SETURI/TEKAISU: Sisäilman formaldehydin tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Formaldehydi on hengitysteitä ärsyttävä kaasu. Korkeissa työperäisissä altistustasoissa sen on todettu kytkeytyvän nenän ja nenänielun alueen syöpien lisääntymiseen. Uusimmat arvioinnit (IARC 2006, luonnos US NTP 2009) ovat nostaneet formaldehydin varmuudella ihmiselle syöpävaaralliseksi aineeksi luokkaan 1.

Kansainväliset riskin arvioinnit, joissa on pyritty arvioimaan paitsi formaldehydin syöpävaarallisuutta, myös annosvastetta, ovat todenneet, että korkeista ammatillisista altistustasoista arvioitu syöpävaarallisuus ei ole lineaarisesti ekstrapoloitavissa alhaisemmille altistustasoille, jotka koskevat väestöä yleensä (WHO 2000). Näyttö väestötutkimuksista viittaa pikemminkin siihen, että formaldehydin syöpävaarallisuudella on kynnystaso, joka asettuu 1 mg m-3 tason yläpuolelle. Tämä merkitsee sitä, että kodeissa tapahtuvan altistuksen, joka yli 90 prosentille väestöstä jää selvästi alle kymmenenteen osaan tästä, osalta syöpäriskiä ei ole.

Formaldehydin ärsytysvaikutus hengityselimissä alkaa osalla ihmisistä tasosta 200–300 μg m-3 ja ärsytysoireita saavien osuus kasvaa prosentuaalisesti pitoisuuden kasvaessa ja pitoisuustasolla 1–2 mg m-3 ärsytysoireita kokevat jo kaikki. Ärsytysvaikutuksen arviointi terveyshaittana on vaikeaa, mutta muutamissa tutkimuksissa on selvitetty formaldehydin kytkeytymistä astman syntyyn ja oireisiin (Rumchev ym. 2002)[1])

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [2] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Uusi astma <4 vuotiailla

TEKAISUn tautitaakkapäivityksessä käytetiin virheellisesti kohdepopulaationa <15 vuotiata[3]) eli silloin tarkasteltava terveysvaikutus oli:

  • Uusi astma < 15 vuotiailla

Annos-vaste funktiot

Aineisto viittaa lineaariseen annosvasteeseen alle 4-vuotiaiden lasten astmassa jo kodin sisäilman formaldehydin pitoisuuden ylittäessä 40 μg m-3, mutta tutkimuksessa sekä astmadiagnoosit että sekoittavat tekijät oli käsitelty puutteellisesti. Tämän vuoksi formaldehydin annosvaste yleisessä väestössä päätettiin mallittaa käyttämällä WHO:n ohjearvotyöryhmien (2000, 2009 julkaisematon) asettamaa kynnysarvoa 100 μg m-3 yhdessä Rumchevin ym. (2002) havaitseman riskisuhteen (1,7 % kasvanut riski per 1 μg m-3) kanssa.

Risk ratio (RR)

Astma (per 1 ug/m3)

  • 1.017 (1.004 - 1.028)(käytetty Seturin Y&T lehden tapausmääräjutussa [2])
  • 1.014 (käytetty TEKAISUn terveystaakkalaskelmassa [3])

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Uusi astma <15 vuotiaat = 3 868 tapausta/vuosi

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Uusi astma <15 vuotiaat = 4 065 DALY/vuosi (laskettu WHO:n 3%:n diskonttauksella ja ikäpainotuksella, vuoden 2010 aineisto)

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Ei tarpeellinen tässä laskelmassa.

Altistuminen Suomessa

Formaldehydille altistutaan sekä asunnoissa (pääasialliset lähteet rakennus-, kaluste- ja sisustusmateriaalit ja tupakointi) että työpaikoilla. Hengitysteiden kautta tapahtuvat altistuminen merkittävintä. Työpaikoilla voidaan altistua myös ihon kautta(noin 10 uutta ammatti-ihotautia vuodessa , Työperäisten sairauksien rekisteri, 2005-2006). Kuluttajien kohdalla ihoaltistuminen saattaa olla myös merkittävä (tekstiilit, kosmeettiset tuotteet).

Altistustasot

  • 122 (104 - 146) ug/m3 (käytetty Seturin Y&T lehden tapausmääräjutussa [2])


Jurvelin ym (2001) mittasi osana EXPOLIS-tutkimusta formaldehydialtistuksia aikuisväestöltä (keskiarvo 27 µg m-3). Altistustasot olivat alhaisempia kuin sisäpitoisuuden kotona (42 µg m-3), ja ulkopitoisuudet (3 µg m-3) )edelleen altistuksia alhaisempia. Työpaikkojen pitoisuudet (ei-teolliset työpaikat ?) olivat ulkoilmaa korkeampia (15 µg m-3) mutta alle puolet kotien sisäpitoisuuksista. Väestötasolla altistuksia ohjaavat siis kotien sisäpitoisuudet.

Kynnysarvomallia varten (asthma) pitoisuuksien oletettiin jakautuvan lognormaalisti (23+/-16 µg m-3), jolloin tason 40 µg m-3 ylittää 11.6% kodeista ylitysten keskiarvon ollessa 56.7 µg m-3 (probabilistinen simulaatio 10.000 näytteellä). Jurvelin ym. (2001) havaitsivat kotien keskimääräiseksi pitosuudeksi Helsingissä 33 ppb (sd 18 ppb), joka vastaa massapitoisuutena 42 µg m-3 (sd 13 µg m-3)-

  • 56.7 ug/m3 (käytetty TEKAISUn terveystaakkalaskelmassa [3])

Tausta- tai kynnysaltistus

  • 100 ug/m3 (käytetty Seturin Y&T lehden tapausmääräjutussa [2])
  • 40 ug/m3 (käytetty TEKAISUn terveystaakkalaskelmassa [3])

Altistuva väestö

Koko väestö altistuu jossain määrin hengitysteiden kautta formaldehydille. Seturin Y&T lehden tapausmääräjutussa [2] otettiin kuitenkin huomioon vain alle 4 vuotiaat. TEKAISUn terveystaakkalaskelma otettiin virheelisesti huomioon <15 vuotiaat [3]

  • <4 vuotiaat = 4 000 henkilöä
  • <15 vuotiaat = 897 890 henkilöä

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

SETURIn Y&T lehden tapaumsäärälaskelmassa[2] julkaistu arvio:

  • Uusi astma < 4v. = 1%

TEKAISU terveystaakkalaskelman päivitetty arvio[3]:

  • Uusi astma <15v. = 3%

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[2] julkaistut arviot:

  • Uusi astma <4 vuotiaat = 14 (0 - 76) tapausta/vuosi

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio[3]:

  • Uusi astma <15 vuotiaat = 114 tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Astman aiheuttamat menetetyt elinvuodetalle 15 vuotiailla 120 DALY/vuosi [3]

Keskeiset epävarmuudet

Laskelma perustuu eläinkokeisiin. Epidemiologisesta tiedosta vaikea johtaa annos-vaste suhdetta. Syövän synnyn mekanismi todennäköisesti epigeneettinen, sytoktoksisuuteen perustuva, jolloin kynnysarvo voi olla olemassa. Tällöin tapausten määrä on todennäköisesti huomattavasti pienempi


Viitteet

  1. ↑ Rumchev KB, Spickett JT, Bulsara MK, Phillips MR, Stick SM, 2002. Domestic exposure to formaldehyde significantly increases the risk of asthma in young children. Eur Respir J 2002; 20: 403–408
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Sisäilman_formaldehydin_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20109”