Taloudellinen arviointi
Edistymisluokitus |
---|
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
|
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistyminen: Täysluonnos. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Jos rokotevalmiste on vaikuttavuudeltaan parempi mutta tarjotultaan hinnaltaan kalliimpi, milloin sillä saavutettu lisähyöty on lisäkustannuksen arvoinen?
- Hyötyä arvioidaan rokotteen laajamittaisesta käytöstä seuraavalla invasiivisen pneumokokkitautitapausten vähenemisellä koko väestössä. Hyötyä eli vaikuttavuutta mitataan muutoksella laatupainotetuissa elinvuosissa (Quality-Adjusted Life Years, QALYs).
- Kustannuksista otetaan huomioon vain terveydenhuollon kustannukset.
Vastaus
Etsitään kustannusvaikuttavin rokote perusteluissa kuvattujen kriteerien mukaisesti.
Taloudellista arviointia varten laadittu ohjelmakoodi laskee inkrementaaliset kustannusvaikuttavuussuhteet (ICER) kahdelle vaihtoehtoiselle rokotteelle.
Käyttäjältä kysytään seuraavat syötteet:
- (a) rokotteisiin sisällytettävät serotyypit (oletuksena PCV10 ja PCV13)
- (b) rokotteiden annoshinnat
Ohjelma hyödyntää epidemiologisen mallin antamia ennusteita vakavan pneumokokkitaudin vuosittaisille tapausmäärille. Voit myös tarkastella valmista malliajoa, jossa on käytetty oletusarvoja.
Ohje käyttäjälle: Valitse vertailuun haluamasi rokotteet, niiden hinnat ja klikkaa painiketta "Aja koodi".
Inkrementaaliset kustannusvaikuttavuussuhteet (ICER-arvot) listataan uuteen välilehteen aukeavalla ohjelman tulostussivulla yhteenvetotaulukossa 3. Pienempää ICER-arvoa vastaava rokote on vaihtoehdoista kustannusvaikuttavampi. Huomaa, että jos valittu rokote on kokonaisvaikutukseltaan terveydenhuollon kustannuksia säästävä (t.s. jos säästetyt hoitokustannukset ovat rokotteen kokonaishintaa suuremmat), kaikilla tulostuksessa näkyvillä luvuilla ei ole mielekästä tulkintaa.
Perustelut
Vaihtoehtoisten rokotteiden rokotusohjelmat järjestetään vaikuttavuuden mukaan (V1 < V2 < V3, jne). Inkrementaalisessa kustannusvaikuttavuussuhteessa (incremental cost-effectiveness ratio, ICER; €/lisä-QALY) rokotusohjelmaa verrataan vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. ICER lasketaan jakamalla odotettu kustannusten erotus odoteulla terveysvaikutusten erotuksella:
<math>ICER = \frac{(C_2-S_2) - (C_1-S_1)}{E_2-E_1},</math>
- missä C on rokotusohjelman hinta, S on säästö hoitokustannuksissa ja E on QALY-säästö.
Rokotusohjelma jätetään pois tarkastelusta, jos se on sekä kalliimpi että huonompi vaikuttavuudeltaan verrattuna vähintään yhteen vertailtavista rokotteiden ohjelmista. Jäljelle jäävien rokotusohjelmien ICER:eitä verrataan keskenään siten, että ohjelmaa verrataan aina vaikuttavuudeltaan seuraavaksi parempaan ohjelmaan. Vaikuttavuudeltaan huonointa rokotusohjelmaa verrataan ei rokoteta -tilanteeseen. Vertailussa jäljelle jää kustannusvaikuttavuudeltaan paras (ICER on pienin) rokotusohjelma. [1] [2]
Arvioidut hoitokustannukset ja elinvuosimenetykset ilman rokotusohjelmaa
Meningiitti- ja bakteremiatapausten terveyspalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa (vuodeosastohoitojaksot ja poliklinikkakäynnit) sekä meningiitin komplikaatioiden yleisyys arvioitiin Hoitoilmoitusjärjestelmästä (HILMO) poimitusta rekisteriaineistosta (2000-2006). Aineiston menigiittitapauksista (N=255) 12 %:lla (N= 30) oli kuulovaurioon viittaava ICD10-diagnoosi meningiittidiagnoosin jälkeen. Kuulovaurion saaneista 20 %: lla (N=6) oli meningiittidiagnoosin jälkeen sisäkorvaistutetoimenpide (DFE00, istutteen asettaminen korvasimpukkaan). Meningiittitapauksista 16 %:lla oli neurologiseen komplikaatioon viittaava diagnoosi. Kuolemaan johtaneiden IPD tapausten määrät perustuvat suomalaiseen aineistoon [3] . Keskimääräisen tautiepisodin kustannukset hoitovuosittain saatiin kertomalla keskimääräinen palvelujen käyttö yksikkökustannuksilla. Erikoissairaanhoidon keskimääräiset vuodeosastohoitojen ja poliklinikkakäyntien kustannukset arvioitiin tautiryhmittäin muodostettujen aineistojen HUS-kustannustiedoista (HILMO). Kaikki kustannukset ovat vuoden 2012 hintatasossa. Yli vuoden kuluttua toteutuvat terveysvaikutukset ja kustannukset diskontattiin 3 %:n diskonttokorolla.
Kustannusvaikuttavuusanalyysissä käytetyn aineiston yhteenvetotaulukko
Kustannusvaikuttavuuslaskelmat perustuvat ikävuosikohtaiseen (0,1,2,...100 vuotiaat) aineistoon invasiivisesta taudista ja menetetyistä elinvuosista.
1. QALY_menin = QALY menetykset aivokalvontulehdustapausten johdosta jälkiseurauksineen (vuosissa, *) 2. QALY_bact = QALY menetykset bakteremiatapausten johdosta (vuosissa, *) 3. CFR = kuolemantapausten osuus aivokalvontulehdus- ja bakteremiatapauksista (case fatality ratio) 4. Life_y_lost = Menetetyt elinvuodet IPD:stä aiheutuvien kuolemantapausten johdosta (*) 5. Cost_ menin = Hoitokustannukset (medical costs) aivokalvontulehdustapauksista jälkiseurauksineen (euroa. *) 6. Cost_ bact = Hoitokustannukset bakteremiatapauksista (euroa. *) 7. Menin_osuus = Aivokalvontulehdustapausten osuus kaikista IPD tapauksista (*) laskelmissa käytetty diskonttokorko on 3%/vuosi
Ikäryhmä | QALY_menin | QALY_bact | CFR | Life_y_lost | Cost_menin | Cost_bact | Menin_osuus |
<5 vuotiaat | 0.22 | 0.0079 | 0.014 | 31.1 | 22 070 | 1 986 | 0.037 |
5-64 vuotiaat | 0.16 | 0.0079 | 0.112 | 20.7 | 26 488 | 9 000 | 0.046 |
65+ vuotiaat | 0.08 | 0.0079 | 0.196 | 9.4 | 21 529 | 6 823 | 0.019 |
- Huom. Taulukko listaa muuttujien ikäluokkakohtaiset (painotetut) keskiarvot. Mallin laskenta perustuu ikävuosikohtaisiin arvoihin.
Age group | QALY_meningitis | QALY_bacteremia | Life_years_lost | Cost_meningitis | Cost_bacteremia |
<5 vuotiaat | 0.83 | 0.75 | 43.64 | 81 591 | 189 444 |
5-64 vuotiaat | 2.89 | 2.90 | 895.01 | 470 949 | 3 308 515 |
65+ vuotiaat | 0.51 | 2.34 | 555.60 | 125 916 | 2 020 437 |
Aiemmassa arvioinnissa (2008) käytetyt hoitokustannusarviot
Invasiivisesta pneumokokkitaudista aiheutuvat kustannukset saadaan vuonna 2008 tehdystä pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman taloudellisesta arviointitukimuksesta, joka tehtiin osana Kansanterveyslaitoksen (nyk. THL) Lasten pneumokokkirokotustyöryhmän työskentelyä. [4] [5] Tutkimus tehtiin, kun rokotetta harkittiin otettavaksi kansalliseen rokotusohjelmaan. Tutkimuksessa verrattiin 7-valenttisen pneumokokkikonjugaattirokotteen rokotusohjelmaan ottamista ei rokoteta -tilanteeseen ja rokotusohjelman kustannusvaikuttavuutta arvioitiin ottamalla huomioon myös rokotusohjelman väestötason vaikutukset. Arvioitavia terveysvaikutuksia olivat vältetyt ennenaikaiset kuolemat sekä vältetyt aivokalvotulehdus-, bakteremia-, keuhkokuume- ja välikorvatulehdustapaukset.[4]
AOM* (kaikki taudin aiheuttajat) | Keuhkokuume TK* | Keuhkokuume ESH | Bakteremia | Aivokalvotulehdus | Yhteensä | |
0v | 6 935 217 | 13 638 | 339 659 | 38 418 | 41 573 | 7 368 504 |
1-4v | 24 107 113 | 177 649 | 1 505 050 | 116 540 | 24 092 | 25 930 444 |
5-9v | - | - | 975 775 | 16 351 | 9 673 | 1 001 799 |
10-19v | - | - | 1 274 803 | 21 184 | 7 749 | 1 303 736 |
20-64 v | - | - | 24 216 258 | 2 162 396 | 291 975 | 26 670 629 |
65v + | - | - | 59 840 384 | 1 675 858 | 114 853 | 61 631 095 |
Yhteensä | 31 042 329 | 191 287 | 88 151 929 | 4 030 747 | 489 916 | 123 906 208 |
< 5 v | 31 042 329 | 191 287 | 1 844 709 | 154 958 | 65 665 | 33 298 948 |
- *Tutkimuksessa ei oletettu väestötason vaikutuksia välikorvatulehdukselle ja terveyskeskuksessa hoidetulle keuhkokuumeelle, jonka takia niiden kustannuksiakaan ei arvioitu.
Laskenta (vain sovelluskehittäjille)
Funktioiden alustus varsinaista mallia varten. Varsinainen malli on kohdassa Vastaus.
Herkkyysanalyysi
Taloudellisen mallin herkyyttä rokotteisiin sisältyvien serotyyppien oletetun suojan suhteen tarkastellaan erillisellä sivulla: herkkyysanalyysi.
Herkkyysanalyysin perusteella serotyypin 3 rooli 13-valenttisessa rokotteessa on tärkeä. Lisäksi oletukset liittyen serotyypin 6A rooliin 10-valenttisessa rokotteessa ovat merkittäviä.
Jos serotyyppiä 3 ei oteta huomioon rokoteserotyyppinä 13-valenttisessa rokotteessa, on ero 10- ja 13-valenttisen rokotteen välillä säästetyissä laatupainotetuissa elinvuosissa (QALY) ja säästetyissä hoitokustannuksissa vähäinen. Tästä syystä, ottaen lisäksi huomioon käytettyyn malliin liittyvät epävarmuudet, voidaan 10- ja 13-valenttisen rokotteen katsoa olevan vaikutuksiltaan samanarvoiset.
Katso myös
Tämä rokotehankintakeskustelu toimitettiin tiedoksi kansalliselle rokotusasiantuntijaryhmälle 8.9.2014.
Viitteet
- ↑ Räsänen P ja Sintonen H. Terveydenhuollon taloudellinen arviointi. Suomen Lääkärilehti 2013; 17:1255–60.
- ↑ Phillips C and Thompson G. What is cost effectiveness? Hayward Medical Communications 2009. [1]
- ↑ Klemets et al. (2008) Invasive pneumococcal infections among persons with and without underlying medical conditions: implications for prevention strategies. BMC Infect Dis. 2008 Jul 22;8:96.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Pneumokokkikonjugaattirokotusohjelman kustannusvaikuttavuus, 2008
- ↑ Kansanterveyslaitoksen asettaman lasten pneumokokkirokotustyöryhmän selvitys 2.5.2008 [2]
Kommentoi
Tästä aiheesta käydään keskustelua keskustelusivulla. Voit osallistua siihen kirjautumalla sisään.