SETURI/TEKAISU: Kloorauksen sivutuotteiden tautitapausmäärä ja tautitaakka arviot

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääviesti
Kysymys:

Mitkä ovat olennaiset tautitaakkaa aiheuttavat tekijät Suomessa?

Vastaus:

Arvio on tehty vuonna 2013. (Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013)


Edistymisluokitus
Opasnetissa lukuisat sivut ovat työn alla eri vaiheissa. Niiden tietosisältöön pitää siis suhtautua harkiten. Tämän sivun sisällön edistyminen on arvioitu:
Tämä sivu on tarkistettu
Sisältö on tarkistettu ja viitteet ovat kunnossa. Vertautuu käsikirjoitukseen, joka on lähetettävissä lehteen.




Tarkasteltavat terveysvaikutukset

Suomalaisten altistumista kloorauksen sivutuotteille kuuluu arvioida juomaveden trihalometaanipitoisuudesta. Kun raakavettä desinfioidaan talousvedeksi, veteen syntyy epäpuhtauksia, jos raakavesi sisältää epäpuhtauksien lähteeksi sopivaa orgaanista ainesta. Mitä puhtaampaa raakavesi on, sitä vähemmän syntyy epäpuhtauksia. Kun desinfiointiin käytetään tavallisinta desinfiointitapaa, kloorausta, veteen syntyy erilaisia kloorattuja yhdisteitä kloorin reagoidessa orgaanisen aineen kanssa. Kloorauksen yhteydessä syntyvistä epäpuhtauksista ehkä eniten on tietoa trihalometaaneista, klooratuista furanoneista ja halogenoiduista etikkahapoista. Niiden epäillään aiheuttavan terveyshaittoja, lähinnä vähäisen syöpäriskin. Trihalometaanipitoisuuksia monitoroidaan suomalaisista juomavesistä. [1]Syöpävaikutuksia voidaan tutkia myös veden mutageenisuuden kautta. Mutageenisuutta ei kuitenkaan mitata rutiinisti Suomalaisista juomavesistä.

SETURIn Y&T lehdessä julkaistuun tapaumäärälaskelmaan [2] valittiin arvioitaviksi terveysvaikutuksiksi

  • Virtsarakonsyöpä

Arvioinnin ulkopuolelle jätettiin muut syövät sekä lisääntymiseen liittyvät vaikutukset, kuten heikentynyt sperman laatu ja matala syntymäpaino.

Annos-vaste funktiot

Riskisuhde koko väestölle on 1.22 (95% CI: 0.95-1.65) per 3000 net rev/L [3]

Risk ratio (RR) Tästä johdettuna

  • EXP(LOG(1.22)/3000)= 1.000029 (1 - 1.000072)

Terveysvaikutusten taustatautikuorma

Tapausmäärät

  • Uusia virtsarakon syöpätapauksia vuonna 2010 oli 821 kappaletta (Syöpärekisteri [4])

Kokonaistautitaakka, BoD

  • Virtsarakonsyöpä = 1 779 DALY/vuosi (WHO 2004 BoD [5])

Altistuminen Suomessa

Altistumisreittinä on kylmä vesijohtovesi suun kautta nautittuna. Muita altistumisreittejä, joita tässä arvioinnissa ei oteta huomioon, ovat ihon kautta imeytyminen mm. suihkussa, käsi pestessä ja uidessa sekä hengityksen kautta altistuminen suihkussa ja uidessa. Myös ruuanlaittoon ja kuumien juomien valmistamiseen käytetty vesijohtovesi voi sisältää kloorauksen sivutuotteita, mutta niiden pitoisuuksia on vaikea arvioida yhdisteiden haihtuvuuden vuoksi, ja niiden osuus on oletettu pieneksi.

Altistustasot

Suomalaiset käyttävät juomavetenä vesijohtovettä keskimäärin 0.611 litraa päivässä.[6]

Keskimääräinen mutageenisuus vesijohtovedessä on noin 1000 net rev/L (arvioitu min 800 net rev/L ja max 1200 net rev/L).[7]

Keskimääräinen altistus 0.611L/päivässä *1000 net rev/L=611 net rev/päivässä

  • Altistus = 611 (489 - 733) µg/päivässä

Tausta- ja kynnysaltistus on 0.

Altistuva väestö

Altistunut väestö koostuu kaikista suomalaisista, jotka ovat kunnallisen vedenjakelun piirissä, jossa oletetaan käytettävän juomaveden kloorausta, ja raakaveden lähteenä on pintavesi. Altistuneen väestön määräksi tulee 2 100 000. [8]

Terveysvaikutusarvion tulokset

Syyosuus lähdeväestössä (PAF)

  • SETURIn Y&T lehdessä[2] julkaistu arvio = 1.8%
  • TEKAISU terveystaakkalaskelman[9] päivitetty arvio = 0.7%

Tapausmäärä

SETURIn Y&T lehdessä[2] julkaistut arviot:

  • 14 (0-42) tapausta/vuosi

TEKAISUn terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:

  • 6 uutta tapausta/vuosi

Tautitaakka

PAF x BoD

  • Virtsarakon syövän aiheuttamat menetetyt elinvuodet 12 DALY/vuosi (Y&T lehden TEKAISU jutussa[9] raportoitu 14 DALY/vuosi, ero johtuu PAF:in pyöristämisestä)

Keskeiset epävarmuudet

Arviossa suurin epävarmuus liittyy kloorauksen sivutuotteille altistuvien henkilöiden altistumisannokseen. Suomalaisten juomaveden mutageenisuus arvioidaan vanhojen mittausten perusteella, joten arvio on konservatiivinen ja terveysvaikutusten arviointi voi yliarvioida syöpätapausten lukumäärän. Klooratun juomaveden mutageenisuus Suomessa on ollut korkeimmillaan 1970-luvulla (keskimäärin 3000 nettorevertanttia/l pintavesilaitoksilla). Tämä on voitu arvioida takautuvasti laskennallisesti vesilaitosten tiedoista. Sen jälkeen mutageenisuus on vähentynyt ja on keskimäärin enää alle 1000 nettorevertanttia/l, koska vesilaitokset ovat siirtyneet käyttämään pohjavettä (sisältää vähän orgaanista ainesta) ja klooraustapaa on muutettu.

Riskilaskentaan käytettu riskisuhde perustuu Suomessa tehtyyn epidemiologisesta tutkimuksesta, joten riskisuhdetta voidaan pitää luotettavana Suomen oloissa.

Pieniin kloorauksen sivutuotepitoisuuksiin liittyvää terveysriskiä ei vielä tunneta hyvin, sillä kloorauksen sivutuotteita tunnetaan nykyään n. 600 eri yhdistettä. Juomaveden mutageenisuus kertoo juomaveden kokonaismutageenisuudesta, joka voidaan liittää mm. syöpien lukumäärään Juomaveden mutageenisuutta (kyky vaurioittaa DNA:ta) voidaan käyttää syöpäriskin mittarina.Syöpäriski on sitä suurempi mitä mutageenisempaa juomavesi on.


Viitteet

  1. ↑ http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elinymparisto/vesi/talousvesi/desinfioinnin_sivutuotteet
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Otto Hänninen, Olli Leino, Erkki Kuusisto, Hannu Komulainen, Päivi Meriläinen, Ulla Haverinen- Shaugnessy, Ilkka Miettinen, Juha Pekkanen. Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa. Ympäristö ja terveys 3/2010
  3. ↑ Koivusalo M, Hakulinen T, Vartiainen T, et al. (1998) Drinking water mutagenicity and urinary tract cancers: a population-based case-control study in Finland. Am J Epidemiol 148:704–12
  4. ↑ http://www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot/ajantasaiset-perustaulukot/koko-maa/
  5. ↑ http://www.who.int/healthinfo/global_burden_disease/estimates_regional_2004_2008/en/index.html
  6. ↑ http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/yksikot/ravitsemusyksikko/julkaisut/finravinto_2002_-tutkimuksen_raportti/taulukot/table125
  7. ↑ Komulainen H, Kurttio P, Muikku M. Altistuminen veden vierasaineille. Ympäristö ja terveys 2006: (10): 46–53.
  8. ↑ Komulainen H, Kurttio P, Muikku M. Altistuminen veden vierasaineille. Ympäristö ja terveys 2006: (10): 46–53.
  9. ↑ 9,0 9,1 Arja Asikainen, Otto Hänninen ja Juha Pekkanen. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja terveys 5/2013
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=SETURI/TEKAISU:_Kloorauksen_sivutuotteiden_tautitapausmäärä_ja_tautitaakka_arviot&oldid=20014”