Kansanedustajien arvot

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Rajaus

Millaisia ovat nykyisten kansanedustajien arvot?

Tulokset

--#: Tähän tehdään tiivistelmä eduskunnan niistä arvoista, jotka löytyvät vaalikonevastauksista. Ensin esitellään niitä aiheita, joista edustajat ovat eniten yksimielisiä. Niiden jälkeen niitä, joista vallitsee erimielisyys. Yhteiskunnallisesti merkittävämmät asiat nostetaan ylemmäs listalle. --Jouni T. Tuomisto, LT, dos. 14. kesäkuuta 2011 kello 10.11 (EEST)

Eduskunta eniten yksimielinen:

1. Vanhusten hoito ja eläkeikä

  • 164 Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
  • 147 Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni pitää nykyisellään.


2. Suomalaisuus ja perinteet

  • 152 Suomen asevelvollisuuden nykykäytäntö on hyvä.
  • 140 Kyllä, suvivirsi kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
  • Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?
    • 135 Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
  • 105 Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
  • Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?
    • 91 Ei alkavalla vaalikaudella.
    • 45 Ei koskaan.


3. TALOUS - Tuet, korot ja verotus:

  • Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?
    • 138 Ei.
  • 121 Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan?
    • Pääomatuloveroa.
  • Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?
    • 128 Säilyttää nykyisellään.
  • 105 Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
  • Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?
    • 119 Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
  • Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?
    • 99 Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
    • 66Tuloeroja on kavennettava lievästi.


4. Luonto ja ympäristö:

  • Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään erittäin todennäköisenä. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?
    • 102 Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
    • 67 Nykyinen suojelu on riittävää.


Eduskunnassa eniten erimielisyyttä:

1. Suomalaisuus ja perinteet

  • Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?
    • 92 Ei.
    • 87 Kyllä.
  • Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?
    • 90 Kyllä.
    • 89 Ei.


2. TALOUS - Tuet, korot ja verotus

  • Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
    • 90 Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
    • 71 EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään
  • Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?
    • 62 Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
    • 54 Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
    • 42 Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
  • Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä?
    • 50 Yritystukien leikkaaminen
    • 38 Jokin muu
    • 35 Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
    • 34 Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen


3. Suomi ja ympäristö

  • Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?
    • 75 Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
    • 74 Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
  • Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?
    • 50 170-229
    • 48 290-339
    • 44 230-289
    • 31 Alle 170
  • Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?
    • 106 Ei.
    • 73 Kyllä.


4. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

  • Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?
    • 71 Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
    • 55 Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
    • 26 Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
    • 23 Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
  • Aselain muutokset
    • 36 Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
  • 30 Aselakia pitäisi lieventää.
  • Vaalikaudella 2007-2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?
    • 95 Sopivaa.
    • 79 Liian löysää.
    • 5 Liian tiukkaa.

--#: Toinen tehtävä on käydä läpi hallitusohjelman eri sivuja ja katsoa, toimivatko tällä sivulla esitetyt arvot perusteluna joidenkin ehdotettujen tavoitteiden puolesta ja joitakin vastaan. Arvojen vaikutus kuvataan kyseisellä sivulla, ja sieltä linkataan tälle sivulle. --Jouni T. Tuomisto, LT, dos. 14. kesäkuuta 2011 kello 10.11 (EEST)

{{#opasnet_base_link:Op_fi2505}}


Perustelut

Vaalikonevastaukset eduskuntaan päässeiden ehdokkaiden osalta. Vastausvaihtoehtojen edessä on vaihtoehtoa kannattaneiden lukumäärä. Kysymykset 21 ja 31 on jätetty pois, koska niissä oli liikaa vaihtoehtoja hyötyyn nähden.


Kysymys 1: Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua?

  • 99 Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
  • 66 Tuloeroja on kavennettava lievästi.
  • 8 Tuloerot ovat nyt saopivlala tasolla.
  • 5 Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti.
  • 1 Tuloerot saavat kasvaa vapaasti.


Kysymys 2: Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

  • 92 Ei.
  • 87 Kyllä.


Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 Ei.
  • 73 Kyllä.


Kysymys 4: Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä?

  • 105 Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
  • 46 Säilytetään nykytilanne
  • 20 Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan.
  • 8 Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta.


Kysymys 5: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan?

  • 164 Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
  • 13 Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla.
  • 2 Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä.


Kysymys 6: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

  • 147 pitää nykyisellään.
  • 30 nostaa vuodella.
  • 1 nostaa usealla vuodella.
  • 1 laskea.


Kysymys 7: Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

  • 141 En käyttäisi mitään näistä.
  • 22 Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
  • 15 Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
  • 1 Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
  • 0 Ottaisin käyttöön nämä kaikki.


Kysymys 8: Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

  • 62 Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
  • 54 Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
  • 42 Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
  • 11 Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
  • 10Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.


Kysymys 9: Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

  • 50 Yritystukien leikkaaminen
  • 38 Jokin muu
  • 35 Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
  • 34 Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
  • 7 Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
  • 5 Maataloustukien leikkaaminen
  • 4 Valtion menoja ei ole tarpeen karsia
  • 4 Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
  • 2 Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
  • 0 Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen.


Kysymys 10: Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi?

  • 88 Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
  • 42 Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa.
  • 28 Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara.
  • 19 Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme.
  • 1 Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian.
  • 1 Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita.


Kysymys 11: Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?

  • 90 Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
  • 71 EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
  • 18 Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.


Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

  • 121 Pääomatuloveroa.
  • 20 Arvonlisäveroa.
  • 20 Palauttaisin varallisuusveron.
  • 6 Ei ylipäätään verojen korotuksia.
  • 6 Energiaveroja.
  • 3 Ansiotuloveroa.
  • 3 Ei mitään näistä.
  • 0 Kiinteistöveroa.
  • 0 Yritysveroa.


Kysymys 13: Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

  • 60 En mitään näistä.
  • 39Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
  • 27 Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
  • 26 Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
  • 24 Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
  • 2 Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
  • 1 Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).


Kysymys 14: Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä?

  • 128 Säilyttää nykyisellään.
  • 49 Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla.
  • 1 Poistaa kokonaan.
  • 0 Verovähennysoikeutta pitäisi laajentaa.


Kysymys 15: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

  • 138 Ei.
  • 41 Kyllä.


Kysymys 16: Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden?

  • 152 Nykykäytäntö on hyvä.
  • 19 Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen.
  • 2 Asevelvollisuudesta pitäisi luopua.
  • 1 Myös naisten tulisi olla asevelvollisia.


Kysymys 17: Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä?

  • 91 Ei alkavalla vaalikaudella.
  • 45 Ei koskaan.
  • 27 Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.
  • 10 Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella.
  • 6 Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä.


Kysymys 18: Pitääkö Suomen tuoda Kiinan- ja Venäjän-politiikassaan voimakkaammin esiin myös ihmisoikeudet sekä demokratian tila kyseisissä maissa?

  • 135 Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
  • 38 Kyllä, mutta ainoastaan EU:n yhteisessä rintamassa.
  • 3 Ei, taloudellisten etujen ajaminen on ensisijaista.
  • 3 Ei, Venäjän ja Kiinan tapa kohdella omia kansalaisiaan ei kuulu Suomelle.


Kysymys 19: Venäjä kielsi alkuvuodesta ulkomaalaisten maanomistuksen raja-alueiltaan. Suomesta venäläiset voivat ostaa maata ja kiinteistöjä lähes rajoituksetta. Venäläiset ovat ostaneet viime vuosina Suomesta tuhansia kiinteistöjä. Mitä asialle pitäisi tehdä?

  • 105 Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
  • 49 Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä.
  • 25 Suomessa pitäisi rajoittaa yleensäkin ulkomaalaisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata.


Kysymys 20: Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyön määrärahat tulee vuoteen 2015 mennessä nostaa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Viime vuonna Suomi antoi kehitysyhteistyöhön 965,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,55 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mitä kehitysavulle pitäisi tehdä?

  • 71 Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
  • 55 Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii.
  • 26 Kehitysyhteistyövaroja pitää leikata.
  • 23 Kehitysyhteistyövaroja ei pidä lisätä.
  • 4Kehitysyhteistyöhön ei pidä antaa valtion varoja.


Kysymys 22: Aselakia kiristettiin syksyllä 2010 mm. nostamalla käsiaseluvan ikäraja 20 vuoteen. Mitä aselaille pitäisi uudessa eduskunnassa tehdä?

  • 93 Aselaki on nyt hyvä.
  • 36 Käsiaseiden säilyttäminen kotona pitäisi kieltää.
  • 30 Aselakia pitäisi lieventää.
  • '20 Käsiaseet pitäisi kieltää kokonaan.


Kysymys 23: Peruskoulussa on kaksi pakollista vierasta kieltä, joista jommankumman pitää olla toinen kotimainen kieli. Pitäisikö toisen kotimaisen kielen opiskelu muuttaa vapaaehtoiseksi?

  • 89 Ei.
  • 90 Kyllä.


Kysymys 24: Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan?

  • 140 Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
  • 33 Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille annetaan mahdollisuus olla osallistumatta virren veisuuseen.
  • 5 Kyllä, kunhan uskonnottomille ja muiden uskontojen edustajille järjestetään vaihtoehtoista ohjelmaa.
  • 1 Ei, uskonnolliset seremoniat eivät kuulu koulun juhliin.


Kysymys 25: Vaalikaudella 2007-2011 Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kiristettiin useilla eri päätöksillä. Millaista on mielestäsi Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka?

  • 95 Sopivaa.
  • 79 Liian löysää.
  • 5 Liian tiukkaa.


Kysymys 26: Saimaannorppa on määritelty erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sen kanta on tällä nykyisin noin 270 yksilöä, ja joissakin arvioissa lajin sukupuuttoa pidetään \x94erittäin todennäköisenä\x94. Saimaannorppaa on suojeltu viime vuosina lähinnä vapaaehtoistoiminnalla, muun muassa kalastusrajoituksilla ja alkukesän vapaaehtoisella verkkokalastuskiellolla. Miten suojelun kanssa tulisi toimia?

  • 102 Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
  • 67 Nykyinen suojelu on riittävää.
  • 7 Verkkokalastuksen täyskielto pitäisi laajentaa koskemaan koko Saimaata.
  • 3 Koko Saimaan verkkokalastuksen täyskiellon lisäksi pitäisi tiukentaa rantarakentamisen lupakäytäntöjä.
  • 0 Saimaannorpan suojelua on tehostettu nyt jo liikaa.


Kysymys 27: Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

  • 75 Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
  • 74 Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
  • 18 Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
  • 8 Ei mikään näistä.
  • 4 Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
  • 0 Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.


Kysymys 28: Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

  • 50 170-229
  • 48 290-339
  • 44 230-289
  • 31 Alle 170
  • 4 340-400
  • 2 Yli 400


Kysymys 29: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

  • 141 Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
  • 22 Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
  • 13 Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
  • 3 Nykytilanne on hyvä.


Kysymys 30: Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

  • 119Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
  • 41Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
  • 12 Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
  • 7 Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.


R-koodi

+ Näytä koodi

--#: R-koodi sivulta Poikkipuoluehallitus siirretään tähän. --Jouni T. Tuomisto, LT, dos. 14. kesäkuuta 2011 kello 10.11 (EEST)

Katso myös

Avainsanat

Arvoarvostelma, eduskunta, hallitusohjelma, mielipide

Viitteet


Aiheeseen liittyvviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kansanedustajien_arvot&oldid=19621”