Kaupunkien lämpösaarekkeiden lieventämisen terveysvaikutukset Euroopassa
| Moderaattori:Virpi Kollanus (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
| Pääviesti |
|---|
| Kysymys:
Mitkä ovat lämpöaltistumisen nykyiset ja tulevat terveysvaikutukset suurissa Euroopan kaupungeissa? Kuinka paljon näitä vaikutuksia voidaan hillitä kaupunkien lämpösaareke (Urban heath island = UHI) -efektin hillitsemiseen tähtäävillä toimilla. Nykyään melkein 15 000 vuosittaista kuolemaa aiheutuu kesäaikaisesta lämmölle altistumisesta tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, arvioinnin käsitelemissä Euroopan 23 valtiossa. Lämmön aiheuttamien kuolemien määrä on luultavasti nousemassa radikaalisti (270-460% riippuen ilmaston tilanteesta) seuraavien 40 vuoden aikana ilmaston lämmetessä ja kansan ikääntyessä. Vuoteen 2050 mennessä kaupunkien lämpösaarekkeiden hillitseminen, lisäämällä kasvillisuutta ja pinnan heijastussuhdetta, voisi mahdollisesti antaa tuloksia: voittoa tuhansissa vältetyissä kuolemissa vuosittain. |
Rajaus
Tämä arviointi pyrkii määrittämään lämmölle altistumisen terveysvaikutuksia Euroopan suurkaupungeissa ja erilaisen kaupunkien lämpösaarekkeiden hillitsemis -politiikan vaikutuksia niiden hillitsemiseksi.
Tarkoitus
Mitkä ovat lämmölle altistumisen nykyiset ja tulevat vuosittaiset terveysvaikutukset Euroopan suurkaupungeissa? Mitä ovat erilaiset kaupunkien lämpösaarekkeiden lieventämiskeinojen mahdolliset ja suhteelliset tehokkuudet näiden terveysvaikutusten vähentämiseksi?
Rajat
- Vuosi: 2010, 2020, 2030, 2050
- Maantieteellinen alue: EU-27, lukuunottamatta Bulgariaa, Kyprosta, Latviaa ja Romaniaa
- Pohjoinen manneralue: Itävalta, Belgia, Tsekin tasavalta, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Unkari, Irlanti, Liettua, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Slovakia, Ruotsi, Iso-Britannia
- Välimeren seutu: Kreikka, Italia, Malta, Portugali, Slovenia, Espanja
- Terveysvaikutukset: luonnollinen kuolevaisuus
Skenaariot
Tulevat ilmastoskenaariot:
- IPCC A1B
- IPCC B1
Oletetut käyttäjät
- Intarese/Heimtsa Common Case Study
- Kuka tahansa kiinnostunut
Osallistujat
- The National Institute for Health and Welfare (THL), Finland, (Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
- University of Stuttgart, Germany
- University of Maastricht, the Netherlands
Tulos
Tulokset
Vuosittaiset kuolemat (keskiarvo ja 95% luottamusvälit) liittyen lämpöaltistumiseen tiheään asutuilla kaupunkiseuduilla.
| Vuosi | UHI:n lieventämis skenaario | Ilmastoskenaario A1B | Ilmastoskenaario B1 |
| 2010 | 14639 (8142-22847) | 14639 (8142-22847) | |
| 2050 | Viite (BAU) | 78357 (42046-123275) | 46341 (24366-77494) |
| Kasvillisuus | 75248 (40184-118849) | 44436 (23406-74422) | |
| Heijastussuhde | 70462 (37534-111824) | 41426 (21876-69871) | |
| Kasv. + Heij.suhd. | 67882 (36154-108226) | 39692 (20897-67081) |
Ratkaisut
Nykyään melkein 15 000 vuosittaista kuolemaa aiheutuu kesäaikaisesta lämmölle altistumisesta tiheästi asutuilla kaupunkialueilla, arvioinnin käsitelemissä valtioissa. Yli 70% näistä kuolemistä tapahtuvat 74:ä ikävuotta vanhemmille. Lämmön aiheuttamien kuolemien määrä on luultavasti nousemassa radikaalisti (270% skenaariossa B1 ja 460% skenaariossa A1B) seuraavien 40 vuoden aikana ilmaston lämmetessä ja kansan ikääntyessä.
Vuoteen 2050 mennessä kaupunkien lämpösaarekkeiden hillitsemispolitiikka, voisi mahdollisesti antaa kannattavia tuloksia: voittoa tuhansissa vältetyissä kuolemissa vuosittain. Pinnan heijastussuhteen lisääminen olisi tehokkaampi keino kuin kasvillisuuden lisääminen perustuen siihen, että suurempi osa kaupunkialueista voitaisiin helpommin päällystää heijastavilla pinnoilla kuin kasvillisuudella. Tekniikoiden hyödyt kasvavat sitä mukaa kuin ilmasto lämpenee.