Syyn ja seurauksen suhde

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

Google ilmoitti muutamia vuosia sitten pystyvänsä seuraamaan influenssaepidemian kulkua. Se analysoi tiedostojensa perusteella, kuinka paljon ja missä päin googlattiin lähintä apteekkia tai flunssan oireita. Se pystyi ennustamaan epidemian etenemistä noin päivän viipeellä. Muutamia vuosia myöhemmin osuvuus kuitenkin hävisi. Tämä johtui siitä, että syy-seuraussuhteista ei ollut kunnon teoriaa, eikä siis ymmärretty, millä tavalla yhteys sen tiedostoissa olevien tietojen ja influenssan leviämisen välillä muodostui. Siksi muuttuneissa olosuhteissa ennustetta ei osattu korjata, eikä yhteys enää ennustanutkaan luotettavasti.

Erilaisten mutu-pohjalla olevien hoitojen menestys perustuu usein juuri tällaiseen havaittuun yhteyteen, jonka perusteita ei ymmärretä. Potilas saa luontaishoitajalta tai hankkii itse jotakin yrttiä tai tippoja, ja paranee. Sen jälkeen hän markkinoi tuotetta kaikille ystävilleen ja vähän muillekin erinomaisena hoitona. Jos ei kuitenkaan ole ymmärrettävää selitystä sille, miksi tauti näin hoidettuna parani, ollaan heikolla pohjalla. Kukapa kertoisi nolosti epäonnistuneesta hoidosta edes ystäville saati muille, epäonnistumiset eivät koskaan saa samaa julkisuutta kuin onnistumiset.

Onnistuminen voi johtua eri syistä. Elias Lönnrotilta kuulemma pyydettiin jossakin Kainuussa taikaa, jolla ripuloivat vasikat paranisivat. Lönnrot kirjoitti lapulle takaperin ruotsiksi: ”Jos vasikat eivät parane, niin kuolkoot.” Lappu käärittiin rullalle ja sidottiin sievästi vasikan kaulaan. Samalla Lönnrot neuvoi kuitenkin vasikoiden ruokkimista. Vasikat kuulemma paranivat, mutta eivät siitä syystä, kuin taian pyytäjät luulivat.

Toisin päin pelkkä asioiden yhteys nähdään syynä johonkin sairauteen. Tyypillinen esimerkki on rokotusten tai jonkin kemikaalin yhdistäminen lasten ylivilkkauteen, syöpään, epämuodostumiin tai muihin sairauksiin. Niiden sanotaan yleistyneen samalla, kun syyksi epäilty asia on yleistynyt. Näissä uskomuksissa mutu-tieto voi olla todella vaarallinen.

Syntyvyys on Saksassa vähentynyt samaa tahtia haikaroiden pesimisen vähentymisen kanssa (Helmut Sies, Nature 1984).

Kahden asian tilastollisesta yhteydestä on lukuisia esimerkkejä. Kun jäätelön syönti lisääntyy, lisääntyvät myös hukkumiskuolemat. Molemmat liittyvät samaan kolmanteen tekijään eli kesän tuloon. Jäätelö ei siis edistä hukkumista. Vuosia sitten esitettiin arvostetussa tiedelehdessä Naturessa yhteys Saksan syntyvyyden laskun ja pesivien haikaroiden lukumäärän välillä. Kirjoittajien kieli poskessa kirjoittama johtopäätös oli, että syntyvyyden vähenemiseen on nyt löydetty syy, jonka jokainen lapsikin ymmärtää.

Yhteiskunnan teollistumisen ja kemikalisoitumisen lisääntyessä myös syövät ovat lisääntyneet. Tätä on käytetty vahvana perusteena sille, että kemikalisoituminen lisää syöpää väestössä. Tosiasiassa syöpä on kuitenkin lisääntynyt siksi, että elinikä on noussut, ja vanhemmilla on enemmän syöpää kuin nuoremmilla. Jos syöpä ikävakioidaan, eli verrataan samanikäisten syöpää samanikäisiin aikaisempana ajankohtana, miehillä ei syöpien kokonaismäärässä ole juurikaan muutoksia. Naisilla rintasyöpä on lisääntynyt ja se suurentaa koko syöpämäärää, mutta sillä on taas vahva yhteys siihen, että lapsia on vähemmän. Monilapsisuus vähentää rintasyöpää, ja jo 1700-luvulla huomattiin, että lapsettomat nunnat saivat paljon useammin rintasyövän kuin muut.

Tämä osoittaa sen, että nopea mutu-analyysi on hyvin herkkä erehdyksille. Niitä voi olla kumpaankin suuntaan. Siksi tieteessä esimerkiksi kemikaalin uskomiseen jonkin sairauden syyksi tai lääkkeen hyödyllisyyden hyväksymiseksi edellytetään yleensä mm. seuraavat periaatteet (ns. Bradford Hillin kriteerejä): 1) ajallinen yhteys; vaikutuksen pitää tulla altistuksen jälkeen; jos vaikutus on hidas kuten syövän kehittyminen, sen pitää tulla vuosia altistuksen jälkeen, 2) annosyhteys; isompi altistus liittyy suurempaan vaikutukseen, 3) toistettavuus; vaikutuksen pitää olla luotettavasti toistettavissa, 4) yleistettävyys; lääketieteessä ilmiön osoittaminen myös kontrolloiduissa olosuhteissa koe-eläimillä katsotaan vakuuttavaksi todisteeksi, 5) uskottavuus; pitää olla jokin järkevä mekanismi tai selitys, miksi näin voisi tapahtua. Viimeistä vaatimusta ei usein ainakaan aluksi pystytä täyttämään, mutta yleensä yhdenkin puuttuminen kolmesta ensimmäisestä saa epäilevän tutkijan aprikoimaan, onko vaikutus tosi vai johtuuko ilmiö sittenkin jostakin aivan muusta tai pelkästään sattumasta.

Toistettavuus on asia, jota maallikoiden on usein vaikea hahmottaa. Jos potilaat jaetaan kahteen ryhmään ja toista hoidetaan uudella lääkkeellä ja toista ei, tulos on aika vakuuttava, jos hoitoryhmässä kahdeksan kymmenestä paranee ja hoitamattomassa vain kaksi. Mutta jos hoitoryhmästä kuusi paranee ja hoitamattomasta viisi, tulos ei todista mitään, se voi johtua sattumasta. Matemaattisesti hoito auttaa 20 prosentissa, mutta tuloksen varmuus on olematon. Tarvitaan satoja potilaita osoittamaan tämän suuruinen ero. Yksittäisen potilaan paraneminen ei siis todista yhtään mitään. Jos näitä vaatimuksia ei oteta huomioon, syy-seuraussuhteen määrittäminen tulee mielivaltaiseksi ja epäluotettavaksi. Usein niihin vaikuttavat silloin syystä tai toisesta syntyneet ennakkoluulot, uskomukset ja valitettavasti usein myös ammattitaidottomien neuvojien ja tuotteiden myyjien rahanahneus. Sosiaalinen media on aivan erityinen katteettomien uskomusten levittäjä.

Toisaalta tätä tiukkaa todistustaakkaa voidaan myös käyttää väärin. Tupakkateollisuus todisteli pitkään, ettei ole ”todistettu tupakoinnin aiheuttavan syöpää, se on vain tilastollinen yhteys”. Siksi perusteellinen kokemus ja hyvä harkinta ovat tarpeen, niin ettei heikkoja perusteluja hyväksytä kumpaankaan suuntaan.

Katso myös

Mutu-kirjanen
Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

Lääkkeet eivät ole uskon asia · Rokotusvastaisuus · Rokotteiden elohopea · Syyn ja seurauksen suhde · Hygieniaharha · Antibioottien holtiton käyttö · Miksi mutu-tunne on niin vahva? · Frankenstein ja geenit · Luonnollinen ja turvallinen · Lisäaineet · Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita · Hajautettu energiantuotanto biopolttoaineilla · Ilmastonmuutos mielipiteiden temmellyskenttänä · Mutu ohjaa energiamielipiteitä · Olivatko väestönsiirrot erehdys ydinonnettomuuden jälkeen? · Kivikautinen ajattelu ei auta autossa · Auton pitää päristä · Suurteollisuus ohjaa · Järjestöjen synnit · Omituisia ja pelottavia tiedemiehiä · Mokaaminen on kehityksen edellytys · Tieteen eettinen valvonta · Tekeekö tiede ihmisistä koneita, joilla ei ole vastuuta? · Sosiaalinen paine


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Jouko Tuomisto: Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Opasnet 2014. [1] Viitattu 28.01.2020.