Psykologikysely

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi3084
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi3084}} Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Pääviesti

Kysymys:

Millainen on nykyään lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien käsitys työn kuvasta, kuormittavuudesta, resursseista ja palveluketjujen selkeyttä?

Vastaus:

Piirrä kuvaajia tuloksista alla olevan laskentaohjelman avulla.

Ulla Hintikka, FT, psykoterapian erikoispsykologi, pj; Niina Rita, PsM, psykoterapeutti, varapj; Maarit Lassander, PsL, terveyspsykologian erikoispsykologi; Terttu Jokinen, PsM; Kirsi Saarelainen, PsM.: Psykologi tunne-elämän asiantuntijana: Ammattikäytännön kysymyksiä.. Opasnet 2012. Viitattu 21.12.2024.

Kysymys

Kysely lapsi- ja nuorisopsykologeille toteutettiin joulukuussa 2011-tammikuussa 2012 (N=292) nettikyselynä. Lasten ja nuorten parissa kunta- ja yksityissektorilla työskentelevät psykologit arvioivat omasta näkökulmastaan lasten- ja nuorten tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen tämänhetkistä tilannetta.

Kyselyn tavoitteena oli selvittää lasten ja nuorten kanssa työskentelevien psykologien työn kuvaa, kuormittavuutta, resursseja ja palveluketjujen selkeyttä. Tavoitteena oli myös arvioida miten lasten- ja nuorten palvelut toteutuvat ja täyttyvätkö hoidon ja kuntoutuksen tarpeet eri puolilla Suomea.

Tuleeko lapsi ja nuori kohdatuksi ja saako hän pitkäjänteistä hoitoa ja kuntoutusta tarpeen mukaan, vai kiinnostavatko hoitotakuun toteutuminen sanktioiden pelossa? Ovatko projektit vain ohimeneviä hoitokokeiluja ilman pysyviä rakenteita? Mitä resurssipulaan vastaavat työkentältä psykologit? Voisivatko psykologit olla tunne-elämän asiantuntijoita vahvemmin lasten varhaiskasvatuksessa sekä perheneuvolassa että koulussa ja ammatillisten opintojen polulla? Näihin ja muihinkin käytännön kysymyksiin tutkimuksemme kartoitti vastauksia, jotka saattavat ratkoa myös lapsiperheiden hätää.

Vastaus

Valitse aihe, jonka vastaukset haluat nähdä. Valitse myös vastaajaan liittyvä selittävä tekijä, jonka perusteella vastaukset luokitellaan.

Tuloksia kvalitatiivisesta tarkastelusta:

Tutkimukseen ja hoitoon pääsyssä eroja eri hoitotahoilla, perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, perheneuvola.
Paikalliset erot suuria etenkin hoitoon pääsemisessä, esim. Kainuussa 10 virkaa täyttämättä.
Porrastus koettiin toimimattomaksi aluekohtaisesti, ts lapsilla ja nuorilla jonotusta kolmeen paikkaan: perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito, perheneuvola, ts jos perhe ei ole sitoutunut hakemaan hoitoa, niin uupuu jonottamaan.
Erikoissairaanhoidon seula tiivistynyt tiivistymistään, ts. ei ole tarpeeksi sairas erikoissairaanhoitoon
Yksityissektorille pääsee nopeasti ja jonottamatta paikkakuntakohtaisesti, ts. jos on yksityissektoripalvelua alueella niin rahalla sitä saa

Hoito- ja palveluketjujen selkeys:

Pieni osa psykologeista koki ketjut selkeinä
Kokemusta siitä, että viime vuosina selkeytyneet enemmän ja erilaiset yhteistyöhankkeet kehittäneet ketjuja
Ongelmina lähinnä hoitoonohjaus paikkojen vähyys ja työntekijöiden puute
Suurin osa koki että hoito- ja palveluketjut eivät ole toimivia ja ovat kehittämistä kaipaavia
Erikoissairaanhoidon (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) ja perustason rajojen epäselvyys ja erikoissairaanhoidon sisäiset jaot: kenelle hoito kuuluu eli työnjaolliset tekijät, miten siirto tehdään, hoitoajattelu ei selkeää vaikka ketjut toimisivat eli yksilötutkimuksia tehdään mutta hoidollinen ymmärrys puuttuu, asiakkaiden pomputtelu
Työntekijöiden, hoitopaikkojen ja tiedon puute
Erityisesti siirtymävaiheet hoitopisteestä toiseen hankalia

Yhteenveto: Suurin osa koki että hoito- ja palveluketjut eivät ole toimivia kaipaavat kehittämistä Erikoissairaanhoidon (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) ja perustason rajojen epäselvyys ja erikoissairaanhoidon sisäiset jaot ovat ongelmallisia

Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ikä- tai muut ryhmät (yhteenveto)

Yli 18-vuotiaat ja nuoret aikuiset (14 % vastaajista)
Nuorisoikäiset, jotka syrjäytymisvaarassa; päihde- käytöshäiriöiset (12 % vastaajista)
Siirtymävaiheessa olevat: erikoissairaanhoito ->perusterveydenhuolto ja siirrot erikoissairaanhoidon sisällä (9% vastaajista)
Neuropsykologisesti tai -psykiatrisesti oireilevat (7% vastaajista)
Moniongelmaiset perheet (6% vastaajista)
Toisen asteen opiskelijat (10)

Pohdintaa

Eritason tutkimus- ja hoito-organisaatioiden huonoa koordinaatiota on aluekohtaisesti painottuen
Niukkuutta palvelujen suhteen paikkakuntakohtaisesti, ts. eriarvoisesti lapset, nuoret ja perheet saavat Suomessa eri paikkakunnilla palvelua lähellä kotia
Lastenpsykoterapian saamisen heikkous lähes kokomaassa, toivotaan yksityissektorille mahdollisuuksia saada sitä, Kelatuen epätasa-arvo?
Neuropsykologisen tutkimuksen huono koordinaatio ja pitkät matkat tutkimukseen
Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen toteuttamisen puute tuotiin esille merkittävästi, kuntoutustiimien puute:neuropsykologi, toimintaterapeutti, puheterapeutti, psykoterapeutti (luovat terapiamuodot). Esimerkkinä ADHD lasten ja nuorten psykoterapeuttinen kuntoutus
Lastensuojelun alueellinen eriarvoisuus ja puutteellinen palvelu nähtiin puutteena uudesta lastensuojelulaista huolimatta
Toivottiin aikaa ja resursseja enemmän perheiden kohtaamiseen ja kotiin suuntautuvia palvelumuotoja
Rekrytointi ongelmallista
Erilaisia hankkeita on ollut ja menossa, mutta ovatko ne olleet itsensä vuoksi, toki projekti on auttanut sitä yksittäistä tarvitsijaa mutta jatkuvuutta ei ole syntynyt, eikä lisäresursseja saatu

Ongelmana on, ettei toimintaan ole saatu paljonkaan resursseja: tarvittaisiin koordinoija, kouluttajia, työnohjaajia ja tunne-elämän asiantuntijoita, jotka paikanpäällä näkevät asiat, ulkopuoliset toimijat eivät välttämättä ole hyviä koordinoijia

Perustelut

Kyselylomake

Hyvä lasten ja nuorten parissa työskentelevä psykologi,

Haluamme kuulla ajatuksiasi ja kokemuksiasi lasten ja nuorten tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Toivomme että vastaisit tähän kyselyyn, jotta voimme ottaa näkemyksesi huomioon lapsi- ja nuoripsykologien toimikunnan työssä ja viedä juuri Sinulle tärkeitä asioita eteenpäin. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa vain muutama minuutti. Vastaukset mielellään marraskuun 2011 loppuun mennessä.

Yhteistyöterveisin,

Lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunta

Ulla, Niina, Marjo, Maija-Liisa ja Maarit

Kartoitus lapsi- ja nuorisopsykologien työstä Suomessa

Ikä

_________________

Sukupuoli

_________________

Oletko päätoimisesti töissä (monivalinta)

1. perusterveydenhuollossa
2. erikoissairaanhoidossa
3. perheneuvolassa
4. lastensuojelussa
5. päivähoidossa
6. koulussa tai oppilaitoksessa
7. yksityisellä sektorilla
8. muu, mikä

Kokemus psykologin työstä lasten ja nuorten parissa (vv,kk)?

______________________________

Mihin ikäryhmään asiakkaasi kuuluvat? (monivalinta, voi valita usemman)

1. 0-6 vuotiaat
2. 7-12 vuotiaat
3. 13-16 vuotiaat
4. yli 16-vuotiaat
5. muu, mikä

Teetkö pääsääntöisesti (useampi vaihtoehto mahdollinen)

1. akateemista tutkimustyötä
2. psykologinen tutkimus- ja arviointia
3. ohjanta- neuvontatyötä
4. kuntoutustyötä……tarkenna mitä ________________________________________________
5. psykoterapeuttista työtä
6. konsultaatioita
7. esimiestyötä
8. muu, mikä

Mitkä asiat koet erityisen palkitseviksi nykyisessä työssäsi? (avoin kysymys M)

Millaisia haasteita on nykyisessä työssäsi psykologina? (avoin kysymys N)

Ovatko nykyisessä työssäsi psykologin palvelut helposti saatavilla: mikä on keskimääräinen aika jossa asiakas voi odottaa saavansa ensimmäisen ajan tai pääsevänsä tutkimukseen/kuntoutukseen? (avoin kysymys O)

Mikäli asiakas tarvitsee lähetteen muihin psykologin/psykoterapeutin palveluihin:

Onko näitä palveluja tarjolla riittävässä määrin omalla alueellasi?
Mitä palveluja on tarjolla ja mistä on puutetta? (avoin kysymys Q)

Onko tilanne merkittävästi muuttunut viimeisten kahden vuoden aikana? (avoin kysymys S)

Kuinka kuormittavaa on nykyinen työsi asteikolla 1-5? (1= ei ollenkaan kuormittavaa, 5=erittäin kuormittavaa)

Ovatko lasten- ja nuorten hoitoketjut selkeitä alueellasi ja mihin toivoisit parannusta? (avoin kysymys T)

Onko alueellasi ikä- tai asiakasryhmiä jotka putoavat palveluiden ulkopuolelle? (avoin kysymys U)

Miten alueellasi on kehitetty lasten- ja nuorten palveluja (esim.hankkeet)? (avoin kysymys V)

Millaisia aiheita toivoisit lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunnan käsittelevän neuvottelupäivillä? (avoin kysymys W)

Millaisia terveisiä sinulla on lapsi- ja nuoripsykologien toimikunnalle?

Olisitko kiinnostunut osallistumaan lapsi- ja nuorisopsykologien osaamispiiriin? Voit jättää tähän yhteystietosi (s-posti) mikäli toivot yhteydenottoa asian tiimoilta. Tämä vastaus ei sido sinua mitenkään mutta saat lisää tietoa osaamispiirin toiminnasta.

Muuttujakuvaukset

Muuttujalistaus ja sarakkeiden numerot ovat alla ja saat ne esille klikkaamalla.

Näytä yksityiskohdat

Psykologikysely(-)
Obs	Otsikko	Kysymys	Vastausvaihtoehto
1	Aloitettu
2	Lopetettu
3	Kesto minuutteina
4	Ikä5v	Ikä (v)
5	Sp	Sukupuoli
6	Sukupuoli	Sukupuoli
7	Töissä1	Työpaikka
8	Töissä2
9	Oletko töissä
10	Kokemus kk	Kokemus (v)
11	Kokemus v
12	Potilaiden ikäryhmä: 0-6 v	Potilaiden ikäryhmä	0-6 v
13	7-12 v	Potilaiden ikäryhmä	7-12 v
14	13-16 v	Potilaiden ikäryhmä	13-16 v
15	Yli 16 v	Potilaiden ikäryhmä	yli 16 v
16	raskaus	Potilaiden ikäryhmä	raskausaika
17	Akateemista	Pääsääntöinen työ	Akateemista
18	Psykologista tutkimusta	Pääsääntöinen työ	Psykologista tutkimusta
19	Ohjausta	Pääsääntöinen työ	Ohjausta
20	Kuntoutusta	Pääsääntöinen työ	Kuntoutusta
21	Psykoterapeuttista	Pääsääntöinen työ	Psykoterapeuttista
22	Konsultaatiota	Pääsääntöinen työ	Konsultaatiota
23	Esimiestyötä	Pääsääntöinen työ	Esimiestyötä
24	Muuta	Pääsääntöinen työ	Kriisityötä
25	Teetkö pääsääntöisesti?
26	M_Str
27	Palkitsevuus nykyisessä työssä
28	N_Str
29	Haasteita nykyisessä työssäsi?
30	OO
31	Palveluja tarjolla riittävästi?
32	Mitä tarjolla mistä puutetta?
33	Muutosta viim. 2 vuoden aikana?	Muutos 2 vuoden aikana
34	Nykyisen työn kuormittavuus?	Kuormittavuus nykyisessä työssä
35	Hoitoketjujen selkeys?
36	Ikäryhmiä palveluiden ulkopuolella?
37	Kuinka on kehitetty?
38	aiheet toimikunnalle
39	Terveiset toimikunnalle
40	M01	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Asiakastyö
41	N02	Haasteita nykyisessä työssä	Byrokratia
42	N03	Haasteita nykyisessä työssä	Hoidon järjestämisen ongelmat
43	N04	Haasteita nykyisessä työssä	Vähäiset resurssit
44	N05	Haasteita nykyisessä työssä	Perheiden moninaiset ongelmat
45	N06	Haasteita nykyisessä työssä	Vaikeat asiakastapaukset
46	N08	Haasteita nykyisessä työssä	Tuen puute
47	O	Keskimääräinen aika hoitoonpääsyyn
48	Q	Psykologin palvelut, josta puutetta
49	S	Tilanteen muutos kahden vuoden aikana
50	T	Hoito- ja palveluketjujen selkeys
51	U	Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ryhmät
52	V	Lasten ja nuorten palvelujen kehityshankkeet
53	W	Aiheita neuvottelupäiville
54	Asiakkaiden ikäryhmä?
55	N07	Haasteita nykyisessä työssä	Oman osaamisen rajallisuus
56	M02	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Asiakkaan edistyminen
57	M03	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Tiimityö
58	N01	Haasteita nykyisessä työssä	Kiire
59	Millaista kuntoutusta?
60	M05	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Työn monipuolisuus ja haasteellisuus
61	M06	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Hyvät koulutusmahdollisuudet
62	N09	Haasteita nykyisessä työssä	Huonot edut
63	Mitä muuta?
64	M07	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Hyvä palkka
65	M04	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Työn itsenäisyys
66	M09	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Saatu arvostus
67	M08	Palkitsevuus nykyisessä työssä	Joustavat työolosuhteet
68	N10	Haasteita nykyisessä työssä	Uralla etenemättömyys
69	N12	Haasteita nykyisessä työssä	Tutkimusmenetelmien puute
70	N11	Haasteita nykyisessä työssä	Oman roolin epäselvyys
71	Kokemus	Kokemus (v)
72	Ikaluokat	Ikä (v)

Muuttujien ja niiden arvojen kuvaus:

Näytä yksityiskohdat

Ensin on kuvattu mielenkiinnon kohteena olevat muuttujat, sen jälkeen havaintoja selittävät.

Selitettävät muuttujat

Avoin kysymys M: Mitkä asiat koet erityisen palkitseviksi nykyisessä työssäsi?

1= Asiakastyö /hyvä yhteistyösuhde /hoidolliset suhteet
2= Asiakkaan edistyminen /asioiden selkiintyminen /kuntoutuminen
3= Tiimityö /verkostollinen yhteistyö
4= Työn itsenäisyys
5= Työn monipuolisuus, haasteellisuus ja mahdollisuus uuden oppimiseen
6= Hyvät koulutusmahdollisuudet / työnohjaus
7= Hyvä palkka
8= Joustavat työolosuhteet, johdon tuki
9= Asiakkailta ja työryhmältä saatu arvostus

Avoin kysymys N: Millaisia haasteita on nykyisessä työssäsi psykologina?

1= Liian paljon asiakkaita /kiire
2= Organisaatiomuutokset /byrokratian lisääntyminen (kirjauskäytäntöjen raskaus)
3= Tutkimusten ja hoidon järjestämisen ongelmat /lähetekäytäntöjen epäselvyys/ ongelmat asiakkaiden siirtymisessä eri yksiköihin (perustaso/perheneuvola/erikoissairaanhoito)
4= Vähäiset resurssit /työntekijät /kuntoutuspaikkojen niukkuus /tutkimusvälineiden vähyys
5= Perheiden moninaistuvat ongelmat /lastensuojeluperheiden moniongelmaisuus
6= Vaikeat asiakastapaukset (neuropsykiatriset, maahanmuuttajat)
7= Oman osaamisen rajallisuus (esim. tunne-elämän arviointimenetelmien hallinta, neuropsykologiset tutkimukset)
8= Yksinäisyys, tuen puute
9= Huonot edut (palkka, koulutus, työnohjaus)
10= Uralla etenemisen heikot mahdollisuudet
11= Oman roolin epäselvyys /arvostuksen puute
12= Sopivien tutkimusmenetelmien olemattomuus

Avoin kysymys O: Ovatko psykologin palvelut saatavilla ja mikä on keskimääräinen aika, jossa asiakas saa ajan tutkimukseen ja hoitoon.

0= ei lähetetä psykologille, ei ole psykologia resurssina
1= 1vk – 3vk. suhthelposti, hoitotakuu alle 4 vk
2= 1kk-2 kk, hoitotakuu 4 vk tai yli, kohtuullinen aika
3= yli 2 kk – 3 kk, hoitotakuu ylittyy,
4= yli 3 kk – 4 kk, heikko, kauan, vaihtelevat ajat, pitkä

Avoin kysymys Q: Mistä psykologin palveluista on puutetta, mihin lähettäisit esim. jatkohoitoon.

0= palveluja on riittävästi, ei vastattu, tai ei osaa vastata
1= perusterveydenhoidossa puute psykologeista, esim virkoja ei ole laitettu auki tai ei ole hakijoita ja/tai psykologin eri palveluista
2= erikoissairaanhoidossa puute psykologeista (lasten- ja nuorisopsykiatriassa, neuropsykologipalveluissa, neuropsykiatriassa?)
3= PENE (perheneuvolapalveluista, lasten ja perheen kanssa tehtävästä työstä) puute tai psykologeista
4= Lastensuojelun psykologipalveluista
5= päivähoidon erityistyöntekijöistä, puheterapeuteista, sosiaalitoimen tukihenkilöistä ja tukitoimenpiteistä
6= koulupsykologeista
7= yksityisistä psykoterapiapalveluista (lasten ja nuortenpsykoterapeuteista, taidepsykoterapeuteista)
8= 13--22-vuotiaiden nuorten oppilasterveydenhoidosta puute
9= lasten ja nuorten kuntoutuspalveluista (psykologinen ja neurologinen kuntoutus laaja-alaisesti, esim. asperger lasten ja nuorten kuntoutus, ADHD nuorten kuntoutus)

Avoin kysymys S: Onko tilanne muuttunut merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana?

0= en osaa sanoa
1= ei ole muuttunut
2= on parantunut
3= on huonontunut

Avoin kysymys T: Ovatko hoito- ja palveluketjut selkeitä?

1= Toimivat/selkeät
2= Ei toimivat
3= Kehittämistä kaipaavat

Avoin kysymys U: Palveluiden ulkopuolelle tippuvat ryhmät

1= Yli 18- vuotiaat
2= Nuoret (erityisesti päihde- ja syrjäytymisvaarassa olevat, käytöshäiriöiset)
3= Siirtymävaiheessa olevat (perheneuvola-lastenpsykiatria, lastenpsykiatria-nuorisopsykiatria, nuorisopsykiatria-aikuispsykiatria, aikuispsykiatria-)
4= Neuropsykologisesti- ja neuropsykiatrisesti oireilevat ja todennetut, kehityksellinen viive, ei kehitysvammaa)
5= Perheet ja vanhemmuuden tukeminen (myös alle kouluikäisten perheet
6= Moniongelmaiset perheet (lastensuojelu..)
7= Maahanmuuttajat
8= Toisen asteen opiskelijat
9= Ei ongelmia
10= Muut pienemmät ryhmät (alueellinen eriarvoisuus, ennaltaehkäisevä toiminta, ruotsinkieliset vauvaperheet, ylipainoiset, lievästi oireilevat ja hiljaiset)
ei tietoa= tyhjä

Avoin kysymys V: Miten alueellasi on kehitetty lasten ja nuorten palveluja esimerkiksi hankkeet.

1= Vakiintuneet nuorten hoidon kehittämisen toimet ja hankkeet, joista on jatkuvaa hyötyä; masentuneen nuoren hoitopolku, neuropsykiatrinen työ, akuuttityöryhmä, nuorten psykoterapiakuntoutushankkeet
2= Vakiintuneet lasten hoidon kehittämisen toimet ja hankkeet, joista on jatkuvaa hyötyä; jalkautuva työote, perhe- ja verkostotyöhanke, psykoterapiaklinikka
3= Koulutyöskentelyn pitkäikäiseen parantamiseen liittyvät hankkeet; esiopetuksen oppilashuollon ja yläkoulun kehittämishankkeet
4= Kunnan/sosiaalitoimen organisoimat pitkäikäiset hankkeet; neuvolatoiminnan, nuorisoaseman avaaminen, lastensuojelun hanke, (Haavi, Lapset puheeksi –hanke)
5= Tilapäinen/Lyhytikäinen hanke, josta ei varsinaisesti hyötyä;
6= Välillisesti lapsiin ja nuoriin vaikuttava toiminta; Lasten ja nuorten sektorin työntekijöille konsultaatio- ja koulutushanke, ennaltaehkäisevä?
7= Linkittyvät hankkeet; perhetyön ja hoidon eri sektoreille ja psykoterapian välittäminen yksityissektorille
8= Ei tietoa hankkeita tai kehittämisestä ei tietoa

Yhteenvetoa kysymyksestä V:

hankkeita on ollut ja menossa, mutta ovatko itsensä vuoksi, toki projekti on auttanut sitä yksittäistä tarvitsijaa mutta jatkuvuutta ei ole
ongelmana on, ettei toimintaan ole saatu paljonkaan resursseja: tarvittaisiin ko-ordinoija, kouluttaja työnohjaaja, tunne-elämän asiantuntija

Avoin kysymys W: Millaisia aiheita toivoisit lapsi- ja nuorisopsykologien toimikunnan käsittelevän neuvottelupäivillä?

1= Ajankohtaiset asiat
- lapsi- ja nuorisopsykiatrian yhdistyminen
- kasvamisen haasteet sosiaalisen median ja median kasvuympäristössä
2= Psykologin substanssiosaaminen ja sen hyödyntämisen käsittely
psykologin substanssiosaaminen vastaamaan statusta ja palkkaa—statuksen nostaminen
psykologin substanssiosaamisen hyödyntäminen---psykologin rooli moniammatillisessa työyhteisössä, esim. koulupsykologintyönkuva ei olisi pelkkää tutkimuslähetteitä valmistava
psykologin substanssiosaamisen hyödyntäminen-psykologin työnkuva eri organisaatioissa olevassa moniammatillisessa työryhmässä, esim. perheneuvolassa
3= Psykologien riittävyys ja alueellinen eriarvoisuus
- miten saadaan lisää resursseja, esim. peruspalvelujen psykologien riittävyys
- alueellinen eriarvoisuus lasten ja nuorten hoidossa — psykologivaje, esim. koulupsykologien ja ammattioppilaitosten psykologien sekä Lapin psykologien ja psykoterapeuttien
- uusia hoitoinnovaatioita resurssien vähyyden vuoksi
4= Psykologin ammattitiedon ja – taidon päivityskoulutukset ja keskustelu saman alan psykologien kanssa
- lasten ja nuorten tunne-elämän tutkimusmenetelmien koulutus ja kehittämistyö
- uusien testimenetelmien opetus
- lasten ja nuorten psykologisen arvioinnin käytänteet, esim.
- tutkimuksen kulku,
- yhteydenottoon vastaaminen,
- psykologin rooli tutkimus- ja hoitoprosessissa moniammatillisessa tiimissä
- lasten ja nuorten projektiivisten menetelmien koulutus, esim. tulkinnan ominaispiirteet
- tietoa toimivista hoitoketjuista, lasten ja nuorten hoitoketjujen selkeyttäminen:
  - lastenneurologian kanssa
  - neurologian ja
  - psykiatrian välillä
- perheneuvolatyön ja perhekeskustyön avaaminen—mikä toimivaa ja mikä – ei toimivaa
- lapsen hoidon ja vanhemmuuden taitojen opettaminen, vanhemmuus
- perheolosuhteet laajemmin lapsella ja nuorella — nykytila ja mahdollisuudet auttaa
- psykoterapioiden saatavuus lainsäädännöllinen ja alueellinen lapsilla ja niiden jatkuvuus 13 vuodesta ylöspäin
- lääkitseminen osana psyykkisen ja neurologisen puolen ongelmia
- monipuolisempaa lasten psykoterapiakoulutusta, vrt. Ruotsi Erica Stiftelsen koulutus
- lastensuojelun haasteet, esim. huoltajuuden arviointi
- nuoruusikäisten oireilu ja päihdekäyttö
- lasten ja nuorten monimuotoisten ongelmien arviointi ja heidän tukeminen eri tahojen yhteistyönä, esim. oppimisvaikeudet yhdessä käytöshäiriöiden ja tunne-elämän ongelmien kanssa
- lapsi- ja nuorisopsykologien perhetyö
- integratiivinen tutkimus- ja hoito-ote lasten ja nuorten hoidossa (teoria, tutkimusmenetelmät, tekniikka, sovellutukset)
- 18 vuotta täyttäneiden nuorten työkykyarviot ja hoitomahdollisuudet julkisella sektorilla
- neuropsykiatriset hoitomuodot ja –ketjut
- eri alakohtaista koulutusta ja esille ottamista:
  - trauman hoidon
  - psykoterapian
  - oikeuspsykoterapian kysymykset
  - käytöshäiriöisen lapsen kanssa jaksaminen
  - luonto- ja liikunta ADHD – lapsen kuntoutuksessa
  - kiintymyssuhdehäiriön käypähoito
5= Ennaltaehkäisevän psykologisen työn käsittely
- konsultoiva työote lastentarhoihin, mitä se pitää sisällään
- varhaisen toteamisen arvioinnin koulutus ja miten toimia ennaltaehkäisevästi
- lapsi näkyväksi eri –organisaatioissa
  - kunnissa
  - erikoissairaanhoidon eri sektoreilla
  - yksityissektorilla
- ehkäisevä mielenterveystyö
- syrjäytymisen uhka jo ala-asteella – miten tarttua koulupudokkaisiin
- moniongelmaiset perheet
- raskaus- ja vauvavaiheen vaikeudet ja tuki äidille ja perheelle
- asiakaslähtöiset hoitoketjut vs organisaatolähteiset hoitoketjut
6= Ammattistatuksen käsittely, psykologin rooli
- mielekkäät työnkuvat psykologeille eri aloilla, psykologin rooli esim. koulussa ja yhteistyö
- eri sektoreilla työskentelevien psykologien yhteistyö
- psykologisen työn suojaaminen, esim. arviointikäytännöt
- tutkimusjakson kulku ja psykologin osuus siinä sekä psykologisten tutkimusten tekeminen
- portaittain etenevän kuntoutuksen etenemisen koordinointi nuorten hoidossa
- psykoterapiasaatavuuden kokonaisvaltainen suunnittelu

Selittävät muuttujat

Oletko päätoimisesti töissä --#: Jouni koonnut datasta? --Jouni Tuomisto 17. elokuuta 2012 kello 16.41 (EEST)

1= "perusterveydenhuollossa","neuvolassa"
2="erikoissairaanhoidossa","oikeuspsykologia"
3= "perheneuvolassa",
4= "lastensuojelussa" "järjestö" "Turvakodissa" "yksityisenä", "psykososiaalinen sektori" "sosiaali- ja terveyspalvelut",
5="päivähoidossa"
6= "koulussa tai oppilaitoksessa",
7= "yksityisellä sektorilla", "oma vastaanotto", "yksityinen ammatinharjoittaja""yrittäjä" "ammatinharjoittaja" "yksityissektorilla" " psykoterapeutti ja työnohjaaja"
8= "Perhe- ja mielenterveyskeskus"

Mihin ikäryhmään asiakkaasi kuuluvat --#: Jouni koonnut datasta? --Jouni Tuomisto 17. elokuuta 2012 kello 16.41 (EEST)

1= 13-22 vuotiaat = ("13-16 vuotiaat" "yli 16-vuotiaat""16-28v." "13-23""13-21" "13-22" "Nyt 15-25" "13-18" )
2= nuoret aikuiset = ("18-24 v" "yliopisto-opiskelijat" "aikuiset" "nuoret aikuiset" " lapsia on vähän")
3= 0-6 vuotiaat= ("0-6 vuotiaat")
4= "7-12 vuotiaat =("7-12 vuotiaat")
5= raskausaika= ("raskausaika" " "perheet""raskaanaolevat" "lasten vanhemmat")
6= 0-23 v= ( "0-23 v)
7= "en tee enää asiakastyötä"

Teetkö pääsääntöisesti: katso muuttujataulukko ylempänä sarakkeiden selityksistä. Kohta "Muu" on uudelleenluokiteltu olemassaolevaan kahdeksaan luokkaan seuraavasti:

Havaintorivi	Sarakkeen 25 (Teetkö pääsääntöisesti?) sisältö	Ullan luokitus aiempiin luokkiin	R-koodi, jolla korjataan sarakkeita 17-24
6	opetusta	1 opetusta	data[6, 16 + 1] <- 1
7	terapeuttisluotoisia tukikäyntejä	4 terapeuttisluotoisia tukikäyntejä	data[7, 16 + 4] <- 1
23	theraplay	5 theraplay	data[23, 16 + 5] <- 1
40	työnohjausta	6 työnohjausta	data[40, 16 + 6] <- 1
50	moniammatillista työryhmätyöskentelyä	2 moniammatillista työryhmätyöskentelyä	data[50, 16 + 2] <- 1
52	tukikäynnit, verkostotyö, perhetyö	4 tukikäynnit, verkostotyö, perhetyö	data[52, 16 + 4] <- 1
53	koulutus	1 koulutus	data[53, 16 + 1] <- 1
95	jalkautuva nuorisopsykiatrinen arviointi ja kuntou	4 jalkautuva nuorisopsykiatrinen arviointi ja kuntoutus	data[95, 16 + 4] <- 1
96	kriisi- ja traumatyö	8 kriisi- ja traumatyö	data[96, 16 + 8] <- 1
114	kriisitukea	8 kriisitukea	data[114, 16 + 8] <- 1
126	perheterapiaa	5 perheterapiaa	data[126, 16 + 5] <- 1
141	uksilökäyntejä	5 yksilökäyntejä	data[141, 16 + 5] <- 1
152	asiantuntija miniammatillisessa tiimissä	6 asiantuntija miniammatillisessa tiimissä	data[152, 16 + 6] <- 1
169	suppotrio, theraplay	5 theraplay	data[169, 16 + 5] <- 1
175	vedän vanhempien ryhmiä	3 vedän vanhempien ryhmiä	data[175, 16 + 3] <- 1
191	vuorovaikutushoito	4 vuorovaikutushoito	data[191, 16 + 4] <- 1
203	perhe ja verkostotyötä	4 perhe ja verkostotyötä	data[203, 16 + 4] <- 1
213	opetusta, kouluttamista	1 opetusta, kouluttamista	data[213, 16 + 1] <- 1
218	koulutus	1 koulutus	data[218, 16 + 1] <- 1
226	koulutusta	1 koulutusta	data[226, 16 + 1] <- 1
242	supportiivista terapiatyötä	5 supportiivista terapiatyötä	data[242, 16 + 5] <- 1
257	tukikäynnit	5 tukikäynnit	data[257, 16 + 5] <- 1
260	tukikeskusteluja	5 tukikeskusteluja	data[260, 16 + 5] <- 1
289	verkostointia	4 verkostointia	data[289, 16 + 4] <- 1

Aineiston käsittely

|} Alkuperäisestä SPSS-tiedostosta (v. 9.7.2012) poistettiin mahdollinen yhteystieto, vastaajan ikä pyöristettiin lähimpään viiteen vuoteen, ja data tallennettiin M-filesiin Excel-muodossa. Ensimmäiseen sarakkeeseen laitettiin juokseva numero ja se nimettiin Obs:ksi. Ensimmäiselle havaintoriville tyhjiin kohtiin kirjoitettiin "ei tietoa", jotta data latautuisi kokonaisuudessaan. Tämä muokattu Excel ladattiin Opasnet-kantaan siten, että sarakkeet määriteltiin havainnoiksi ja nimettiin V1..V51. Selitesarakkeiksi nimettiin Obs ja Observation.

Seuraava versio (17.7.2012) sisälsi lisää sanallisten kysymysten koodausta. Nämä uudet sarakkeet otettiin Ecxeliin ja ladattiin Opasnet-kantaan samalla tavalla kuin 9.7. versiokin. Näiden latausta series-id:t ovat nyt 6194 ja 6209, ja molemmat ladataan erikseen analyysia varten ja yhdistetään sitten yhdeksi data.frameksi.

Versio 14.8.2012 yhdistettiin aiempiin tiedostoihin, joska jotkin tekstikentät olivat korruptoituneet uudessa versiossa. Lisäksi sarakkeet otsikoitiin napakasti. Tässä versiossa ovat kaikki avoimet kysymykset koodattuina. Tämä versio ladattiin Opasnet-kantaan versionumerolla series_id = 6433. Sitä on käytetty laskennassa ainakin Turun psykologipäiviin 22.-24.8.2012 asti.

Kaikki kuvaajissa esitetyt luvut ovat lukumääriä, eivät prosentteja. Tämä aiheutti minulle päänvaivaa, mutta lopulta päädyin siihen, että pitää esittää vain lukumääriä, prosentit ovat harhaanjohtavia. Syy on tässä:

Selittävät muuttujat, mm. teetkö pääsääntöisesti voi sisältää yhdellä vastaajalla useita vaihtoehtoja kuten akateeminen tutkimus ja ohjanta.
Tällainen vastaaja voi mainita myös selitettävään muuttujaan useita vaihtoehtoja esim. työn palkitseviksi puoliksi asiakastyön ja monipuolisuuden.
Miten tämä kuvataan? Ainoa mielestäni selkeä tapa on se, että tämä vastaaja ajatellaan ikään kuin kahteen eri rooliin, ensin tutkimuksen ja sitten ohjannan edustajaksi. Kummassakin roolissa hän antaa kaksi palkitsevaa työn piirrettä, eli loppujen lopuksi kuvaajassa hän antaa äänensä neljään eri pylvääseen eli
- tutkimus+asiakastyö
- tutkimus+monipuolisuus
- ohjanta+asiakastyö
- ohjanta+monipuolisuus
Tällä tavalla ajateltuna ei ole järkevää laskea prosentteja vastaajien määrän suhteen, koska rooleja on enemmän kuin vastaajia. Myöskään roolien suhteen ei kannata laskea vastauksia prosentteina, koska ne eivät summaudu sataan vaan menevät yli. Ihmiset prosenteista luonnostaan ajattelevat, että yhteensä niiden täytyy olla sata jotenkinpäin laskettuna, ja tässä niin ei ole.

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja