Psykologikysely

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Pääviesti
Kysymys:

Millainen on nykyään lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien käsitys työn kuvasta, kuormittavuudesta, resursseista ja palveluketjujen selkeyttä?

Vastaus:

Piirrä kuvaajia tuloksista alla olevan laskentaohjelman avulla.


Ulla Hintikka, FT, psykoterapian erikoispsykologi, pj; Niina Rita, PsM, psykoterapeutti, varapj; Maarit Lassander, PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi; Terttu Jokinen, PsM; Kirsi Saarelainen, PsM.: Psykologi tunne-elämän asiantuntijana: Ammattikäytännön kysymyksiä.. Opasnet 2012. Viitattu 05.11.2024.


Kysymys

Kysely lapsi- ja nuorisopsykologeille toteutettiin joulukuussa 2011-tammikuussa 2012 (N=292) nettikyselynä. Lasten ja nuorten parissa kunta- ja yksityissektorilla työskentelevät psykologit arvioivat omasta näkökulmastaan lasten- ja nuorten tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen tämänhetkistä tilannetta.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien työn kuvaa, kuormittavuutta, resursseja ja palveluketjujen selkeyttä. Tavoitteena oli myös arvioida miten lasten- ja nuorten palvelut toteutuvat ja täyttyvätkö hoidon ja kuntoutuksen tarpeet eri puolilla Suomea.

Tuleeko lapsi ja nuori kohdatuksi ja saako hän pitkäjänteistä hoitoa ja kuntoutusta tarpeen mukaan, vai kiinnostavatko hoitotakuun toteutuminen sanktioiden pelossa? Ovatko projektit vain ohimeneviä hoitokokeiluja ilman pysyviä rakenteita? Mitä resurssipulaan vastaavat työkentältä psykologit? Voisivatko psykologit olla tunne-elämän asiantuntijoita vahvemmin lasten varhaiskasvatuksessa sekä perheneuvolassa että koulussa ja ammatillisten opintojen polulla? Näihin ja muihinkin käytännön kysymyksiin tutkimuksemme kartoitti vastauksia, jotka saattavat ratkoa myös lapsiperheiden hätää.

Vastaus

Valitse aihe, jonka vastaukset haluat nähdä. Valitse myös vastaajaan liittyvä selittävä tekijä, jonka perusteella vastaukset luokitellaan.

Mitä muuttujaa halutaan tarkastella:

Minkä selittävän muuttujan suhteen halutaan tarkastella:

Tuloksia kvalitatiivisesta tarkastelusta:

  • Tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä eroja eri hoitotahoilla, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, perheneuvola.
  • Paikalliset erot suuria etenkin hoitoon pääsemisessä, esim. Kainuussa 10 virkaa täyttämättä.
  • Porrastus koettiin toimimattomaksi aluekohtaisesti, ts lapsilla ja nuorilla jonotusta kolmeen paikkaan: perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, perheneuvola, ts jos perhe ei ole sitoutunut hakemaan hoitoa, niin uupuu jonottamaan.
  • Erikoissairaanhoidon seula tiivistynyt tiivistymistään, ts. ei ole tarpeeksi sairas erikoissairaanhoitoon
  • Yksityissektorille pääsee nopeasti ja jonottamatta paikkakuntakohtaisesti, ts. jos on yksityissektoripalvelua alueella niin rahalla sitä saa

Hoito- ja palveluketjujen selkeys:

  • Pieni osa psykologeista koki ketjut selkeinä
  • Kokemusta siitä, että viime vuosina selkeytyneet enemmän ja erilaiset yhteistyöhankkeet kehittäneet ketjuja
  • Ongelmina lähinnä hoitoonohjaus paikkojen vähyys ja työntekijöiden puute
  • Suurin osa koki että hoito- ja palveluketjut eivät ole toimivia ja ovat kehittämistä kaipaavia
  • Erikoissairaanhoidon (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) ja perustason rajojen epäselvyys ja erikoissairaanhoidon sisäiset jaot: kenelle hoito kuuluu eli työnjaolliset tekijät, miten siirto tehdään, hoitoajattelu ei selkeää vaikka ketjut toimisivat eli yksilötutkimuksia tehdään mutta hoidollinen ymmärrys puuttuu, asiakkaiden pomputtelu
  • Työntekijöiden, hoitopaikkojen ja tiedon puute
  • Erityisesti siirtymävaiheet hoitopisteestä toiseen hankalia

Yhteenveto: Suurin osa koki että hoito- ja palveluketjut eivät ole toimivia kaipaavat kehittämistä Erikoissairaanhoidon (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) ja perustason rajojen epäselvyys ja erikoissairaanhoidon sisäiset jaot ovat ongelmallisia

Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ikä- tai muut ryhmät (yhteenveto)

  • Yli 18-vuotiaat ja nuoret aikuiset (14 % vastaajista)
  • Nuorisoikäiset, jotka syrjäytymisvaarassa; päihde- käytöshäiriöiset (12 % vastaajista)
  • Siirtymävaiheessa olevat: erikoissairaanhoito ->perusterveydenhuolto ja siirrot erikoissairaanhoidon sisällä (9% vastaajista)
  • Neuropsykologisesti tai -psykiatrisesti oireilevat (7% vastaajista)
  • Moniongelmaiset perheet (6% vastaajista)
  • Toisen asteen opiskelijat (10)

Pohdintaa

  • Eritason tutkimus- ja hoito-organisaatioiden huonoa koordinaatiota on aluekohtaisesti painottuen
  • Niukkuutta palvelujen suhteen paikkakuntakohtaisesti, ts. eriarvoisesti lapset, nuoret ja perheet saavat Suomessa eri paikkakunnilla palvelua lähellä kotia
  • Lastenpsykoterapian saamisen heikkous lähes kokomaassa, toivotaan yksityissektorille mahdollisuuksia saada sitä, Kelatuen epätasa-arvo?
  • Neuropsykologisen tutkimuksen huono koordinaatio ja pitkät matkat tutkimukseen
  • Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen toteuttamisen puute tuotiin esille merkittävästi, kuntoutustiimien puute:neuropsykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykoterapeutti (luovat terapiamuodot). Esimerkkinä ADHD lasten ja nuorten psykoterapeuttinen kuntoutus
  • Lastensuojelun alueellinen eriarvoisuus ja puutteellinen palvelu nähtiin puutteena uudesta lastensuojelulaista huolimatta
  • Toivottiin aikaa ja resursseja enemmän perheiden kohtaamiseen ja kotiin suuntautuvia palvelumuotoja
  • Rekrytointi ongelmallista
  • Erilaisia hankkeita on ollut ja menossa, mutta ovatko ne olleet itsensä vuoksi, toki projekti on auttanut sitä yksittäistä tarvitsijaa mutta jatkuvuutta ei ole syntynyt, eikä lisäresursseja saatu

Ongelmana on, ettei toimintaan ole saatu paljonkaan resursseja: tarvittaisiin koordinoija, kouluttajia, työnohjaajia ja tunne-elämän asiantuntijoita, jotka paikanpäällä näkevät asiat, ulkopuoliset toimijat eivät välttämättä ole hyviä koordinoijia

Perustelut

Kyselylomake

Hyvä lasten ja nuorten parissa työskentelevä psykologi,

Haluamme kuulla ajatuksiasi ja kokemuksiasi lasten ja nuorten tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Toivomme että vastaisit tähän kyselyyn, jotta voimme ottaa näkemyksesi huomioon lapsi- ja nuoripsykologien toimikunnan työssä ja viedä juuri Sinulle tärkeitä asioita eteenpäin. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa vain muutama minuutti. Vastaukset mielellään marraskuun 2011 loppuun mennessä.

Yhteistyöterveisin,

Lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunta

Ulla, Niina, Marjo, Maija-Liisa ja Maarit

Kartoitus lapsi- ja nuorisopsykologien työstä Suomessa

Ikä

_________________

Sukupuoli

_________________

Oletko päätoimisesti töissä (monivalinta)

  • 1. perusterveydenhuollossa
  • 2. erikoissairaanhoidossa
  • 3. perheneuvolassa
  • 4. lastensuojelussa
  • 5. päivähoidossa
  • 6. koulussa tai oppilaitoksessa
  • 7. yksityisellä sektorilla
  • 8. muu, mikä

Kokemus psykologin työstä lasten ja nuorten parissa (vv,kk)?

______________________________

Mihin ikäryhmään asiakkaasi kuuluvat? (monivalinta, voi valita usemman)

  • 1. 0-6 vuotiaat
  • 2. 7-12 vuotiaat
  • 3. 13-16 vuotiaat
  • 4. yli 16-vuotiaat
  • 5. muu, mikä

Teetkö pääsääntöisesti (useampi vaihtoehto mahdollinen)

  • 1. akateemista tutkimustyötä
  • 2. psykologinen tutkimus- ja arviointia
  • 3. ohjanta- neuvontatyötä
  • 4. kuntoutustyötä……tarkenna mitä ________________________________________________
  • 5. psykoterapeuttista työtä
  • 6. konsultaatioita
  • 7. esimiestyötä
  • 8. muu, mikä

Mitkä asiat koet erityisen palkitseviksi nykyisessä työssäsi? (avoin kysymys M)

Millaisia haasteita on nykyisessä työssäsi psykologina? (avoin kysymys N)

Ovatko nykyisessä työssäsi psykologin palvelut helposti saatavilla: mikä on keskimääräinen aika jossa asiakas voi odottaa saavansa ensimmäisen ajan tai pääsevänsä tutkimukseen/kuntoutukseen? (avoin kysymys O)

Mikäli asiakas tarvitsee lähetteen muihin psykologin/psykoterapeutin palveluihin:

  • Onko näitä palveluja tarjolla riittävässä määrin omalla alueellasi?
  • Mitä palveluja on tarjolla ja mistä on puutetta? (avoin kysymys Q)

Onko tilanne merkittävästi muuttunut viimeisten kahden vuoden aikana? (avoin kysymys S)

Kuinka kuormittavaa on nykyinen työsi asteikolla 1-5? (1= ei ollenkaan kuormittavaa, 5=erittäin kuormittavaa)

Ovatko lasten- ja nuorten hoitoketjut selkeitä alueellasi ja mihin toivoisit parannusta? (avoin kysymys T)

Onko alueellasi ikä- tai asiakasryhmiä jotka putoavat palveluiden ulkopuolelle? (avoin kysymys U)

Miten alueellasi on kehitetty lasten- ja nuorten palveluja (esim.hankkeet)? (avoin kysymys V)

Millaisia aiheita toivoisit lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunnan käsittelevän neuvottelupäivillä? (avoin kysymys W)

Millaisia terveisiä sinulla on lapsi- ja nuoripsykologien toimikunnalle?

Olisitko kiinnostunut osallistumaan lapsi- ja nuorisopsykologien osaamispiiriin? Voit jättää tähän yhteystietosi (s-posti) mikäli toivot yhteydenottoa asian tiimoilta. Tämä vastaus ei sido sinua mitenkään mutta saat lisää tietoa osaamispiirin toiminnasta.

Muuttujakuvaukset

Muuttujalistaus ja sarakkeiden numerot ovat alla ja saat ne esille klikkaamalla.



Muuttujien ja niiden arvojen kuvaus:

Aineiston käsittely

|} Alkuperäisestä SPSS-tiedostosta (v. 9.7.2012) poistettiin mahdollinen yhteystieto, vastaajan ikä pyöristettiin lähimpään viiteen vuoteen, ja data tallennettiin M-filesiin Excel-muodossa. Ensimmäiseen sarakkeeseen laitettiin juokseva numero ja se nimettiin Obs:ksi. Ensimmäiselle havaintoriville tyhjiin kohtiin kirjoitettiin "ei tietoa", jotta data latautuisi kokonaisuudessaan. Tämä muokattu Excel ladattiin Opasnet-kantaan siten, että sarakkeet määriteltiin havainnoiksi ja nimettiin V1..V51. Selitesarakkeiksi nimettiin Obs ja Observation.

Seuraava versio (17.7.2012) sisälsi lisää sanallisten kysymysten koodausta. Nämä uudet sarakkeet otettiin Ecxeliin ja ladattiin Opasnet-kantaan samalla tavalla kuin 9.7. versiokin. Näiden latausta series-id:t ovat nyt 6194 ja 6209, ja molemmat ladataan erikseen analyysia varten ja yhdistetään sitten yhdeksi data.frameksi.

Versio 14.8.2012 yhdistettiin aiempiin tiedostoihin, joska jotkin tekstikentät olivat korruptoituneet uudessa versiossa. Lisäksi sarakkeet otsikoitiin napakasti. Tässä versiossa ovat kaikki avoimet kysymykset koodattuina. Tämä versio ladattiin Opasnet-kantaan versionumerolla series_id = 6433. Sitä on käytetty laskennassa ainakin Turun psykologipäiviin 22.-24.8.2012 asti.

Kaikki kuvaajissa esitetyt luvut ovat lukumääriä, eivät prosentteja. Tämä aiheutti minulle päänvaivaa, mutta lopulta päädyin siihen, että pitää esittää vain lukumääriä, prosentit ovat harhaanjohtavia. Syy on tässä:

  • Selittävät muuttujat, mm. teetkö pääsääntöisesti voi sisältää yhdellä vastaajalla useita vaihtoehtoja kuten akateeminen tutkimus ja ohjanta.
  • Tällainen vastaaja voi mainita myös selitettävään muuttujaan useita vaihtoehtoja esim. työn palkitseviksi puoliksi asiakastyön ja monipuolisuuden.
  • Miten tämä kuvataan? Ainoa mielestäni selkeä tapa on se, että tämä vastaaja ajatellaan ikään kuin kahteen eri rooliin, ensin tutkimuksen ja sitten ohjannan edustajaksi. Kummassakin roolissa hän antaa kaksi palkitsevaa työn piirrettä, eli loppujen lopuksi kuvaajassa hän antaa äänensä neljään eri pylvääseen eli
    • tutkimus+asiakastyö
    • tutkimus+monipuolisuus
    • ohjanta+asiakastyö
    • ohjanta+monipuolisuus
  • Tällä tavalla ajateltuna ei ole järkevää laskea prosentteja vastaajien määrän suhteen, koska rooleja on enemmän kuin vastaajia. Myöskään roolien suhteen ei kannata laskea vastauksia prosentteina, koska ne eivät summaudu sataan vaan menevät yli. Ihmiset prosenteista luonnostaan ajattelevat, että yhteensä niiden täytyy olla sata jotenkinpäin laskettuna, ja tässä niin ei ole.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>