SETURI/TEKAISU: Kalan metyylielohopean tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Elohopean ensimmäiset laajamittaiset myrkytystapaukset kohdattiin Japanissa 1950-luvulla tapahtuneessa suuressa ympäristökatastrofissa. Kemiantehdas laski jätevetensä Minamata lahteen, missä elohopea muuntui haitalliseksi metyylielohopeaksi. Se kertyi ravintoketjussa kaloihin, päätyen lopulta ihmisiin. Metyylielohopean vaikutukset kohdistuvat erityisesti lapsiin ja lasten kehittyvään keskushermostoon. Suurilla, myrkytyksiin johtavilla altistumistasoilla terveysvaikutuksia ovat mm. ataksia, lihasheikkous, supistunut näkökenttä, kuulovaurio ja puhehäiriö, sekä äärimmäisissä tapauksissa halvaus, kooma ja kuolema, jotka seuraavat lähiviikkojen aikana ensimmäisistä oireista. Kalasta tavanomaisemmin saatavilla altistumistasoilla on havaittu lapsilla yhteys yksittäisissä tutkimuksissa muutoksiin puhe-, oppimiskykyä, motoriikkaa ja huomiokykyä mittaavissa testeissä. Metyylielohopean haitallisista vaikutuksista aikuisten verenkiertoelimistöön on julkaistu muutamia positiivisia tutkimus tuloksia, mutta näyttö ei ole vielä tarpeeksi kattava ja tätä terveysvaikutusta ei otettu huomioon tässä arvioinnissa.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [1] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Vastasyntyneiden (<1v.) keskushermoston kehityshäiriöt

Kehityshäiriö mitataan älykkyysosamääräpistemenetyksellä (-IQ points). IQ pisteiden vähenemä itsessään ei ole sairaus, vaan kun tietty IQ pistetaso alitetaan puhutaan vasta sairaudesta. Keskimäärin ihmisen IQ = 100 ja lievän kehityshäiriön, Mild Mental Retardation (MMR) rajana pidetään IQ = 70.

Annos-vaste funktiot

Ei tarpeellinen tässä laskennassa.

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Ei tarpeellinen tässä laskelmassa.

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Haittapainokerroin

  • Kehitysvamma = 0.316 (WHO 2004)

Sairauden kesto

  • Kehitysvamma vastasyntyneellä = 81.3 vuotta (TEKAISUN Y&T lehden DALY jutussa[2] virheellisesti ilmoitettu luku 80.4 vuotta)

Altistuminen Suomessa

Altistustasot

SETURIn tapaumäärälaskelmaa varten on rakennettu malli laskemaan metyylielohopea saannin ja äidin elohopeapitoisuuden hiuksissa Suomessa: Monte-Carlo simulaatio. Tämä altistuksen arviointi pohjaa äidin hiusten elohopeapitoisuuteen, sillä WHO suosittelee tätä menettelytapaa [3] riskin laskennassa ja laskentaa varten rakensimme mallin: Suomen malli

  • 0.0000829 (0.000001658 - 0.000415) ug/g in maternal hair (5 - 95 persentiili)

Tausta- tai kynnysaltistus

  • 0 ug/g

Altistuva väestö

Suomalaisten elohopea-altistuksesta n. 71% altistuksesta johtuu kalansyönnistä [4]. Muista lähteistä saatava 28% otetaan huomioon keromalla kalankulutuksesta saatava metyylielohopea altistus kertoimella 1/0.71 (=1.40).

Altistunut väestö koostuu raskaana olevista naisista joita on n. 58279 (vuonna?). Suomalaisista n. 95% syö kalaa [5] ja tämä on otettu laskennassa huomioon.

  • 55792 henkilöä

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

Ei tarpeellinen tässä laskelmassa.

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[1] julkaistut arviot:

  • 43 (34 - 160) tapausta/vuosi

Tautitaakka

Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto

  • Kehitysvamman aiheuttama terveiden elinvuosien menetys vastasyntyneillä 536 DALY/vuosi[2]

Keskeiset epävarmuudet

Altistuksen arviointi on monimutkainen tämän altisteen kohtalla ja epävarmuudet siirtyvät lopputuloksiin. Kalansyönti on hyvin henkilökohtainen asia ja vaihtelee paljon väestössä. Siksi maksimiarvioon on miltei mahdotonta saada näitä paljon kalaa käyttävien yksilöiden riskiä.

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  2. ↑ 2,0 2,1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  3. ↑ Poulin & Gibb, taulukko 1
  4. ↑ http://www.palvelu.fi/evi/files/55_519_255.pdf EVIRA. 2002. RISKIRAPORTTI – ELINTARVIKKEIDEN JA TALOUSVEDEN KEMIALLISET VAARAT
  5. ↑ Ahvonen & Honkanen 2003, EVIRA raportti 2006
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Kalan_metyylielohopean_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20137”