattaa siis olla huolellinen.

Japanin luonnonkatastrofi 2011

Pääviesti
Kysymys: Mitkä ovat radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset? Vastaus: Suomessa radioaktiivisen säteilyn pitoisuudet eivät ole kohonneet Japanin tilanteen vuoksi. Tulevat päivät ja tapahtumat (esim. vuotojen kesto sekä ilmavirtojen suunnat ja voimakkuudet) määrittelevät säteilyn vaikutusalueen laajuuden.

Kustannus-hyötyarviointi yhdistelmäliikenteestä Helsingissä

Pääviesti

Kysymys: Mitkä ovat operationaaliset kustannukset, terveyskustannukset, ja hiilidioksidin ilmastokustannukset teoreettisessa tilanteessa, jossa osa yksityisautoilusta on korvattu Yhdistelmäliikenteellä vuonna 2005. Korvattu osa vaihtelee 0-100%:iin. Vastaus: Yhdistelmän osuudeksi 45-60% olisi optimaalinen Yhdistelmäliikenne vähentäisi paineita tyypillisesti 50-70%:lla Yhdistelmäliikenne on houkuttelevampi vaihtoehto ihmisille, joilla on pitkä (yli 5 km) työmatka Yhteensä yhteiskunnallinen Tiedon arvo on 30000 euroa päivässä, mikä merkitsee pitäviä johtopäätöksiä

Pitäisikö minun ottaa joditabletteja?

Pääviesti
Kysymys: Tulisiko minun ottaa joditabletteja Fukushiman ydinonnettomuuden radioaktiivisten päästöjen vuoksi? Vastaus: Todennäköisimmin sinun ei tarvitse ottaa joditabletteja. Niitä suositellaan ainoastaan ihmisille, jotka ovat olleet 20 km:n sisällä Fukushimasta onnettomuuden satuttua. Kaikille muille joditablettien ottaminen on hyödytöntä.

Joukkoliikennetakuu AM 2012
Malline:Tiivistelmä.default Tietotyö

Pääviesti

Kysymys: Mitä on tietotyö ja miten se pitäisi nyky-yhteiskunnassa järjestää, jotta se tuottaisi yhteiskunnallista lisäarvoa mahdollisimman hyvin? Vastaus: Vaikka elämme jatkuvan tietotulvan keskellä, meillä on tiedosta sitkeitä harhakäsityksiä. Ne estävät meitä käyttämästä tietoa hyödyllisesti ja tehokkaasti elämämme, ympäristön ja kaiken muun parantamiseen. Tietotyössä unohdamme käyttäjän ja olemme tyytyväisiä saadessamme aikaan luvatun raportin, vaikkei sitä edes luettaisi. Emme halua jakaa omaa tietoamme siinä pelossa, että menetämme kunnian tiedon jalostamisesta. Pidämme omaa tietoamme niin erityislaatuisena, ettei sen jakamisesta muille olisi kuitenkaan hyötyä. Käsittelemme tietoa esineenä ikään kuin se olisi sama asia kuin se paperi, jolle se on painettu. Ihmiskunnan etu on, että tarpeellinen tieto tulee mahdollisimman helposti mahdollisimman monien ulottuville ja käyttöön. Nämä harhat kuitenkin tehokkaasti estävät tätä tapahtumasta. Koko ajattelutapa tietotyöstä on muutettava ja rakennettava paremmat työkalut tämän tärkeän tavoitteen edistämiseksi. Tärkeimmät keinot ovat jaetut työtilat, tiedon tehokas jäsentäminen, ja arvostuksen järjestelmällinen jakaminen tiedon tuottajille.

Mediawikin käytettävyys yhteisenä työympäristönä tiedon keräämiseen

Pääviesti
Kysymys: Kuinka Opasnetin erilaiset yhteiset elementit tukevat tiedot luomista? Vastaus:

Vertaileva riskinarviointi dioksiineista ja pienhiukkasista

Pääviesti

Kysymys: Kuinka suuret ovat pienhiukkasten riskit raskaasta liikenteestä ja dioksiinien riskit kalan kulutuksessa Helsingin kaupunkialueella? Kuinka EU-lainsäädäntö kyseisistä tekijöistä edistää kansanterveyttä? Vastaus: Pienhiukkasten riskit ovat selvästi suurempia kuin dioksiinien. Tarkemmilla raskaan liikenteen ajoneuvojen päästöstandardeilla, 30 asiaan liittyvää vuosittaista ennenaikaisia kuolemia voidaan välttää Helsingissä (1000000 asukasta). Kalalajeja (lohi, silli) kieltämällä, dioksiinipitoisuuksien pitämiseksi EU rajojen alapuolella, kokonaisterveysvaikutukset kääntyisivät negatiivisiksi kalan sisältämien omaga-3 rasvahappojen vaikutuksesta.

Kaupunkien lämpösaarekkeiden lieventämisen terveysvaikutukset Euroopassa

Pääviesti

Kysymys: Mitkä ovat lämpöaltistumisen nykyiset ja tulevat terveysvaikutukset suurissa Euroopan kaupungeissa? Kuinka paljon näitä vaikutuksia voidaan hillitä kaupunkien lämpösaareke (Urban heath island = UHI) -efektin hillitsemiseen tähtäävillä toimilla. Vastaus: Nykyään melkein 15 000 vuosittaista kuolemaa aiheutuu kesäaikaisesta lämmölle altistumisesta tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, arvioinnin käsitelemissä Euroopan 23 valtiossa. Lämmön aiheuttamien kuolemien määrä on luultavasti nousemassa radikaalisti (270-460% riippuen ilmaston tilanteesta) seuraavien 40 vuoden aikana ilmaston lämmetessä ja kansan ikääntyessä. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkien lämpösaarekkeiden hillitseminen, lisäämällä kasvillisuutta ja pinnan heijastussuhdetta, voisi mahdollisesti antaa tuloksia: voittoa tuhansissa vältetyissä kuolemissa vuosittain.

Hyöty-riskiarviointi metyylielohopeasta ja omega-3 rasvahapoista kalassa

Pääviesti

Kysymys: Mitkä ovat metyylielohopean ja omega-3 rasvahappojen vaikutukset lapsen älykkyysosamäään kehitykseen? Tietolähde altistumisesta on Suomen kalan kulutus. Vastaus: Öljyisen kalan kulutus voi nousta ilman pelkoa metyylielohopean haitallisista vaikutuksista lapsiin. Vastakohtana petokalojen, erityisesti hauen kulutusta, tulisi välttää raskauden aikana. Kysymys näyttää olevan melko hyvin vakiintunut, sillä lisätietojen todellien arvo on melko matala.

Arviointi rakennuspolitiikan vaikutuksista kosteusvaurioihin ja astmaan Euroopassa

Pääviesti

Kysymys: Kosteus ja home asuinrakennuksissa ovat valtavia terveysuhkia ympäristössämme, aiheuttaen astmaa ja allergiaa tai hengitysoireita. Hyvä rakennuspolitiikka voi vähentää kosteushaittoja kodeissa. Mitä vaikutuksia on erilaisella, tehokkaammalla rakennustekniikalla kosteuden määrään kodeissa ja sen kautta astman esiintymiseen Euroopassa vuosina 2010-2050? Vastaus: Nykyään tunnetaan 17 miljoonaa sisäkosteuden aiheuttamaa astmatapausta Euroopassa. Tämä luku on todennäköisesti nousemassa tulevaisuudessa huonontuvan ilmanvaihdon takia. Ilmanvaihdon huononemiseen syynä olisivat energiankulutuksen vähentämispyrkimykset, jos muita keinoja ei toteutettaisi käytännössä. On tärkeää ylläpitää hyvää ilmanvaihtoa ja ilmankosteus olosuhteita energiansäästökeinoista huolimatta. Jotta ympäristöystävällisiä ja samalla kosteutta vähentäviä rakennustekniikoita olisi mahdollista suunnitella, tulisi meidän tietää enemmän kosteuden aiheuttamista terveysongelmista.

Radonin terveysvaikutukset Euroopassa

Pääviesti

Kysymys: Radonkaasu kotien sisäilmassa on suuri terveysriski, joka aiheuttaa keuhkosyöpää. Hyvä rakennustekniikka voi vahentää radonilmentymiä rakennusten sisäilmassa. Mitkä ovat erilaisen, vakuuttavamman rakennustekniikan vaikutukset radonin esiintymiseen kodeissa, ja sitä kautta keuhkosyövän aiheuttamien kuolemantapausten määrään? Vastaus: Nykyään tunnemme 43000 keuhkosyövän aiheuttamaa, sisäilman radonista johtuvaa kuolemaa. Tämä luku on todennäköisesti kasvamassa tulevaisuudessa heikkennettvän ilmanvaihdon takia. Ilmastoinnin vähentämisellä pyrittäisiin tulevaisuudessa pienentämään energiankulutusta, jos muihin keinoihin ei ole ryhdytty. Olisi tärkeää pitää yllä hyvää ilmanvaihto järjestelmää sekä kunnollista eristystä rakennuksissa energiansaäästö toimista huolimatta. Tietoa tulisi olla enemmän radonin määrästä käytännössä ja mahdollisista keinoista sen vähentämiseen, kuin myös tiedon määrästä, valmistautuneisuudesta ja rakennusten omistajien toimia hankaloittavista käytännön esteistä. Value of information -tutkimus osoittaa kyseisen tiedon olevan niin arvokasta, että siihen sijoittaminen on selvästi tuottoisaa. Perimmäisen tarkoituksen tulisi olla vähentää energiankulutusta, kasvihuonekaasupäästöjä sekä sisäilman radonin määrää tuottavasti sekä synergisesti.

Hyöty-riskiarviointi viljellystä lohesta

Pääviesti

Kysymys: Onko suositus olla syömättä viljeltyä lohta oikeutettu sen perustuessa kansanterveydellisiin näkökohtiin? Vastaus: Terveyshaitat ovat hyvin pieniä verrattuna viljellyn lohen syömisestä koituviin lopullisiin terveyshyötyihin Tieteelliset epävarmuudet yhdistettyinä suosituksiin eivät ole tärkeitä Jotkin tieteelliset ja poliittiset epävarmuudet yhdessä ravintoainesuosituksien kanssa ovat tärkeitä

Sikainfluenssa

Pääviesti

Kysymys: Mitä sikainfluenssasta ja sen rokotteesta tiedetään? Mitä minun pitäisi tehdä? Entä THL:n? Vastaus: Narkolepsian riski näyttää olevan yhdeksänkertainen 4-19-vuotiailla, jotka ovat saaneet sikainfluenssarokotteen verrattuna rokottamattomaan samanikäiseen henkilöön. Narkolepsia on kuitenkin hyvin harvinainen, ja Pandemrix-rokotetta voi pitää edelleen turvallisena. Katso tarkempaa tietoa sivulta Narkolepsia Suomessa ja englanniksi Assessment of the health impacts of H1N1 vaccination. Lisätietoa kerätään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa, että varotoimena Pandemrix-rokotukset keskeytetään, kunnes on selvitetty, mistä narkolepsia-tapausten lisääntyminen lapsilla ja nuorilla johtuu. Jos epäilet saaneesi vakavia oireita sikainfluenssarokotuksesta, on syytä ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen.

Seurakuntavaalit 2010

Pääviesti

Kysymys: Mikä on sosiaalisen median vaikutus vaalimenestykseen homoliittoja vastustavien ja kannattavien ehdokkaiden joukossa seurakuntavaaleissa 14.11.2010?. Seurakuntavaalit 2010 on satunnaistettu koe, jossa selvitetään sosiaalisen median vaikutusta vuoden 2010 seurakuntavaalien äänestystulokseen eri seurakunnissa. Vastaus: Tuloksia ei vielä ole. Nyt etsitään innokkaita ihmisiä osallistumaan tiedonkeruuseen ja tietojen markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Jos kiinnostuit, lue koko sivu ja ota yhteyttä Jouni Tuomistoon.

Islannin tulivuorenpurkaus 2010

Pääviesti
Kysymys: Mitkä ovat tulivuorenpurkauksen terveysvaikutukset? Vastaus: Mineraalipitoiset hiukkaset ja rikkidioksidi eivät ole kulkeutuneet maanpinnan läheisyyteen Suomessa eivätkä vaikuttaneet hengitysilman laatuun. Näin ollen niistä ei tällä hetkellä aiheudu terveysvaaraa. Myöskään ulkona liikkumista ei ole tarvetta välttää. Ei myöskään näytä siltä, että tilanne Suomessa huononisi lähipäivinä.