Narkolepsia Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Mikä on narkolepsian yleisyys ja tärkeimmät syyt Suomessa?

Vastaus

THL:n lehdistötiedote 1.2.2011

Pandemrix-rokotetta saaneilla lapsilla ja nuorilla lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan [1]

Pandemrix-rokotteen saaneilla ­4–19-vuotiailla oli moninkertaisesti lisääntynyt riski sairastua narkolepsiaan rokotusta seuraavan kahdeksan kuukauden aikana verrattuna samanikäisiin rokottamattomiin. Tähän mennessä tekemänsä selvitystyön perusteella Kansallinen narkolepsiatyöryhmä pitää todennäköisenä, että talvella 2009–10 annettu Pandemrix-rokotus myötävaikutti Suomessa 4­–19-vuotiailla havaittuun narkolepsiatapausten määrän kasvuun, todennäköisimmin yhteisvaikutuksessa jonkin muun tekijän kanssa. Toistaiseksi ei ole viitteitä siitä, että narkolepsiaan sairastuminen johtuisi Suomessa käytetyistä rokote-eristä. Tulokset käyvät ilmi työryhmän väliraportista.

Pandemrix-rokotuksen ja narkolepsian yhteyttä on selvitetty kattavien rekisteritietojen perusteella. Sairaaloiden potilasrekistereistä kerätty tieto kaikista vuosina 2009­–10 narkolepsiaan sairastuneista yhdistettiin perusterveydenhuollosta saatuihin pandemiarokotustietoihin. Havaittu yhteys on niin selvä, että mikään muu taustalla vaikuttava ns. sekoittava tekijä tuskin voi selittää taudin lisääntymistä.

Suomessa sairastui vuosina 2009–10 narkolepsiaan 60 iältään 4–19-vuotiasta lasta ja nuorta. Luvut perustuvat sairaaloista ja perusterveydenhuollosta kerättyihin tietoihin sekä neurologien ja unitutkijoiden asiantuntijaraadin tekemään potilasasiakirjojen tarkastukseen. Sairastuneista 52 eli lähes 90 prosenttia oli saanut Pandemrix-rokotteen, kun rokotuskattavuus koko ikäryhmässä oli 70 prosenttia. Alustavien, vielä tarkentuvien tulosten mukaan Pandemrix- rokotteita saaneiden 4–19-vuotiaiden riski sairastua narkolepsiaan oli yhdeksänkertainen samanikäisiin rokottamattomiin verrattuna. Selvimmin riski lisääntyi 5–15-vuotiailla. Alle 4- vuotiailla ei ole todettu yhtään tapausta. Yli 19-vuotiaat eivät myöskään ole sairastuneet narkolepsiaan aiempaa enemmän eikä rokotuksen havaittu vaikuttavan riskiin sairastua.


Narkolepsian lisääntymistä todettu Suomen lisäksi ainoastaan Ruotsissa ja Islannissa

Vuonna 2009 Suomen kanssa samanlaista pandemiarokotetta käyttäneissä maissa narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja nuorten määrän on todettu kasvaneen Suomen lisäksi ainoastaan Ruotsissa ja Islannissa. Toisin kuin Suomessa, Islannissa narkolepsiaa on todettu tavallista selvästi enemmän myös rokottamattomilla lapsilla ja nuorilla.


Yhteys narkolepsian ja Pandemrix-rokotteen välillä vaatii lisäselvityksiä

Lähikuukausina Suomessa varmistetaan nyt esitetyt rekisteripohjaisen tutkimuksen alustavat tulokset. Jatkotutkimuksissa kiinnitetään suurta huomiota rokotuksen kanssa ajallisesti lähekkäin osuneiden infektioiden ja muiden ärsykkeiden tunnistamiseen sekä mahdollisten yhteisvaikutusten merkityksen selvittämiseen.

Lisäksi epidemiologisissa, immunologisissa ja geneettisissä tutkimuksissa selvitetään narkolepsian puhkeamiseen vaikuttaneita lisätekijöitä. Immunologisten tutkimusten keskeisin tavoite on selvittää, eroavatko narkolepsiaan sairastuneiden tai perimältään narkolepsian riskiryhmään kuuluvien lasten ja nuorten immuunivasteet Pandemrix-rokotteen aineosille ja sikainfluenssavirukselle muiden lasten ja nuorten immuunivasteista.

Erittäin tärkeää on selvittää, onko yhteys havaittavissa muuallakin kuin Suomessa. Suomi osallistuu myös useassa EU-maassa toteutettavaan tapaus-verrokkitutkimukseen, jossa selvitetään pandemiarokotteen ja muiden riskitekijöiden osuutta narkolepsian puhkeamiseen.

THL:n ylläpitämään rokotusten haittavaikutusrekisteriin oli 24.1.2011 mennessä ilmoitettu 57 Pandemrix-rokotuksen jälkeen ilmennyttä narkolepsia-katapleksiatapausta, joista 54 oli rokotettaessa 4­–19-vuotiaita. Useimpien oireet olivat alkaneet parin kuukauden kuluessa rokottamisesta.

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän loppuraportti valmistuu elokuun lopussa.


Pandemrix-rokote vähensi sikainfluenssasta johtuvia kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Noin puolet suomalaisista otti Pandemrix-rokotteen talvella 2009–10. Tästä huolimatta noin 100 000 henkilölle annettiin influenssaviruslääkitys ja moninkertainen määrä sairasti taudin kotona. Epidemian huippuaikana yli 400 pääosin alle 65-vuotiasta henkilöä oli päivittäin sairaalahoidossa ja yli 50 tehohoidossa. Laboratoriovarmistettuja kuolemia oli 44. Kuolleista neljä oli rokotettu.

Tänä talvena varmistetun sikainfluenssan vuoksi on joutunut Suomessa toistaiseksi tehohoitoon noin 20 henkilöä, jotka ovat kaikki alle 60-vuotiaita; yli puolella heistä ei ole altistavia perustauteja. Kolmen sairastuneen tiedetään menehtyneen. Englannissa paraikaa menossa oleva sikainfluenssaepidemia on voimakkaampi kuin vuonna 2009 ja se on kuormittanut maan teho-osastoja.

Tämän vuoden sairastumistiedot yhdistettyinä viime vuoden rokotustietoihin viittaavat siihen, että viime vuonna otettu sikainfluenssarokotus antaa edelleenkin yli 70 prosentin suojan sikainfluenssaa vastaan.


Lisätietoja

Terhi Kilpi osastojohtaja, työryhmän puheenjohtaja, THL

Hanna Nohynek rokoteturvallisuuslääkäri, työryhmän sihteeri, THL

etunimi.sukunimi@thl.fi

Perustelut

Data

Suomessa ilmenneestä narkolepsiasta sanottua

  • Narkolepsian pääoire on poikkeuksellisen voimakas nukahtelutaipumus. Sairaus aiheuttaa myös voimakasta väsymystä. Taudin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Suomessa narkolepsiaa todetaan vuosittain aikuisilla noin 50 ja alle 16-vuotiailla lapsilla 2-7 tapausta. [2]
  • Vuoden 2010 aikana on suomalaisilla lapsilla todettu aiempia vuosia enemmän narkolepsia-tapauksia. Aikuisilla vastaavaa lisääntymistä ei ole kuluvan vuoden aikana havaittu. Nyt havaittu narkolepsia-tapausten lisääntyminen osuu ajallisesti sikainfluenssaepidemiahuipun ja pandemiarokotusten jälkeen. On mahdollista, että itse sikainfluenssatauti tai pandemiarokote olisivat voineet laukaista narkolepsian. [3]
  • Narkolepsia on syyltään tuntematon aivosairaus, jota sairastava henkilö, narkoleptikko, nukahtaa suoraan REM-uneen, jonka aikana lihasten perusjänteys eli lihastonus on täysin poissa. Narkolepsian oletetaan olevan perinnöllinen, mutta sitä ei ole todistettu. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken puheen, syödessä tai kävellessä. Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan, jollaisessa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2–3 vuorokautta. Narkoleptikko tuntee olonsa virkeäksi lyhyenkin unen jälkeen seuraavaan nukahtamiseen asti. Narkoleptikko nukahtelee useasti jännityksen noustessa. [4]
  • Narkolepsiatapausten määrän nousu voi myös johtua vielä tuntemattomista syistä. "Ajallinen suhde ei ole syy-seuraussuhde. Tämä on kuitenkin signaali, joka pitää tutkia hyvin", Nohynek [THL:n erikoistutkija Hanna Nohynek] sanoo. [5]
  • Narkolepsian syy on tuntematon, mutta yhdeksi mahdolliseksi laukaisevaksi tekijäksi tiedetään infektiot. "Jos infektio voi laukaista narkolepsian, ei ole päätön ajatus, että myös rokote voisi tehdä niin", Kilpi [rokoteosaston johtaja Terhi Kilpi] pohtii. Kilven mukaan on toisaalta myös mahdollista, että sikainfluenssaepidemia itsessään olisi narkolepsian laukaissut tekijä. Kilpi kertoo, että rokotteen ja sairauden yhteyttä selvitetään vertaamalla, onko rokotetuilla ilmennyt enemmän narkolepsiaa kuin rokottamattomilla. Tiedot kerätään terveydenhuollon rekistereistä. [6]
  • Narkolepsia-tapausten arvioitu lisääntyminen voi johtua eri syistä: itse sikainfluenssasta, rokotuksista, rokotusten ja infektioiden yhteisvaikutuksesta tai jostakin muusta tekijästä. Tiedetään, että infektiot aiheuttavat narkolepsiaa. Tähän mennessä THL:n haittavaikutusrekisteriin on ilmoitettu kuusi tapausta, joissa narkolepsia on ilmaantunut rokotuksen jälkeen. Tämä vastaa vuosittaista narkolepsian normaalia ilmaantuvuutta. Tämän lisäksi on kuitenkin saatu muuta tietoa noin yhdeksästä tapauksesta, joilta on myös rokotustiedot. Kaikkien narkolepsiaan sairastuneiden lasten oireet ovat alkaneet jo vuodenvaihteessa. [7]

Katso myös

Avainsanat

Viitteet

  1. ↑ THL:n lehdistötiedote 1.2.2011 [1]
  2. ↑ Aamulehti 21.8.2010
  3. ↑ THL:n tiedote 19.8.2010
  4. ↑ Wikipedia
  5. ↑ Iltalehti 20.8.2010
  6. ↑ Yle.fi 18.8.2010
  7. ↑ THL:n uutinen 24.8.2010

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>


Noora Koponen, Minna-Mari Hämäläinen: Narkolepsia Suomessa. Muuttuja. Opasnet 2010. Viitattu 23.11.2024.

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Narkolepsia_Suomessa&oldid=21196”