Maahanmuuttoarviointi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Tämä on työ- ja elinkeinoministeriön sekä Yhtäköyttä-hankkeen yhteistyönä toteutettava avoin arviointi, jossa selvitetään toimenpiteitä maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämiseksi suomalaisten yritysten kasvun kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä. Kyseessä on pilotti, jolla testataan myös avoimeen arviointiin liittyvän joukkoistamisen toimintaa.

Vastaus:

Kysymyksen vastausta etsittiin avaamalla avoin keskustelu OtaKantaa-sivulla. Keskusteluun kutsuttiin alan asiantuntijoita, ja lisäksi siihen pystyi osallistumaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Alkuperäisessä keskustelussa vastausten avulla kartoitettiin laajahko aineisto, jonka pohjalta identifioitiin 34 toimenpidettä, joilla maahanmuuttjien tietotaitoa pystyttäisiin hyödyntämään. Toimenpide-ehdotukset kohdentuivat julkiselle sektorille, oppilaitoksille, yrityksille, ulkomaalaisille tönhakijoille Suomessa sekä yleensä kaikille kansalaisille. Toimenpide-ehdotuksista järjestettiin erillinen kysely, jonka avulla ehdotusten toteuttamiskelpoisuutta arvioitaisiin, mutta tähän ei valitettavasti saatu kuin 2 vastausta.

Tässä testattu menetelmä avoimen arvioinnin joukkoistamisesta osoitti, että tutkimustietoa on mahdollista kerätä laajemmalta yleisöltä esimerkiksi OtaKantaa keskustelun avulla. Testi myös osoitti, että hankaluutena on asiantuntijoiden aktivointi tiedon jakamiseen kaikille avoimen foorumin kautta. [1]


Rajaus

Kysymys

Mitä konkreettisia toimepiteitä pitäisi tehdä ja miksi niiden kehitystavoitteiden edistämiseksi, jotka on listattu raportissa Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015[2]) ja jotka on myös esitetty tiivistettynä alla kohdassa Innovaatiotalouden näkökulma? Erityisesti, millä konkreettisilla toimepiteillä voidaan edistää maahanmuuttajien paikallistuntemuksen, verkostojen ja tietotaidon hyödyntämistä suomalaisten yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistämisessä?

Toivotut osallistujat

Ketkä osallistuvat arvioinnin tekemiseen? Kenen tietoja tarvitaan, jotta arviointi onnistuu?
  • Kokeilun omistaja: Työ- ja elinkeinoministeriö (Sonja Hämäläinen vastaa)
  • Työn moderaattori: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Jouni Tuomisto vastaa), Yhtäköyttä-hanke
  • Muut osallistujat (toivotut asiantuntijat, nimilista):
    • Taloustoimijat ja -asiantuntijat: Tekes, Sitra, VATT,...
    • Kotouttamistoiminnasta vastaavat: Kotouttamisverkosto, vastaanottokeskukset
    • Koulutustoiminnasta vastaavat: OKM, koulutuskuntayhtymät,...?
    • Yhtäköyttä-hanke (OKFFI, Oxford Research)
    • Valtioneuvoston kanslia
    • Työ toteutetaan avoimesti, joten kuka tahansa saa osallistua.
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Ketkä käyttävät raportin tuloksia ja mihin tarkoitukseen?
  • Työ- ja elinkeinoministeriö on ensisijainen käyttäjä. Tarkoituksena on käyttää tietoja toimenpiteiden valintaan, jotta maahanmuutosta saadaan parempaa lisäarvoa.
    • Osallistumismotivaation parantamiseksi tähän tulisi kuvata tarkempia käyttökohteita. Mitä tärkeämpään asiaan tietoja käytetään, sitä helpompi on motivoida hyödyllistä osallistumista.
  • Muita käyttäjiä ja käyttökohteita?

Rajaus

Miten arviointi rajataan ajallisesti, maantieteellisesti, kysymyksenasettelultaan jne?
  • Tarkastelun kohteena ovat Suomeen tulleet maahanmuuttajat (työn, opiskelun, perheen tai turvattomuuden vuoksi muuttaneet) ja heidän panoksensa suomalaisten yritysten toimintaan.
  • Tarkasteluaikana ovat lähivuodet ja erityisesti aika ennen kuin maahanmuuttajat ovat muutenkin kotoutuneet.

Kriteerit

Millä kriteereillä arvioidaan tunnistettujen toimenpiteiden hyvyyttä? (Näitä pitäisi vielä miettiä ja täsmentää. Pitäisi myös selvittää, miten niitä voi luotettavasti mitata)
  • talousvaikutukset,
  • yritysten tulos ja kehitys,
  • maahanmuuttajien hyvinvointi,
  • tarvittavat sosiaalituet,
  • muita...?

Toteutus

  • Aikataulu: arviointi toteutetiin maalis-kesäkuussa 2016.
  • Välineet: Verkkotyötila Opasnet (Mediawiki). Kommentointialusta Otakantaa.fi. Yhteiskirjoitus-työkalu Hackpad.
  • Kohteellisuus: Toteutetiin yhden verkko-osoitteen periaatetta eli kaikkeen arvioinnissa tuotettuun tietoon pääsee kiinni yhden verkkosivun kautta. Kaikessa viestinnnässä käytetään ensisijaisesti verkko-osoitetta http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuuttoarviointi. Linkittäminen tehdään esimerkiksi widgetien kautta eri asiayhteyksiin ja kanaviin.
  • Pääasiallinen arviointi toteutettiin suomeksi. Kuitenkin arvioinnin keskeiset osat ja keskustelut toteutettiin myös englanniksi, jotta saadaan mukaan mahdollisimman paljon osallistujia kansallisuudesta riippumatta.

Vastaus

Toimenpide-ehdotukset
  • Valtio maksaa konsulttimaahanmuuttajien sosiaaliturvan
  • Kunta tukee työllistymistä
  • Opetussuunnitelmaan vuorovaikutusta ja kieliä
  • Koulutuksessa korostetaan valmistautumista työnhaussa
  • TEM seuraa työnantajien käsityksiä
  • TEM kerää työllistymisen hyviä käytäntöjä
  • Perhepolitikalla tuetaan toista sukupolvea
  • Työvoiman tarpeista kartoitusmalli
  • Valmistuville enemmän aikaa
  • Maahanmuuttajat historiantutkijoiden apuna
  • Opiskelujen aikaisen verkostoitumisen korostaminen
  • Opinnon osia yritysten kanssa
  • Oppilaitokset tukevat työnhakua
  • Vieraskielinen koulutus osaksi aluekehittämistä
  • Valmistuvilla hyvä suomi
  • Rekrytointikanava yritysten kanssa
  • Maahanmuuttajat kouluihin kertomaan
  • Maahanmuuttajat kääntämään lehtiä
  • Maahanmuuttajien palkkaus
  • Tietokanta maahanmuuttajien osaamisesta
  • Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille kielikursseja
  • Tapahtumia kohtaamista varten
  • Työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurataan
  • Ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen huomiointi
  • Suomessa olevien rekrytoinnin huomiointi
  • Ulkomaalaistaustaisten erityispiirtet huomioon
  • Rennompi suhtautuminen kielivaatimuksiin
  • Turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistaminen
  • Toimintamalli työnhaussa auttamiseksi
  • Lähtömaakoulutus
  • Koulutusta auttamaan työelämään
  • Tunnistetaan piilotettu osaaminen
  • Verkostoituminen suomalaisten kanssa
  • Monipuolinen portfolio ja osaamisen todistaminen


Ehdotuksia julkiselle sektorille

Toimenpide-ehdotuksia julkiselle sektorille
Nimi Toimenpide Vaikutukset Muuta
1. Valtio maksaa konsulttimaahanmuuttajien sosiaaliturvan Valtio tukee maahanmuuttajien palkkaamista maksamalla yritysten puolesta konsulttipohjaisten maahanmuuttajatyöntekijöiden sosiaaliturvamaksut. Valtio maksaa myös osan, jos yritys palkkaa maahanmuuttajan täysipäiväiseksi. Valtio joutuu maksamaan enemmän, mutta säästää työttömyyskorvauksissa. Yritykset saavat halvalla ulkomaat tuntevia konsultteja. Maahanmuuttajat saavat helpommin töitä. Maahanmuuttajat integroituvat helpommin suomalaiseen yhteiskuntaan. Ulkomaalaisten on vaikeaa löytää töitä Suomesta. Jos työ kuitenkin löytyy, siihen, työnantajiin ja työkavereihin ollaan hyvin tyytyväisiä. Otakantaa-sivuston keskustelu Be diverse or be dead
2. Kunta tukee työllistymistä Kunta tukee kaikkien työttömien pääsyä töihin. Tukipalvelut tekevät yhteistyötä paikallisten yiritysten kanssa ja järjestää kielikoulutusta korkeastikoulutetuille. Hämeenlinnan sosiaalityön ja henkisen hyvinvoinnin palveluiden kehitämishankkeet,Työn Paikka, Työn Paikka työpaikat, Kielen osaaminen on edellytys työelämään
3. Opetussuunnitelmaan vuorovaikutusta ja kieliä Opetushallitus lisää opetussunitelman interkulturaalisten vuorovaikutustaitojen ja vieraiden kielten opetusta kaikilla koulutusasteilla, koska täydennyskoulutusta annetaan työpaikoilla eniten kielissä ja vuorovaikutustaidoissa. Kielten opetuksessa varsinkin ammattisanastojen hallintaa harvinaisissa kielissä tarvittaisiin työelämässä. Kaikkien suomalaisten kielitaito ja kulttuurien ymmärrys ja hyväksyntä paranee, jolloin työnantajat ovat rohkeampia eri kulttuurien kohtaamisessa ja maahanmuuttajien palkaamisessa. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
4. Koulutuksessa korostetaan valmistautumista työnhaussa Työviranomaiset korostavat työnhakua kouluttaessaan sitä, että ulkomaalaistaustaisten on valmistauduttava työnhaussa korostamaan erityistaitojaan verrattuna suomalaisiin hakijoihin sekä korostamaan perusosaamistaan. Mitä kaukaisemmasta kulttuurista ulkomaalaistaustainen työnhakija on, sitä enemmän hänen on vakuutettava työnantajaa, että hän ei ole sen suurempi riski tulla rekrytoiduksi kuin suomalainenkaan työnhakija. Ulkomaalaistaustaiset osaavat hakea paremmin töitä suomalaisilta työmarkkinoilta ja siten työllistyvät paremmin.
5. TEM seuraa työnantajien käsityksiä Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa seurata säännöllisesti työnantajien käsityksiä ulkomaalaistaustaisten työhönotosta ja työssäolosta.
6. TEM kerää työllistymisen hyviä käytäntöjä Työ- ja elinkeinoministeriö kerää ulkomaalaisten työllistymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä eri tahoilta ja tiedottaa niistä kootusti.
7. Perhepolitikalla tuetaan toista sukupolvea Pohditaan, voitaisiinko radikaalilla perhepolitiikan muuttamisella lapsiperheitä tukevaan suuntaan saavuttaa samat hyödyt kuin aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla, mutta vähemmällä vaivalla ja vähemmillä ongelmilla, ehkä jopa vähemmillä kuluilla. Maahanmuuttotutkimuksen valossa näyttää siltä, että maahanmuuttajien kohdalla joka tapauksessa 1. sukupolvi integroituu huonosti työelämään. Molemmilla toimenpidevaihtoehdoilla kestää siis yhtä kauan, ennen kuin suomalaisen työelämän katoavia suuren ikäpolven edustajia saadaan korvattua.
8. Työvoiman tarpeista kartoitusmalli Luodaan työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoitusmalli, kohtautetaan nämä tarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa. OSUMA-hanke
9. Valmistuville enemmän aikaa Suomalaisista korkeakouluista valmistuville ulkomaalaisille annetaan enemmän aikaa kuin puoli vuotta etsiä Suomesta oman alan töitä. Valmistuvat ehtivät löytää töitä, jolloin Suomessa koulutettu työvoima myös jää Suomeen, eikä lähde liian tiukkojen aikarajojen takia takaisin kotimaahansa. We aducate
10. Maahanmuuttajat historiantutkijoiden apuna Historiantutkijat pyytävät maahanmuuttajia mukaan tutkimuksen tekemiseen, syöttämään omankielistään käsin kirjoitettua tekstiä elektroniseen muotoon. Tämä on huomattavasti helpompaa niille, jotka puhuvat kyseessä olevaa kieltä. Jos käynnissä oleviin hankkeiseen (Helsinki, Jyväskylä) saataisi kymmenen natiivia puhujaa syöttämään tekstiä, tehokkuus paranisi kaikilla aineiston parissa työskentelevillä sekä nyt että tulevaisuudessa. Käsinkirjoitetut lähteet tuottavat melkoista päänvaivaa tutkijoille, joten tekstien editoiminen e-muotoon auttaisi kaikkia näiden parissa työskenteleviä. Suomessa heitä on kourallinen, mutta Euroopassa jo satoja. Työ itsessään ei eroa esimerkiksi sukututkijoiden tekemästä kirkonkirjojen syöttämisistä tietokantoihin. Lähtökohtaisesti kieltä taitava kykenee työhön, ja vain puutumista vastaan joutuu näkemään vaivaa. Otakantaa-keskustelu

Ehdotuksia oppilaitoksille

Toimenpide-ehdotuksia oppilaitoksille
Nimi Toimenpide Vaikutukset Muuta
11. Opiskelujen aikaisen verkostoitumisen korostaminen Opinto-ohjaajat ja muut korkeakoulujen työntekijöt teroittavat ulkomaalaistaustaiselle Suomessa opiskelevalle opiskelujen aikaisen verkostoitumisen merkitystä. Opiskelijat löytävät verkostoitumisen avulla helpommin töitä valmistumisen jälkeen. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
12. Opinnon osia yritysten kanssa Korkeakoulut kehittävät opintoihin kuuluvaa opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa, tukevat maahanmuuttajien yrittäjiksi ryhtymistä sekä lisäävät maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa täydennys- ja pätevöitymiskoulutusta ja luoda joustavampia opintopolkuja. OSUMA-hanke
13. Oppilaitokset tukevat työnhakua Oppilaitokset pyrkivät kehittämään erityisesti ulkomaalaistaustaisten työnhaun tukemista. Jotkut viranhaltijat esimerkiksi rekrytointipalveluista tai oppilaanohjauksesta erikoistuisivat siihen. Selvitetään hyviä käytäntöjä, joilla opettajat ja varsinkin opinnäytetyönohjaajat voisivat tukea suosituksin ulkomaalaistaustaisten Suomessa tutkinnon ko. oppilaitoksessa suorittavien työnhakua. Suomessa valmistuvat ulkomaalaiset löytävät helpommin töitä Suomesta ja siten jäävät tänne todennäköisemmin. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
14. Vieraskielinen koulutus osaksi aluekehittämistä Korkeakoulut sitovat vieraskielisen koulutuksen tiiviiksi osaksi aluekehittämistä erilaisten työelämäprojektien ja muun yritysyhteistyön kautta, ja näin tarjotaan kansainvälisille osaajille mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja kokemuksen kartuttamiseen jo opintojen aikana. Käytännössä tämä tehdään luentojen, työpajojen, tapahtuminen ja esimerkiksi urasuunnittelun opintojakson ja työnhakuoppaan avulla. Kansainväliset opiskelijat työllistyvät Suomessa helpommin ja mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Kansainväliset opiskelijat ja heidän koulutukseensa laitettu panos pysyy paremmin Suomeessa ulkomaille menettämisen sijaan. Pajatso-hanke, Pajatso-hankkeen loppuraportti
15. Valmistuvilla hyvä suomi Opetusviranomaiset varmistuvat siitä, että kaikki Suomessa tutkintonsa suorittavat ulkomaalaiset saavan hyvän suomen kielen taidon eli pystyisivät käyttämään suomea työkielenään. Suomessa valmistuvien suomen taso on parempi, jolloin työllistyminen on helpompaa ja suurempi osa jää Suomeen töihin. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
16. Rekrytointikanava yritysten kanssa Oppilaitokset lisäävät yhteistyötä yritysten kanssa ja luovat yhdessä rekrytointikanavan, joka hyödyttää niin opiskelijoita (sekä ulkomaalaisia että suomalaisia) kuin työnantajiakin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden on helpompi löytää töitä, jolloin he jäävät todennäköisemmin Suomeen valmistumisen jälkeen. Ulkomaalaisten osaaminen hyödyksi Pirkanmaalla
17. Maahanmuuttajat kouluihin kertomaan Koulut pyytävät maahanmuuttajat kouluihin kertomaan omasta kulttuurista, kielestä ja tavoistaan. Näin nuoret saisivat ensikäden tietoa muista kulttuureista ja muusta maailmasta, jolloin nykyisin tärkeä kansainvälinen yhteistyö on myöhemmällä iällä luontevampaa. Otakantaa-keskustelu

Ehdotuksia yrityksille

Toimenpide-ehdotuksia yrityksille
Nimi Toimenpide Vaikutukset Muuta
18. Maahanmuuttajat kääntämään lehtiä Mediayritykset (käytännössä netti- ja sanomalehdet) palkkaavat maahanmuuttajia tekemään käännöksiä omalle kielilleen. Lehti pystyy kasvattamaan levikkiään myös huonosti suomea puhuvien maahanmuuttajien keskuuteen. Maahanmuuttajat saavat aivan uudenlaista tietoa asuinpaikastaan ja suomalaisesta kulttuurista, ja siten integroituvat nopeammin osaksi yhteisöä. Kääntäjien suomen kielen osaaminen kohenee merkittävästi. Myös esimerkiksi kunta voisi tukea käännöstoimintaa. Kääntäjäryhmä Hämeen Sanomissa
19. Maahanmuuttajien palkkaus Yritykset palkkaavat maahanmuuttajia töihin. Kansainvälienen osaaminen ja kielitaito lisääntyy yrityksessä. Ulkomaalaisten oman maan osaaminen ja kielitaito on kansainvälisille yrityksille hyödyllistä ja ulkomaalaisten palkkaaminen lisää vientiä työntekijän kotimaahan n. 1-3 prosentilla. Ylipäätään ulkomaalaisista työntekijöistä on hyötyä yritykselle. He lisäävät esimerkiksi innovaatiivisuutta. Maahanmuutosta vetoa vientiin, Yrityksen monimuotoisuudella kaikki voittavat, Delmi: Migration och företagens internationalisering
20. Tietokanta maahanmuuttajien osaamisesta Paikalliset kauppakamarit ja elinkeinoyhtiöt perustavat paikallisten maahanmuuttajien osaamisesta tietokannan, johon vapaaehtoisesti osallistuneiden osaamista tarjotaan konsulttipalveluna kansainvälisiin markkinoihin pyrkiville yrityksille. Tietysti yritykset voisivat myös palkata näitä ihmisiä omaksi työntekijäksi. Kansainvälisiksi haluavat yritykset saavat arvokasta tietoa kohdemaansa kulttuurista, yhteiskunnasta ja kielestä. Maahanmuuttaja saa helpommin töitä, vaikkakin ehkä vain konsulttina. Otakantaa-keskustelu

Ehdotuksia kaikille

Toimenpide-ehdotuksia, joita kuka vain voi toteuttaa, tai jotka vaativat monen tahon yhteistyötä
Nimi Toimenpide Vaikutukset Muuta
21. Korkeakoulutetuille maahanmuuttajille kielikursseja Järjestetään jo jonkin verran suomea puhuville korkeakoulutetuille maahanmuuttajille suomen kielikursseja esimerkiksi alakohtaisen sanaston opetteluun. Korkeakoulutetut oppivat suomea paremmin ja pystyvät helpommin löytämään töitä ja työskentelemään Suomessa. Työnntajille avautuu aivan uusi korkeasti koulutettujen ihmisten työvoimajoukko, joka puhuu suomea ja ymmärtää vieraita kulttuureja ja kieliä. Maahanmuuttajien osaaminen saadaan paremmin käyttöön. Koulutusta kokeiltiin Korkea-hankkeessa 12 viikkoa, 12 tuntia viikossa. Tulokset olivat positiivisia, mutta kehitettävää on vielä. Olennaista koulutusta järjestettäessä on esimerkiksi, opetetaanko maahanmuuttajille kirja- vai puhekieltä, jotka eroavat suomessa merkittävästi. Korkea-hanke
22. Tapahtumia kohtaamista varten Järjestetään tapahtumia, joissa kansainvälisistä työntekijöistä kiinnostuneet työnantajat ja maahanmuuttajataustaiset työnhakijat kohtaavat. Maahanmuuttajat löytävät helpommin töitä ja työnantajat löytävät helpommin kansainvälisesti suuntautunutta työvoimaa. Työttömyys vähenee. Kuopiossa syksyllä 2013 järjestetty KV-kohtaamo keräsi paikalle lähes sata kansainvälistä osaajaa ja yritysten edustajaa. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke, Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita. Twinkle
23. Työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurataan Työnantajat liittävät henkilöstötilinpäätöksiin (ks. esim. Ahonen 2000, Eronen 1999) omaksi osakseen moninaisuuden johtamisen tai esimerkiksi linkin takaa löytyvässä tutkimuksessa käytetyistä väitteistä edelleen kehitetyt mittarit, joiden avulla ulkomaalaisten työhönottoon ja työssäoloon liittyviä seikkoja seurattaisiin säännöllisesti työpaikoilla. Näin he oppivat henkilökuntansa taustoista enemmän ja siten voivat hyödyntää heillä töissä olevien ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osaamista täysimääräisemmin. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
24. Ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen huomiointi Työnantajat huomioivat henkilöstön osaamisen kehittämisessä Suomessa jo olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön tai tekevät koko työyhteisölle näkyvämmäksi varsinkin omalla työpaikalla olevan ulkomaalaistaustaisen henkilöstön osaamisen, jotta heidän osaamisensa tulisi paremmin organisaatioiden hyödyksi. Ulkomaalaistaustaisilla olisi varmasti uusia näkökulmia tarjottavanaan.
25. Suomessa olevien rekrytoinnin huomiointi Aktiivista rekrytointipolitiikkaa luotaessa työnantaja huomioi omana näkökulmanaan Suomessa jo olevien ja täällä tutkintonsa suorittaneiden rekrytoinnin.
26. Ulkomaalaistaustaisten erityispiirtet huomioon Työyhteisöt huomioivat paremmin myös ulkomaalaistaustaisten erityistarpeet henkilöstöön liittyviä prosessejaan kehittäessään.
27. Rennompi suhtautuminen kielivaatimuksiin Työnantajat suhtautuvat virallisiin kielitaitovaatimuksiin rennommin. Nekin, joilla ei ole minkään kielitaitovaatimusten mukaista kielitaitoa, mutta silti töihin riittävä kielitaito, pystyvät saamaan töitä. Kielitaito kehittyy koko ajan töitä tehdessä, jos toitä ensin saa. We aducate
28. Turvapaikanhakijoiden osaamisen tunnistaminen Metropolia AMK tai muut kiinnostuneet tahot kehittävät keinoja tunnistaa turvapaikanhakijoiden osaaminen suhteessa suomalaiseen koulutukseen. Turvapaikanhakijat saavat todistuksen osaamisestaan ja löytävät helpommin töitä. Heidän osaamisensa saadaan paremmin käyttöön yhteiskunnassa, kun tiedetään, mitä se on. Turvapaikanhakijoille koulutusta järjestävät saavat paremman kuvan lähtötasosta. Metropolia AMK on perustanut alkuvuodesta 2016 arviointi- ja näyttökeskuksen turvapaikanhakiojoiden tekniikan alan osaamisen tunnistamiseksi. Toimintaa on tarkoitus laajentaa myös koskemaan elinkeinoelämän tarpeista käsin perusteltuja koulutusaloja, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaa yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Turvapaikanhakijoiden ammattiosaamisen tunnistaminen, arviointi- ja näyttökeskus Metropoliaan. CIMO: Kansainvälinen osaaminen tulisi hyödyntää paremmin
29. Toimintamalli työnhaussa auttamiseksi Luodaan toimintamalli, jolla autetaan maahanmuuttajia löytämään töitä yrityskontaktien avulla ja löytämällä piilotyöpaikkoja. Jokaista autetaan yksilöllisesti, ja autetaan myös työnhaun käytännön asioissa, kuten tarvittavien työelämän lupakorttien hankinnassa. Autetaan myös alkuun uudella työpaikalla. Triangeli-projekti
30. Lähtömaakoulutus Ulkomailta ihmisiä rekrytoidessaan työnantajat järjestävät lähtömaakoulutusta, joka pitää sisällään sekä kieliopintoja että yleistä tutustumista Suomen kulttuuriin ja työskentelyyn Suomessa ja tulevassa työpaikassa. Koulutusta jatketaan vielä Suomeen muutonkin jälkeen koko työyhteisössä. Auttaa maahanmuuttajia sopeutumaan nopeammin Suomessa työskentelyyn, kun pohjatietoa ja kielitaitoa löytyy jo ennen maahan tuloa. Koko työyhteisön koulutuksella maahanmuuttajat saadaan tiiviiksi osaksi työyhteisöä. Ihmiset otetaan huomioon ihmisinä, ei vain lisäarvon tuottajina. Rahoitusta pitää tulla muualtakin, kuin ulkomaalaisia töihin haluavalta työnantajalta, esimerkiksi ESR- tai muiden projektien kautta. Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista Lähtömaan koulutuksesta on saatu MOK-hankkeessa hyviä kokemuksia. Maahanmuuttajien osaaminen käyttöön -hanke, Kyselytutkimus ulkomaalaisesta työvoimasta Itä-Suomalaisille yrityksille Uutiskirjeet: 2/2012, 3/2012, 4/2012, syksy 2013, 2014. Onnistuneita rekrytointitarinoita.
31. Koulutusta auttamaan työelämään Järjestetään koulutusta, jolla jo Suomessa asuvat ulkomaalaiset saataisiin mukaan työelämään, ei vain suoraan ulkomailta rekrytoidut työnekijät. Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista
32. Tunnistetaan piilotettu osaaminen Koko yhteiskunnassa opetellaan paremmin tunnistamaan kansainvälisyyden kautta saatu piilotettu osaaminen. Saadaan palkattua parhaita mahdollisia ihmisiä töihin, kun ihmisten kaikki osaaminen tunnistetaan vain virallisen osaamisen sijaan. Ihmiset osaavat paremmin kertoa omasta osaamisestaan, jos työnhakija tunnistaa myös oman piilotetun osaamisensa. Kielitaito, kulttuurinen tieto ja suvaitsevaisuus osataan jo tunnistaa merkkeinä kansainvälisestä osaamisesta, mutta siihen liittyvät uteliaisuus, tuottavuus ja sitkeys jätetään usein huomiotta. Työnantajat ja työnhakijat eivät osaa tuoda esiin tätä hyvinkin tärkeää puolta kansainvälisyydestä, joten niitä kutsutaan piilotetuksi osaamiseksi. Nämä osaajat ovat niitä, joita tarvitaan nykyajan ja tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa. Piilotettu osaaminen

Ehdotuksia ulkomaalaisille työnhakijoille Suomessa

Toimenpide-ehdotuksia ulkomaalaisille työnhakijoille Suomessa
Toimenpide Vaikutukset Muuta
33. Verkostoituminen suomalaisten kanssa Ennen työnhakua ulkomaalaistaustainen työnhakija pyrkii verkostoitumaan suomalaisten kanssa kaikin keinoin ja tutustumaan heihin sekä pyytämään heitä suosittelijoikseen. Suositukset merkittään näkyviin jo hakemuskirjeisiin. Ulkomaalaisten on helpompi saada työtä, kun joku suomalainen ja siten työnantajien silmissä luotettavampi suosittelee häntä töihin. Esimerkiksi opinnäytetyöohjaajat tutustuvat opiskelijan tapaan työskennellä pidemmän ajan kuluessa. Opintojen ohjaajat voisivat olla toisenlaisesta näkökulmasta ulkomaalaistaustaista tuntevia henkilöitä. Molemmat voisivat olla varteenotettavia suosittelijoita ensimmäisen työpaikan saamiseksi. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti
34. Monipuolinen portfolio ja osaamisen todistaminen Ulkomaalaistaustainen työnhakija koostaa itselleen mahdollisimman monipuolisen portfolion ja ottaa sen mukaan haastatteluun tai liittää työnäytteen jo hakemukseensa. Hän valmistautuu näyttämään haastattelussa konkreettisesti, mitä osaa. Stereotypian sanoin: suomalainen ei usko ennen kuin näkee. Ulkomaalaistaustaisen työnsaanti helpottuu, kun hän on valmistautunut sopivalla tavalla suomalaisen haastatteluun. Ulkomaalaiset työnantajan silmin -raportti

Tarkempia kuvauksia toimenpiteistä löydät tämän sivun vanhasta versiosta tai toimenpiteeseen liittyvän linkin takaa.

Perustelut

Työn eteneminen

Alussa kartoitettiin muutamia keskeisiä tietolähteitä, jotta työ ja sen keskeiset kysymykset saadaan fokusoitua oikein. Näistä käytiin keskustelua työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Alkuvaiheen perusteella luotiin otakantaa-sivu, jossa kysyttiin avoimesti ehdotuksia. Tämän melko vähäisen palautteen jälkeen tehtiin toinen kierros, jossa etsittiin toimenpide-ehdotuksia esiin nousseen kirjallisuuden ja erilaisten hankkeiden tuottaman materiaalin joukosta. Tämän toisen kierroksen perusteella laadittiin lopullinen listaus ehdotetuista toimepiteistä.

Arvioinnissa ei juuri tullut vastaan tietoa tai materiaalia, jonka perusteella ehdotuksia olisi voinut arvioida kustannusten, toteutettavuuden, tuloksellisuuden tai muut olennaisen seikan perusteella. Niinpä tällaiseen priorisointiin ei arvioinnissa ryhdytty, vaan ehdotukset toimitettiin sellaisenaan tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriöön.

Toimenpide-ehdotusten sisältö

Hyvän toimenpide-ehdotuksen pitäisi sisältää vastaukset alla mainittuihin kysymyksiin. Toki ehdottaa saa ideaakin, vaikkeivät kaikki asiat olisi tiedossa. Karkeat arviotkin asioista on sallittu, mutta ne on syytä mainita sellaisina.

  • Mihin maahnamuuttajaryhmään toimenpide kohdistuu?
  • Toimenpiteen sisältö: mitä tehdään?
  • Kuka toimenpiteestä päättää ja kuka sen panee toimeen?
  • Millä aikataululla toimenpide voidaan toteuttaa?
  • Paljonko toteutus maksaa ja kuka sen maksaa?
  • Mitä hyötyä toimenpiteestä on
    • eri toimijoille (yritys, maahanmuuttaja, kansantalous, asiakas,...)
    • eri tavoitteille (taloudellinen, terveydellinen, sosiaalinen, hyvinvointivaikutukset,...)
  • Mitä tutkimustietoa tai selvityksiä on toimenpiteen toteuttamisesta tai sen vaikutuksista?

Aihealueet

Ainakin seuraavia aihealueita tulisi tarkastella:

  • Ulkomaalaiset opiskelijat sekä jatko-opiskelijat ja heidän rekrytointinsa Suomeen.
  • Turvapaikanhakijoiden osaamispohjan kartoitus ja hyödyntäminen.
  • Turvapaikanhakijoiden työllistyminen.
  • Maahanmuuttajien tietotaidon hyödyntäminen lähtömaiden yhteiskuntien kehittämisessä ja kriisinhallinnassa yhteiskunnallisten innovaatioiden viennin avulla.
    • Onko tällaista vientitoimintaa Suomessa? Voisiko olla ja mitä se olisi?

Innovaatiotalouden näkökulma

Varsin nopeasti löydettiin hyväksi aiheeksi innovaatiotalous. Näkökulmaksi valikoituivat innovaatiotalouden kehittämistavoitteet ja niihin liittyvä kysymys: mitä konkreettisia toimepiteita pitäisi tehdä näiden tavoitteiden edistämiseksi ja miksi? Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka (Raunio, toukokuu 2015)[2] sisältää seuraavat kehittämistavoitteet:

  • Painotetaan maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden maahanmuuttoa välittömän työperusteisen maahanmuuton sijaan.
  • Alueellisten kehittämishankkeiden ja niiden muodostamien kehittäjäverkostojen puitteissa aktivoidaan maahanmuuttajia edistämään yrittäjyyttä ja innovaatiotoimintaa ja käynnistämään tähän liittyen erilaisia yhteisöjä.
  • Aktivoidaan jo toimivia maahan muuttaneiden yhdistyksiä ja yhteisöjä, joilla on potentiaalia toimia alueen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa vahvistavassa ja kansainvälistävässä roolissa. Erityisesti hyödynnetään yhteisön lähtömaan markkinoiden tuntemusta, kulttuurista tietämystä ja verkostoja. Yhteisöjen ja toiminnan kehittäminen on tarkoituksenmukaista kiinnittää olemassa oleviin kehityshankkeisiin ja kehittäjien toimintaan (esim. Tekesin BEAM-ohjelma sekä muut ulkoasiainministeriön innovaatio- ja liiketoimintalähtöiset kehityshankkeet yhteistyössä Team Finlandin kanssa).
  • Kehitetään käytäntöjä, joiden avulla maahanmuuttajat entistä paremmin kiinnittyvät innovaatio- ja yritystoimintaan.
  • Etsitään toimintamalleja erityisen haastavassa asemassa olevien maahanmuuttajien (esim. pakolaistaustaiset nuoret) kiinnittämiseksi innovaatio- ja elinkeinotoimintaan.
  • Laajennetaan yritysneuvonnan monikielistä ja erityisesti maahanmuuttajille suunnattua palvelua myös muille kaupunkiseuduille Helsingistä ja tehostetaan prosessia.
  • Tarkastellaan mahdollisuutta luoda vetovoimainen oleskelulupaohjelma tai muu maahanmuuttopoliittinen väline, jonka avulla Suomeen houkutellaan yrittäjiä EU:n ulkopuolelta.
  • Vahvistetaan elinkeinoelämän ja elinkeinoelämää edustavien maahanmuuttajien roolia alueellisissa kehittäjäverkostoissa.
  • Mentoroinnin kansallinen kehittäminen ja tukiverkosto toteutetaan osana alueellisia kehittäjäverkostoja, jotka kokoavat yhteen alueella toimivia mentoriohjelmia ja edelleen kehittävät niitä.
  • Kansainvälisen talon perustaminen sisältäen yhden luukun palvelun yhteistyössä valtiollisten tahojen, kaupungin, korkeakoulujen ja yritysten sekä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa (kehittäjäverkosto).
  • Laaditaan kansallinen osallistavan innovaatiopolitiikan toimenpideohjelma ja määritellään sen toteuttamisesta vastaavat tahot kansallisella ja alueellisella tasolla.

Kysymyksen valinnasta

Avoimen arvioinnin laadullinen ja määrällinen onnistuminen edellyttää riittävää osallistumismotivaatiota tai -kannustinta. Eduksi on avoimen arvioinnin kohteen eli itse päätöksentekoasian vaikuttavuus ja merkittävyys sekä aito vaikutus- ja osallistumismahdollisuus. Jos arviointi vaikuttaa näennäisosallistamiselta, se voi pysyvästi luoda menetelmälle epäuskottavan leiman. Osallisille voi yksinkertaistetun prosessikaavion kautta selventää miten avoin arviointi kytkeytyy päätöksentekoon.

Yhtäköyttä-hankkeen kannalta on tärkeää kokeilla käytännössä avoimesti toteutettua vaikutusarviointia liittyen monimutkaiseen päätökseen, ja maahanmuutto on oiva aihe. Työ- ja elinkeinoministeriölle annettiin iso valta määritellä tutkimuskysymys heitä palvelevaksi. Tärkeitä kriteereitä olivat seuraavat.

  • Vastaukselle täytyy olla kytkentä varsinaiseen päätöksentekoprosessiin, jotta ihmiset motivoituvat osallistumaan.
  • Vastauksen saaminen ja kokeilun toteuttaminen kestää aikansa, joten se pitää kytkeä päätöksentekoprosessissa lähitulevaisuudessa (3-6kk) tulevaan vaiheeseen.
  • Tiedonkeruun näkökulmasta kokeilunomistaja hyötyy sitä enemmän mitä enemmän asiassa on avoimia kysymyksiä, tuntematonta tietoa selvitettäväksi.
  • Hyvä kysymys voi olla niin uudesta asiasta, että hallinnon sisällä ja tunnetuilla sidosryhmillä ei ole helposti saatavaa asiantuntijuutta. Hyvä kysymys voi myös olla niin monitahoisesta ongelmasta, että normaali kuulemis- ja lausuntopyyntömenettely ei välttämättä tavoita kattavasti kaikkia näkökulmia.

Lähtömaakoulutuksen parannusehdotuksia

Nämä ehdotukset ovat väitöskirjasta Työhön Suomeen? Tutkimus työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvistä koulutusperusteista.

Työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvän lähtömaakoulutuksen parantamiseksi tehtäviä asioita:

  1. Selvitetään mahdollisuuksien mukaan etukäteen, miten hyvin lähtömaan koulutustaso vastaa sitä osaamisen tasoa, jota kyseisen ammatin edustajalta Suomessa edellytetään. Huomioidaan se, tuleeko henkilö koulutustaan vastaavaan työhön vai onko hänelle työnantajan toimesta suunniteltu erilainen toimenkuva.
  2. Työpaikka on tiedossa kun lähdetään rekrytoimaan. Kerrotaan muuttajalle avoimesti sekä työpaikasta että tulevista työtehtävistä. Bulgarian tapauksesta todettiin, että osallistujien motivaatio opiskeluun oli suorassa suhteessa siihen, miten varmaa tietoa heillä oli koulutuksen jälkeisestä työllistymisestä. Epävarmuus työpaikan suhteen aiheutti motivaation heikkenemistä. Paras lähtökohta olisi se, että työpaikka olisi varmuudella tiedossa jo siinä vaiheessa kun lähtömaakoulutus aloitetaan.
  3. Kouluttamisen asiantuntijana koulutusorganisaatio saa vaikuttaa koulutuksen sisältöön, kestoon, tuntimäärään, opiskelijavalintaan. Koulutus toteutetaan ajallisesti ja tuntimäärällisesti riittävän laajana, jotta sillä oikeasti on vaikutusta kielitaidon kehittymiseen.
  4. Lähtömaakoulutusta valmistellaan rauhassa ajan kanssa. Koulutusorganisaatiolla on riittävästi aikaa kouluttajan/kouluttajien valintaan, ohjaukseen ja toimintamallien suunnitteluun. Opetussuunnitelman työstämiseen annetaan aikaa ja mahdollisuus tehdä se yhdessä opiskelijan tulevan työnantajan kanssa. Koulutusorganisaatio saa riittävästi aikaa toimitilojen etsimiseen ja käytännön asioiden hoitamiseen koulutuspaikkakunnalla ennen koulutuksen aloittamista.
  5. Kouluttaja saa työnantajalta autenttista materiaalia, päivittäin käytettäviä asiakirjoja. Kouluttaja pystyy parhaiten valmistautumaan opettamiseen ja laatimaan eksaktia alakohtaista materiaalia, jos hänellä on tiedossa se, minne henkilöt työllistyvät. Yhteistyö työnantajatahon ja koulutusta järjestävän tahon kanssa on edellytys hyvin onnistuneelle koulutusprosessille.
  6. Työyhteisö valmennetaan ottamaan tulijat vastaan. Työyhteisölle järjestetään monikulttuurisuuskoulutus ja työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia päivittää osaamistaan esimerkiksi kielikoulutuksessa. Tarvittaessa työyhteisössä järjestetään keskustelutilaisuuksia, jossa työntekijät saavat purkaa pelkojaan ja epäilyksiään ulkomaisen kollegan työkaverina toimimisen suhteen ja mukana on ulkopuolinen työperusteisen maahanmuuton asiantuntija vastaamassa kysymyksiin ja miettimässä työyhteisön kanssa heille sopivia toimintamalleja.
  7. Huolehditaan asettautumispalveluiden järjestämisestä etukäteen. Varaudutaan etukäteen perheiden muuttoon ja pohditaan Suomeen asettautumista koko perheen kannalta.
  8. Annetaan tulijoille mahdollisimman realistinen kuva työtehtävistä, palkasta, asuinpaikasta ja ympäristöstä. Mikäli epäillään, että tulija ei ole ymmärtänyt kaikkea, tärkeät asiat tulee kertoa hänelle joko tulkin välityksellä tai kirjallisesti hänen omalla äidinkielellään.
  9. Suomen kielen koulutusta jatketaan Suomessa työpaikalla ja suomen kielen kouluttajia käytetään tukihenkilöinä avustamassa kielitaitoa vaativissa käytännön tilanteissa. Työnantaja nimeää tulijalle tukihenkilön työpaikalla. Tukihenkilönä toimiminen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, koska tulijan kannalta on tärkeää, että tukihenkilö ei vaihdu jatkuvasti, vaan hänestä muodostuu jossakin määrin pysyvä apu. Vapaaehtoisuus on merkittävä, jotta tukihenkilö paneutuu tehtäväänsä ja kokee sen mielekkäänä. Työnantajan tulee antaa myös riittävästi resursseja tukihenkilönä toimimiseen – vaatii työnantajalta taloudellista panostamista, mutta huolellinen perehdyttäminen maksaa itsensä takaisin motivoituneena, osaavana ja tyytyväisenä työntekijänä.

Näin korjattus mallia ei ole vielä päästy missään testaamaan käytännössä, joten siihen tulee varmasti lisää kehitysehdotuksia käyttöönoton jälkeen.

Lähteet

  1. Jouni Tuomisto, Matleena Tuomisto, Otakantaa-osallistujat. Maahanmuuttoarviointi. Opasnet, 2016. [1], viitattu 19.10.2017.
  2. 2,0 2,1 Mika Raunio. Innovaatiotalouden maahanmuuttopolitiikka. Kansainvälinen muuttoliike, maahanmuuttajat ja innovaatiopolitiikka. Työ- ja elinkeinoministeriö 33/2015 ISBN 978-952-227-993-4 (painettu), ISBN 978-952-227-994-1 (sähköinen) [2]


Katso myös


Yhtäköyttä-hanke
Hankkeen osa-alueet

Hankkeen pääsivu · Tehtävä 1. Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut · Tehtävä 2. Tietopohjaisen päätösvalmistelun kehitystarpeet · Tehtävä 3. Tiedolla johtamisen ketterät kokeilut · Tehtävä 4. Tiedolla johtamisen sisäänajosuunnitelma · Tehtävä 5. Yhtäköyttä-hankkeen viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma · Tehtävä 6. Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti

Kokeilut

Informaatiomuotoilija talossa · Yhteiskirjoittaminen · Avoin arviointi maahanmuuttajien tuomasta lisäarvosta · Turvattomuusillan keskustelun jäsentäminen

Menetelmiä ja työkaluja

Avoin päätöksentekokäytäntö · Avoin arviointi · Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti · Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi · Tekaisu-hanke · Luokka:Tekaisu

Julkaisuja ja muuta hyödyllistä

Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (julkaistu) · Yhtäköyttä-hankkeen loppuraportti (wikiversio) · Yhtäköyttä (hankkeen esittely) · Avoin päätöksentekokäytäntö voisi parantaa tiedon hyödyntämistä · Ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskeva tieto kunnallisessa päätöksenteossa · Kaikki Yhtäköyttä-luokkaan kuuluvat sivut

Tämä sivu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Sivun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö edusta valtioneuvoston näkemystä.

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit. Voit kommentoida sisältöä myös kirjautumatta Opasnettiin yksinkertaisesti kirjoittamalla kommenttisi alla olevaan kenttään. Sivun moderaattori siirtää kommenttisi asiasisällön osaksi sivun tekstiä ja siirtää kommentin sitten arkistoon: Näytä tulokset . Etsi lisätietoja tehdyistä muutoksista keskustelusivulta.

Kommenttisi tämän sivun sisältöön tai keskusteluun:

Mihin sivun kohtaan kommenttisi liittyy?:


Tämänhetkiset kommentit, joita ei ole vielä sisällytetty sivulle tai keskustelusivulle.