Rokotteiden elohopea

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

On aika tyypillistä, että rokotusten vastustamisessa käytetään myös epäsuoria perusteluja. On kansanliikkeitä, jotka vastustavat elohopeayhdisteiden käyttöä rokotteiden säilöntäaineina. Metyylielohopea ja muut orgaaniset elohopeayhdisteet ovat varsin myrkyllisiä, ja erityisen huolestuttavaa on, että ne haittaavat lasten hermoston kehitystä ja voivat aiheuttaa sekä psyykkisiä että neurologisia haittoja. Mutu sanoo, että eihän niitä tietenkään sitten pidä käyttää. Monissa länsimaissa niistä onkin varmuuden vuoksi luovuttu, mutta Maailman Terveysjärjestö WHO on pitänyt tärkeänä, että niitä voidaan käyttää kehitysmaissa eräiden rokotteiden säilyvyyden ja siis turvallisuuden takaamiseksi.

Ihan yksinkertainen asia ei ole. Rokotusannoksessa lapsi voi saada noin 0,01—0,025 mg elohopeaa säilöntäaineen osana (timerosaali eli tiomersaali). Tämän aineen puoliintumisaika, jossa puolet aineesta häviää elimistöstä, on noin viikko, toisin kuin metyylielohopean, jonka puoliintumisaika on 1,5 kuukautta. Elohopea tässä muodossa erittyy siis pois ennen seuraavaa rokotuskertaa, eli se ei kerry elimistöön. Uusimmat laadukkaat tutkimukset eivät ole osoittaneet rokotteiden elohopealla olevan vaikutusta lapsen kehitykseen tai sairauksiin.

Elohopeayhdisteet ovat tehokkaita bakteerien kasvua estäviä aineita, ja jos niitä ei käytetä, rokotteet pilaantuvat nopeasti, eikä niitä voida varastoida. Niitä ei voida silloin myöskään käyttää esim. kehitysmaissa. Siksi niihin pitäisi joka tapauksessa lisätä jotakin säilöntäainetta. Kysymys on siitä, olisiko jokin vähemmän tunnettu ja huonommin tutkittu vaihtoehto parempi. WHO:n mukaan yhtä tehokasta ja turvallista säilöntäainetta ei ole löydetty.

Saamme timerosaalia myrkyllisempää metyylielohopeaa pääasiassa kalasta joka tapauksessa, olipa elohopeaa rokotteissa tai ei. Suomessa suurin osa tulee petokalasta, mutta myös muusta ruoasta. Siihen se on joutunut elohopeaa luonnostaan sisältävästä maaperästä tai sitä on tullut ympäristöön esim. kivihiilen poltosta. Varovaisuuden vuoksi on suositeltu, että raskauden aikana ei käytettäisi haukea tai muuta suurta petokalaa. Muutoin kalan käyttöä raskauden aikana suositellaan, koska siitä saadaan lapsen hermoston kehitykselle välttämättömiä omega-3-rasvahappoja.

Rokotteiden elohopean osalta kyseessä on tyypillinen myrkyllisyyden perussääntö. Kaikki aineet ovat myrkyllisiä, vain tarpeeksi pieni annos takaa sen, että aine ei ole myrkyllinen. Nurinkurista on se, että nautimme iloisesti joitakin aineita liian suurina annoksina. Suolalla tarpeeksi pieni annos tarkoittaa alle 5 grammaa päivässä, oikeasti, siinä ei ole turvamarginaalia. Monet ihmiset käyttävät kuitenkin 10—15 grammaa suolaa päivässä.

Katso myös

Mutu-kirjanen
Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.

Lääkkeet eivät ole uskon asia · Rokotusvastaisuus · Rokotteiden elohopea · Syyn ja seurauksen suhde · Hygieniaharha · Antibioottien holtiton käyttö · Miksi mutu-tunne on niin vahva? · Frankenstein ja geenit · Luonnollinen ja turvallinen · Lisäaineet · Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita · Hajautettu energiantuotanto biopolttoaineilla · Ilmastonmuutos mielipiteiden temmellyskenttänä · Mutu ohjaa energiamielipiteitä · Olivatko väestönsiirrot erehdys ydinonnettomuuden jälkeen? · Kivikautinen ajattelu ei auta autossa · Auton pitää päristä · Suurteollisuus ohjaa · Järjestöjen synnit · Omituisia ja pelottavia tiedemiehiä · Mokaaminen on kehityksen edellytys · Tieteen eettinen valvonta · Tekeekö tiede ihmisistä koneita, joilla ei ole vastuuta? · Sosiaalinen paine


Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:


Jouko Tuomisto: Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Opasnet 2014. [1] Viitattu 24.04.2024.