Frankenstein ja geenit

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

Geeniteknologia on tyypillinen mutu-tunteiden temmellyskenttä. Harvoilla ihmisillä on aivan täsmällistä tietoa siitä, mitä GMO tarkoittaa. Siksi aihe on erityisen otollinen sekä tahallisille että tahattomille manipuloinneille. Yhteiskunnassa onkin sekä intomielisiä geenitekniikoiden kannattajia, joiden mielestä ihmisten ruokkiminen maapallolla on mahdollista vain sitä hyödyntäen, ja yhtä intomielisiä vastustajia, joiden mielestä vaaralliset ja myrkkyjä kestävät uudislajit valtaavat maapallon. Oma lukunsa on mielipiteet, joiden mukaan ihmisellä ei ole oikeutta ottaa jumalallista roolia maailmassa ja manipuloida geenejä, josta äärimielipiteiden mukaan aukeaa mahdollisuus ihmisten kloonaamiseen ja miljoonan hitlerin tuottamiseen.

Lähdetäänpäs nyt rauhassa katsomaan, missä ollaan. Eniten geenitekniikkaa on tällä hetkellä käytetty lääketieteessä, sekä tutkimuksessa että tuotannossa. Erityisesti hormonin tyyppiset lääkkeet kuten insuliini ja kasvuhormoni tuotetaan nykyään geeniteknologisesti. Syy on hyvin yksinkertainen: voidaan tuottaa ihmisen hormonia eikä esim. sian. Kasvuhormonin osalta on aina täytynyt käyttää ihmisen hormonia, ja se on saatu vainajien aivolisäkkeistä. Siinä on omat eettiset ongelmansa. Geenitekniikan edut ovat niin ilmeiset, että käytäntöä ei ole juuri missään kyseenalaistettu, eikä sen eettisyyttä epäilty. Viime aikoina on myös kehitetty runsaasti erilaisia geeniteknologisesti tuotettuja lääkkeitä esim. syövän hoitoon. Näitä ei millään muulla tekniikalla edes voi valmistaa ja ne saattavat mullistaa koko syövän hoidon.

Elintarvikkeiden osalta tilanne on toinen. Maailma on syvästi jakautunut. Amerikkalaiset ovat viljelleet ja syöneet geenitekniikalla kehitettyjä lajikkeita 20 vuotta, eikä terveyshaittoja ole todettu. Ensimmäinen markkinoille päässyt tuote oli tomaatti, muita ovat mm. soija, maissi ja rapsi. Ravintokasvien lisäksi on markkinoilla mm. puuvilla.

Euroopassa geeniteknologia on ollut erittäin vahvassa vastatuulessa, erityisesti Europarlamentin enemmistön kielteisen kannan takia. Perusteena on ollut mm. että terveysvaikutuksia ei ole tarpeeksi tutkittu, että lajikkeet voivat levitä pelloilta ympäristöön, ja että tekniikasta hyötyvät vain kansainväliset suuryhtiöt. Toisaalta parlamentin arvostelijat ovat sanoneet, että päätöksiä on tehty syvän tietämättömyyden vallitessa, ja kolmasosa EU:n kansalaisista luulee, että vain geenitekniikalla kehitetyissä tuotteissa on geenejä, eikä normaalissa ruoassa muka olisi.

On vaikea kiistää, etteivät geenitekniikan vastustajat olisi syyllistyneet mutu-tunteiden täysimittaiseen hyödyntämiseen ja pelotteluun. Toisaalta puolustajat ovat myös syyllistyneet varovaisten kanssaihmistensä mielipiteiden väheksymiseen. Aina ei ole ymmärretty, että varovaisuus ruoan suhteen on nimenomaan ihmisten geeneissä (sic!). Koko ihmisen kehityshistorian ajan ihminen on joutunut valitsemaan luonnon turvallisista ja myrkyllisistä tuotteista elantonsa, ja siinä on ollut paras olla varovainen.

Siten geeniteknologian tuotteiden on täytettävä tiukat turvallisuusvaatimukset. Tämä tarkoittaa automaattisesti, että uusien lajikkeiden tulo markkinoille on suhteellisen hidasta. Toisaalta ei pidä unohtaa, että normaali jalostus, jolla kehitettyjä uusia omena- tai perunalajikkeita tulee markkinoille harva se vuosi, ei ole sen riskittömämpää. Itse asiassa normaalissa kasvinjalostuksessa on käytetty paljon karkeampia menetelmiä kuin geeniteknologisessa jalostuksessa, mukaan lukien säteilytys ja solumyrkyt, joilla lisätään geenien muuntelua. Siten ei kannattaisikaan keskittyä säätelemään jalostuksen tekniikkaa, vaan lopputuotteita. Näinhän tehdään lääkkeidenkin kohdalla: ei viranomainen ole kovin kiinnostunut tuotantomenetelmästä, vaan siitä, onko aine puhdasta ja minkälaisia haittavaikutuksia se voisi aiheuttaa.

Muutamia selviä mutu-harhoja keskustelussa on. Tekniikka ei ole niin vaikeaa, että se keskittyisi millään lailla kansainvälisiin suuryrityksiin. Päinvastoin, tuotteita voidaan kehittää varsin pienissä startup-yrityksissä. Siten puhe maatalouden joutumisesta globaalisten siementenmyyjien armoille kiinnittää huomiota vääriin asioihin. Kannattaa katsoa, mitä on tapahtunut lääketeollisuudessa. Lääkkeen markkinoille pääsy on tiukkojen turvallisuusvaatimusten takia hidastunut jopa 15 vuoden mittaiseksi aineen kehittämisestä. Samalla kustannus on noussut jopa lähelle miljardia euroa yhtä uutta lääkettä kohti. Tämä aiheuttaa sen, että vain suurella yrityksellä on varaa kehittää uusia lääkkeitä. Näin pitkä ja kallis prosessi voidaan kyseenalaistaa lääkkeidenkin osalta, sillä pelataan suuryritysten pussiin. Käy siis täsmälleen päinvastoin kuin GMO-vastustajat väittävät: mitä tiukempi säätely, sitä enemmän se suosii jättiyrityksiä.

Elintarvikkeiden osalta ongelma on siinä, että normaalin jalostuksen tuotteille ei aseteta samanlaisia vaatimuksia kuin geeniteknologian tuotteille. Siinä mielessä siis geeniteknologisesti kehitetty uusi perunalajike on todennäköisesti turvallisempi, kuin vanhanaikaisesti kehitetty perunalajike. Perunahan on jalostettu myrkyllisestä kasvista, joten mitä karkeampi ja satunnaisempi tekniikka on käytössä, sitä suurempi on mahdollisuus myrkyllisten aineiden paluuseen. Kaikki perunalajikkeethan osaavat tuottaa myrkkyjä, koska niitä on aina kasvin varsissa ja lehdissä.

Mutu-kysymys, onko geeniteknologisesti kehitetty lajike taatusti täysin turvallinen, on siis väärä kysymys. Oikeampi kysymys on se, onko se turvallisempi vai vähemmän turvallinen, kuin vanhoilla menetelmillä kehitetty lajike. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tiukan valvonnan takia GMO-tuote on turvallisempi kuin vanhoilla menetelmillä jalostettu uusi lajike.

Katso myös

Mutu-kirjanen
Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

Lääkkeet eivät ole uskon asia · Rokotusvastaisuus · Rokotteiden elohopea · Syyn ja seurauksen suhde · Hygieniaharha · Antibioottien holtiton käyttö · Miksi mutu-tunne on niin vahva? · Frankenstein ja geenit · Luonnollinen ja turvallinen · Lisäaineet · Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita · Hajautettu energiantuotanto biopolttoaineilla · Ilmastonmuutos mielipiteiden temmellyskenttänä · Mutu ohjaa energiamielipiteitä · Olivatko väestönsiirrot erehdys ydinonnettomuuden jälkeen? · Kivikautinen ajattelu ei auta autossa · Auton pitää päristä · Suurteollisuus ohjaa · Järjestöjen synnit · Omituisia ja pelottavia tiedemiehiä · Mokaaminen on kehityksen edellytys · Tieteen eettinen valvonta · Tekeekö tiede ihmisistä koneita, joilla ei ole vastuuta? · Sosiaalinen paine


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Jouko Tuomisto: Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Opasnet 2014. [1] Viitattu 23.01.2019.