Tekeekö tiede ihmisistä koneita, joilla ei ole vastuuta?

Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

Luonnontieteiden väitetään usein esittävän maailman reduktionistisesti eli pilkkovan sen niin pieniin osiin, että kokonaisuus häviää. Tällöin humanistinen holistisuus ja luonnontieteen reduktionistisuus nähdään toistensa vastakohtina. Erityisesti darvinismia vastaan on hyökätty sosiaalisilla perusteilla väittäen, että se tekee ihmisestä koneen, geeniensä orjan, joka ei ole itse vastuussa tekemisistään. Jos geenimme siis määräävät, millaisia olemme ja mitä teemme, sillehän ei mitään voi.

Toyotan valmistama androidirobotti (Lähde: Wikimedia Commons.).

Lääketieteessä asia on nähty toisin päin. Jos suvussa on rasitteena korkea kolesteroli, silloin on syytä kiinnittää asiaan erityistä huomiota. Kaikki ominaisuutemme syntyvät geenien ja ympäristön yhteisvaikutuksena, ja jos geenit ovat jossakin suhteessa epäedulliset, pitää kiinnittää sitäkin enemmän huomiota ympäristön tasapainottavaan vaikutukseen. Nimenomaan korkeaan kolesterolipitoisuuteen altistavien geenien kompensoimiseksi pitää siis kiinnittää erityistä huomiota ruokavalioon, harrastaa liikuntaa ja viime kädessä turvautua lääkkeisiin.

Geenit eivät siis ole diktaattoreita, joista automaattisesti seuraa jotain, vaan ne ovat lähtökohta, jonka pohjalle voi rakentua hyvää tai huonoa geenien ja ympäristön yhteistoiminnan tuloksena.

Tämä pitää hyvin paikkansa myös rikollisuuteen tai epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Samoin se pitää paikkansa esim. koulumenestykseen. Selvää on, että ne pohjautuvat osittain perinnöllisiin tekijöihin, mutta se ei tee tyhjäksi ympäristön vaikutusta. Voidaan siis sanoa, että tässä niin kuin korkean kolesterolinkin kohdalla, epäedullista perimää pitää aivan erityisesti pyrkiä kompensoimaan hyvillä ympäristötekijöillä. Mutu sanoo, että rikos pitää kostaa kovilla rangaistuksilla, jotka myös pelottavat muita yrittämästä samaa. Tämä ei ole kuitenkaan osoittautunut kovin tehokkaaksi tavaksi estää rikoksia ja epäsosiaalista käyttäytymistä.

Geenejä ei tietenkään pidä väheksyä. On olemassa yhden geenin aiheuttamia sairauksia, joissa virheellinen geeni johtaa varmuudella perinnölliseen sairauteen. Identtiset kaksoset saattavat 80-vuotiaina olla vielä hämmästyttävän samanlaisia. Usein, mutta ei aina, heillä on myös samanlainen kasvuympäristö, ja samassa ja eri kasvuympäristössä kasvaneista identtisistä kaksosista voidaan tehdä päätelmiä siitä, kuinka paljon ympäristö voi vaikuttaa. Kaipa humanistinen ajattelu ja taidekin lopulta perustuvat geeneihin – mutta takuulla ympäristö vaikuttaa niihin aika lailla.

Lopulta ympäristökin perustuu geeneihin. Ilman geenejä ei olisi muita ihmisiä, eläimiä, kasveja, mikrobeja, happea ilmakehässä, ruokamultaa…. Ilman geenejä maa olisi tyhjä kivikasa kuin kuu.

Katso myös

Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin: Jouko Tuomisto: Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Opasnet 2014. [1] Viitattu 26.04.2024.

Tämä sivu on tiedonmuru. Sivutunniste: Op_fi4500
Moderaattori:Heta (katso kaikki) Sivun edistyminen: Tarkistettu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot Jouko Tuomisto: Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Opasnet 2014. [2] Viitattu 26.04.2024.