SETURI/TEKAISU: Kosteusvaurioiden tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Kosteusvaurioituneen rakennusmateriaalin biologisen ja kemiallisen hajoamisen seurauksena voi ympäristöön joutua kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joille rakennusten käyttäjät altistuvat sisäilman välityksellä. Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden on eri puolella maailmaa tehtyjen epidemiologisten tutkimusten perusteella havaittu olevan yhteydessä rakennusten käyttäjien oireisiin ja sairauksiin. Useiden aihepiiriin liittyvien katsausartikkelien perusteella havaittu yhteys on samankaltainen, eikä esim. riskiestimaateissa ole kovin suurta vaihtelua. Yleisimmin raportoituja terveysvaikutuksia ovat alahengitystieoireet, mutta myös muita terveysvaikutuksia, kuten ylähengitystie- ja yleisoireita on raportoitu. Yhteys astmaoireisiin ja astman puhkeamiseen on havaittu sekä lapsilla että aikuisilla [1] [2] [3].

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [4] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Astma
  • Alahengitystieoireet
  • Ylähengitystieoireet

Annos-vaste funktiot

Odds ratio (OR)

  • Lääkärin diagnosoima astma = 1.37 (1.23 - 1.53)
  • Alahengitystieoireet = 1.50 (1.38 - 1.86)
  • Ylähengitystieoireet = 1.70 (1.44 - 2.00)

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Astman ilmaantuvuus = 14 561 kappaletta vuonna 2006 (käytetty SETURIn Y&T lehden tapausmääräjulkaisussa[4])
  • Astman ilmaantuvuus = 11 643 kappaletta vuonna 2011 (uudet erityiskorvattavat sairaudet, KELA. Sisältää tod. Näköisesti myös muutaman sata casea pelkkää keuhkoahtaumaa sairastavia. Käytetty TEKAISUn tautitaakkapäivityksessä[5])

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Astman ilmaantuvuus = 9000 DALY/vuosi (WHO 2004)
  • Alahengitystieoireet = 6367 DALY/vuosi (WHO 2004)
  • Ylähengitystieoireet = 252 DALY/vuosi (WHO 2004)

Terveysvaikutusten haitta ja kesto

Ei tarpeellinen tässä arviossa

Altistuminen Suomessa

Arviot kosteusvaurioiden yleisyydestä ovat vaihdelleet noin 2–85 % välillä riippuen mm. tutkimuksesta, käytetyistä menetelmistä ja kosteusvaurion määritelmästä.

Altistustasot

Altistuminen on luokiteltu "kyllä" tai "ei"

Altistuva väestö

Tässä tarkastelussa on keskitytty asuinrakennusten kosteusvaurioihin, ja altistumisen mittasuureina on käytetty 1) asukkaan itsensä raportoimia (min) ja 2) tutkijan tekemiä havaintoja (max) kosteusvauriosta [6] [7]. Niiden perusteella tehdyssä konservatiivisessa arviossa on kosteusvaurioille altistuneita noin 15 % väestöstä.

  • 15 (5 - 33)% koko väestöstä = 796 154 (265 385 - 1 751 538) henkilöä

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

  • Astma = 5%
  • Alahengitystieoireet = 7%
  • Ylähengitystieoireet = 10%

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[4] julkaistut arviot:

  • Astma = 800 (170 - 2 200) tapausta/vuosi
  • Alahengitystieoireet = 20 000 (5 000 - 70 000) tapausta/vuosi
  • Ylähengitystieoireet = 50 000 (10 000 - 130 000) tapausta/vuosi

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • Astma = 612 tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

Menetyt terveet elinvuodet

  • Astma 473 DALY/vuosi
  • Alahengitystieoireet 444 DALY/vuosi
  • Ylähengitystieoireet 24 DALY/vuosi

Keskeiset epävarmuudet

Altistumisen määritelmään liittyvät tekijät: kosteusvaurioaltistuminen on eri tutkimuksistä määritelty eri tavoilla, jotka voivat viitata esim. rakennuksissa joko yhdessä tai erikseen havaittuihin kohonneisiin sisäilman suhteelliseen kosteuden arvoihin, rakenteiden / rakennusmateriaalien kohonneisiin kosteuspitoisuuksiin, vesivahinkoihin, vuotojälkiin, home/mikrobikasvuun, tai homeen hajuun. Määritelmästä riippuen esiintyminen rakennuskannassa voi vaihdella suuresti (homeen hajua esiintyy muutamassa prosentissa asuinrakennuksia, kun taas eri asteisia vuotojälkiä voi esiintyä valtaosassa rakennuksia). Tyypillisesti altistuminen on arvioitu rakennuksen tasolla (rakennus luokiteltu vaurioituneeksi / vaurioitumattomaksi) joka on erittäin karkea luokittelu. Lisäksi omissa tutkimuksissamme on havaittu, että esim. kosteusvaurioiden sijainnilla, laajuudella ja vaurioituneella materiaalilla on merkitystä arvioitaessa altistumista suhteessa terveysvaikutuksiin (mm. Pekkanen et al. 2007, Haverinen 2002).

Altistumisen arviointimenetelmiin liittyvät tekijät: tyypillisesti tutkimukset perustuvat joko asukkaiden itsensä raportoimiin vaurioihin (johon voi liittyä epävarmuutta riippuen asukkaiden koulutustaustasta, herkkyydestä jne.) tai tutkijoiden tekemiin havaintoihin (jotka ovat objektiivisia mutta rajoittuvat vain tutkimuksen tekohetkellä havaittuihin vaurioihin: myös eri tutkijoiden väliset havainnot voivat vaihdella koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen).

Osa altistumisesta voi tapahtua myös muualla kuin kotiympäristössä (työpaikat, koulut). Tässä tarkastelussa ei ole kuitenkaan huomioitu esim. työpaikka-altistumista, vaan sen aiheuttaman tautikuorman on arvioitu kuuluvan arvioon työperäisten astmojen määrästä.

Riskiestimaatteihin liittyvä epävarmuus: mm. julkaisuharha (positiiviset, tilastollisesti merkitsevät tulokset raportoidaan herkemmin kuin negatiiviset, ei merkitsevät tulokset), sekä erit. astman puhkeamiseen liittyvien tutkimusten pieni lukumäärä. Mahdollisten sekoittavien tekijöiden kontrolloimattomuus.

Viitteet

  1. ↑ Bornehag CG, Blomquist G, Gyntelberg F, et al. Dampness in buildings and health. Nordic interdisciplinary review of the scientific evidence on associations between exposure to "dampness" in buildings and health effects (NORDDAMP). Indoor Air 2001;11:72-86.
  2. ↑ Bornehag CG, Sundell J, Bonini S, Custovic A, Malmberg P, Skerfving S, Sigsgaard T, Verhoeff A, EUROEXPO. Dampness in buildings as a risk factor for health effects, EUROEXPO: a multidisciplinary review of literature (1998- 2000) on dampness and mite exposure in buildings and health effects. Indoor Air 2004; 14: 243–57
  3. ↑ Jaakkola MS, Jaakkola JJK. Indoor molds and asthma in adults. Advances in Applied Microbiology 2004; 55: 309–38
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen-Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  5. ↑ Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
  6. ↑ Turunen M, Paanala A, Niemi M, Villman J, Nevalainen A, Haverinen-Shaughnessy U (2008): Asuinympäristön laatu, terveys ja turvallisuus - internetpohjainen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä (ALTTI): Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/2008. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2008/2008b08.pdf (viitattu 2010-03-04)
  7. ↑ Chelelgo J, Haverinen U, Vahteristo M, Koivisto J, Jääskeläinen E, Husman T, Nevalainen A. Analysis of moisture findings in the interior spaces of Finnish housing stock. Air Waste Manag Assoc. 2001; 51: 69–77
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Kosteusvaurioiden_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20309”