Opasnet

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Opasnet on nettisivu ja työalusta suurelle yhteistyöprojektille, jonka tarkoituksena on parantaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Sivun alkuperäinen tarkoitus oli parantaa ympäristö- ja terveysarviointia ja siten helpottaa päätöksentekoa ympäristöön ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Työskentely on kuitenkin kehittynyt ja projekti kasvanut, joten skaalaa on laajennettu päätöksentekoon missä tahansa asiassa. Yksi Opasnetin tärkeimpiä aiheita on ilmastonmuutos, joka on selvästi monelle alalle kuuluva aihe. Opasnet perustuu avoimeen osallistumiseen, informaation ilmaiseen jakamiseen ja tieteellisten menetelmien täsmälliseen käyttöön.

Opasnetin perusidea

Opasnet pohjautuu ajatukseen siitä, että riskiarviointia ei enää pitäisi suorittaa pienessä asiantuntijaryhmässä, joka tekee asiasta lopullisen raportin, joka saattaa vastata tai olla vastaamatta kysymyksiin joita päätöksentekijällä on, ja joka on juuri niin luotettava kuin asiantuntijaryhmä on. Menetelmään tulee tehdä kaksi parannusta. Ensinnäkin, arviointi tulisi rakentaa tarkkaan informaation tarpeeseen, jonka määrittää avoin pohdiskelu asiantuntijoiden, päätöksentekijöiden ja muiden osakkaiden kesken. Toiseksi, kaikki arvioinnissa - myös oletukset, tiedonlähteet, kaavoitus ja lopputulos - tulee olla avoinna tieteelliselle kritiikille. Jotta tällainen arvionti voitaisiin toteuttaa käytännössä, useiden asioiden täytyy olla käytettävissä. Opasnet pyrkii tarjoamaan alla lyhyesti listatut asiat.

  • Tarvitaan yhteinen ja avoin työtila, jossa kaikki kiinnostuneet voivat tavata ja työskennellä yhdessä. Käytännössä järjestelmän täytyy perustua internetissä olevaan työtilaan, vaikkakin kaikkien perinteisten ryhmätyöskentelyn tapojen (kuten osakkaiden tapaamisten) tulisi olla mahdollisia ja niitä tulisi käyttää. Kaikki perinteisin tavoin saadut tulokset tulisi liittää ydinjärjestelmään, jotta kaikki, jotka eivät ole päässeet tapaamiseen paikalle, voivat tutustua päätelmiin. Tämä wiki-pohjainen nettisivu toimii perustana joukkoyhteistyölle.
  • Tarvitaan systemaattinen informaatiorakenne kaikille arvioinnin osille. Suurena ongelmana tällä hetkellä on se, että suurin osa arviointiin tarvittavasta informaatiosta on hyvin pirstoutunutta. Suurin osa arviointiin käytetystä työstä kuluukin tarvittavan tiedon etsimiseen ja sen yhdistämiseen. Lisäksi monet projektit joissa osakkaat ovat olleet mukana ovat kaatuneet, joko, koska iso osa palautteesta on ollut niin epämääräistä, etteivät voimavarat ole riittäneet palautteen hyödylliseen käsittelyyn, tai koska näin arveltiin käyvän, eikä palautetta täten annettu lainkaan. Siksi arvioinnilla täytyy olla selkeä, mutta joustava rakenne, josta MIKÄ TAHANSA olennainen tieto löytyy kohtalaisen helposti. Näin on mahdollista säästää kuluja informaation organisoinnissa. Jokaisen osallistujan on löydettävä oikea paikka kommenteilleen itse. Vaikka tämä tuokin hieman lisää työtä osallistujalle, hän pystyy näkemään panoksensa tärkeyden paremmin. Yksi iskulauseistamme onkin "Ei ole olemassa yleistä kommenttia."
  • Systemaattinen informaation rakenne toteutetaan käyttäen vakiomuotoisia tieto-olioita. Tärkeimpiä näistä kutsutaan muuttujiksi (kuvauksia oikean maailman ilmiöistä), arvioinneiksi (kuvauksia kysymyksistä ja ratkaisuista joita tietyt päätökset tarvitsevat) ja metodeiksi (kuvauksia kuinka toteuttaa käytännössä työ, jota arviointiin vaaditaan). On tärkeää, että arviointi rakentuu muuttujista ja niiden välisistä syy-seuraus-suhteista.
  • Tarvitaan systemaattinen tapa keskustelulle ja erimielisyyksien selvittämiselle. Tähän käytämme pragma-dialektiikan menettelyä, tieteellistä argumentaation teoriaa, joka käsittelee argumentointia käytännön tasolla. Sen mukaan argumentointi sisältää sekä argumentoinnin (toiminta) että argumentin (sisältö). Argumentointiin käytetään keskustelu-sivuja ('Keskustelu' välilehti on jokaisen sivun yläreunassa), joissa on käytännöllisiä työkaluja avuksi verkkokeskusteluihin. Tietysti muutkin tavat keskustella ovat sallittuja, mutta pääasiat tulisi siirtää järjestelmän ytimeen keskustelun jälkeen, jotta muutkin voivat nähdä keskustelun tulokset.
  • Tarvitaan systemaattinen metodi arviointien tekemiseksi. Tämä voi toimia yleisenä oppaana arviointien tekemiselle ja joidenkin tiettyjen työn osien metodeille. Keräämme sivulle työkuvauksia (esimerkiksi luokka metodeille), sekä ohjelmistotyökaluja töille, joiden tekeminen on liian vaikeata ilman valmiita työkaluja tai jotka toistavat samantapaista kaavaa arvioinnista toiseen, täten mahdollistaen työn yhtenäistämisen.
  • Tarvitaan tietolähde, joka sisältää lopputuloksia edellisistä arvioinneista. Tätä informaatiota voi sen jälkeen käyttää hyödyksi muissa arvioinneissa joko sellaisenaan, tai sovittaen sen uuteen tilanteeseen. Molemmissa tapauksissa, mitä enemmän informaatiota arvioijat jakavat keskenään, sitä helpompaa uusien arviointien tekemisestä tulee. Informaatio voi olla joko arviointimalli tai mallivastaus. Tämä nettisivu tarjoaa kummankinlaista informaatiota.

Alustavat versiot kaikista näistä metodeista, nettisivuista, työkaluista ja informaation lähteistä on jo olemassa tällä sivustolla, ja ne ovat kenen tahansa käytettävissä. Avointen Arvioijien Yhdistys toivottaa Sinut tervetulleeksi arviointien tekemiseen ja parantamaan järjestelmää tulevaisuuden päätöksenteon ja tulevaisuuden maailman vuoksi.

Opasnetin keskeiset työkalut

THL on usean vuoden ajan kehittänyt erilaisia verkkopohjaisia työkaluja, jotka edistävät edellä mainittuja työskentelytapoja. Tärkein työkalu on Opasnet. Opasnet on verkkotyötila arviointien tekemiselle ja niistä tiedottamiselle. Tavoite on ollut, että mitä tahansa arviointityössä pitääkin tehdä, Opasnet tarjoaa siihen työkalut. Ainoastaan alkuperäisdata pitää tuottaa muilla keinoilla, mutta jo datan hallintaan ja analysointiin ja kaikkeen sen jälkeen on jotain tarjolla.

Opasnet-wiki eli lyhyesti vain Opasnet on käyttäjän rajapinta verkkotyökaluun. Opasnet-wiki sisältää useita satoja sivuja menetelmäkuvauksia, tietoa, keskustelua arviointien osa-alueista ja myös valmiita arviointeja. Opasnet on avoin, joten kuka tahansa voi lukea sen sisältöä ja myös kommentoida sitä. Sisällön muokkaamiseenkin voi osallistua kuka tahansa, mutta se vaatii rekisteröitymisen. Erityisen tärkeä osa Opasnet-wikiä ovat keskustelusivut, johon vedetään yhteen aiheista käytävää keskustelua. Ne eivät ole keskustelupalstoja, jotka vain tallentavat ilmoille heitettyjä puheenvuoroja aikajärjestyksessä. Ne ovat foorumeja, joissa käyttäjäryhmät tekevät yhteenvetoa esille nostetuista olennaisista seikoista ja päätelmistä, joita niiden avulla voi tehdä.

Opasnet-kanta on hyvin joustava tietokanta, johon voi tallentaa melkein mitä tahansa jonkin arvioinnin kannalta olennaista tietoa. Jokaiseen Opasnetin sivuun voi liittää datataulukon, joka tiivistää numero- tai tekstimuodossa vastauksen sivulla esitettyyn kysymykseen.

Opasnet-laskenta on mallitusalusta helpolle tai vaativalle matemaattiselle laskennalle. Moottorina toimii monipuolinen, avoimen lähdekoodin R-tilasto-ohjelma. Laskentakoodit voi kirjoittaa suoraan wikisivulle ja ajaa napin painalluksella. Kaikki Opasnet-kannassa olevat tiedot voidaan ladata suoraan mallien käyttöön laskentaa varten. Datavarasto ja laskentatoiminnallisuus siis kytkeytyvät saumattomasti wikissä olevaan sanalliseen tai kuvalliseen kuvaukseen samasta asiasta. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että tietystä aiheesta kiinnostuneet tutkijat, päättäjät ja kansalaiset lukevat kaikki samoja Opasnetin sivuja, mutta kukin eri kohdasta osaamisen, mielenkiinnon ja tarpeen mukaan. Yhteisen alustan ratkaisevat hyöty on, että viestit kaikille käyttäjille pysyvät helpommin johdonmukaisina.

Opasnet-tiedostonhallinta on järjestelmä, johon voidaan ladata tiedostoja (esimerkiksi taustaraportteja ja artikkeleita) ja josta ne voidaan kytkeä haluttuihin aiheisiin eli Opasnetin sivuihin. Tämä on erityisen hyödyllistä silloin, jos käytetään jotain internetistä löytynyttä materiaalia, jonka alkuperäisen sijainnin pysyvyydestä ei ole varmuutta. Tiedostonhallinnassa käytetään wikin omaa tiedostonhallinta-aluetta eli nimiavaruutta.

Kuinka Opasnet ja avoin arviointi ovat nykytilannetta parempia?

Kuinka Opasnet ja avoin arviointi ovat parempia kuin perinteiset metodit tieteessä ja käytäntöjen analyysoinnissa?

Eri alojen tietoja on helpompi yhdistellä.

Opasnetissä tieto on järjestetty näppärästi. Missä tahansa aiheessa tieto on aina järjestetty osiin yhtenäisen kaavan mukaisesti. Näiden osien hallinnassa ja kehityksessä pätevät aina samat säännöt.

Osallistujen mahdollinen ryhmä käsittää jokaisen.

Portinvartijoita ei ole: jokainen saa osallistua vapaasti.

Sekasorto vältetään käyttämällä tarkkoja kysymyksiä.

Tarkkuuden ansiosta epäolennaisuuksien löytäminen ja hävittäminen on helpompaa. Epäselvät kokonaisuudet saadaan paloiteltua selviksi ja tarkoiksi yksityiskohdiksi.

Tiedon kerääminen on nopeampaa.

Kenenkään ei tarvitse odottaa vaaleja päästäkseen vaikuttamaan käytäntöihin, eikä läpäistä vertaisarviointia päästäkseen tekemään tiedettä. Täytyy vain löytää (tai luoda) Opasnetistä oikea sivu ja tallentaa haluttu tieto. Vertaisarviointi suoritetaan vasta työn jälkeen, kuten pitäisikin.

Tiedemiesten ja poliitikkojen yksinoikeudet jaetaan kaikille.

Vaikka poliitikko valitaankin virkaansa tekemään tiettyjä päätöksiä, muutkin saavat osallistua käytäntöjen kehittämiseen ja arviointiin. Samoin, vaikka tiedemies on asiantuntija alallaan, pitää muidenkin saada arvioida, kritisoida ja tuottaa tieteellistä tietoa ja tuloksia. Olemme kaikki vastuussa maailman kehittämisestä. Emme voi jättää sitä vain ammattilaisten työksi. Kannattaa myös muistaa, että valittiinpa tiettyyn tehtävään kuinka osaava poliitikko tai asiantuntija tahansa, suurin osa sen aihepiirin ammattilaisista seisoo tavallisten kansalaisten joukossa; hekin ansaitsevat oikeuden osallistua ja antaa tietonsa käyttöön yhteiseksi hyväksi.

Kaikkia hyväksi todettuja menetelmiä voidaan edelleen käyttää.

Avoin arviointi ei vaadi hyvistä käytännöistä luopumista. Se tarjoaa vaihtoehdon esimerkiksi tieteellisten artikkeleiden julkaisemiseen. "Julkaise ensin, arvioi myöhemmin" -tyyppiset wikisivut voivat elää sopusoinnussa perinteisten artikkelien kanssa.

Ongelmien ratkaisuun on selvät säännöt.

Pragma-dialektiikka luo säännöt argumentaatiolle. Säännöt ovat melko suoraviivaiset, minkä vuoksi niiden vastaisten kirjoitusten tunnistaminen ja poistaminen on helppoa. Kuitenkin, aivan kuten shakissa: vaikka sääntöjen oppiminen onkin helppoa, pelin voittaminen voi olla sangen vaikeaa.

Tieteellisen menetelmän roolia on korostettu.

Tieteellinen menetelmä tarkoittaa, että mahdollisia vastauksia keksitään tarkasti rajattuihin tutkimuskysymyksiin. Sen jälkeen vastauksia vastaan hyökätään ja epäpätevät poistetaan. Juuri tämän menetelmän vuoksi tiede on ollut jo pitkään niin toimiva työkalu. Opasnet tarjoaa tieteelle ja käytännöille tehostetun työtilan.

Työ keskittyy paremmin tärkeisiin asioihin.

"Tehostettu" tarkoittaa, että useampia tehtäviä ja työvaiheita voidaan jättää pois, koska niitä ei tarvita Opasnetissä. Esimerkiksi monimutkaista poliittista päätöstä laitetaan usein pohtimaan useampi työryhmä. Opasnetissä voidaan yksinkertaisesti luoda uusia sivuja uusille aiheille, ja kuka tahansa saa työstää mitä tahansa sivua milloin vain. Kenenkään ei tarvitse odottaa komitean lopullista selostetta.

Opasnetin konsepti

Tarkoitus (miksi verkkopalvelu on olemassa?)

Tarjotaan verkkotyötila yhteiskunnallisen päätöstuen järjestämiselle. Yhteiskunnallinen päätöksenteko tarvitsee monenlaista tietoa ja tiedonjäsentämistä. Usein tarvitaan myös määrällistä mallinnusta, jos asiat tai niiden syysuhteet ovat monimutkaisia. Lisäksi tarvitaan paikka päätöksistä ja niiden taustoista käytävälle keskustelulle. Opasnet tarjoaa paikan tähän kaikkeen.

Erityisesti Opasnetissä tuotetaan päättäjille ja kunnille tietoa keskeisistä ympäristöterveyden riskeistä ja niiden torjuntavaihtoehdoista ja tuotetaan työkaluja ja suosituksia vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on, että kaikkeen päätöksentekoon otetaan mukaan terveysriskien arviointi.

Kohderyhmät

Ketkä ovat verkkopalvelun ensisijaisia käyttäjiä (eli keille palvelu kohdennetaan?)

  • Yhteiskunnallisia päätöksiä valmistelevat virkamiehet ja päättäjät
  • Asiantuntijat, joilla on päätösten tarvitsemaa tietoa.
  • Näsäviisaat, jotka ovat valmiita penkomaan asioita syvemmälle ymmärtääkseen kokonaisuuksia ja sen jälkeen neuvomaan ihmisiä kahvipöydässä ja muualla siitä, kuinka asiat oikeasti ovat.
  • Kansalaiset tai ketkä tahansa, jotka haluavat tuoda uutta tietoa tai käydä asiasta keskustelua. Myös sidosryhmät, joilla on kaupallisia tai aatteellisia intressejä.

Ketkä ovat verkkopalvelun toissijaisia käyttäjiä (eli ketkä tunnistetaan myös palvelua käyttäviksi ryhmiksi, mutta joille palvelua ei kohdenneta?)

  • EU ja WHO
  • kansalliset ja kansainväliset tutkimuslaitokset
  • rahoittajat
  • yliopistot
  • yhteistyökumppanit, yritykset, vesilaitokset, teollisuus
Tavoitteet

Tavoitteiden tulee olla 1) laadullisesti/määrällisesti mitattavia (=onko tavoitteet saavutettu) ja 2) sellaisia, jotka ohjaavat sitä, mitä ja miten palvelu toteutetaan.

  • Tarjotaan tietoa päättäjille, alalla toimijoille ja kansalaisille ympäristön aiheuttamista vaikutuksista ihmisen terveydelle keskeisistä ympäristöterveyden riskeistä ja niiden torjuntavaihtoehdoista.
  • Tarjotaan verkkotyötila tiedon keräämiseen ja jäsentämiseen päätöksenteon tueksi riippumatta THL:n osallistumisesta tai intressistä.
  • Tarjotaan vaikutusarviointipalveluja. (?)
  • Vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen arvioinneissa löytyvien suositusten kautta. Vaikutetaan myös tiedotusvälineisiin.
Opasnetin sivut ovat
  • asiapohjaisesti muuttujiksi jäsentyneet ja helposti lähestyttävät
  • uskottavuuden ja luotettavuuden osalta lukijan arvioitavissa (esimerkiksi käyttämällä edistymisluokittelua)
  • ajankohtaisissa asioissa ajankohtaiset mutta sisältäen myös arkistoitunutta aineistoa.
Sisällöt (mitä verkkopalvelu antaa kohderyhmille, joille se on suunnattu?)
  • alkuperäisdataa, jonka pohjalta on tuotettu
  • koottua tutkimus- ja kehittämistietoa jäsennettynä asiapohjaisesti,
  • käytännön työkaluja vaikutusarviointien tekemiseen
  • ohjeita ja suosituksia
  • analyysi- ja tutkimuspalveluja.
Erot lähellä oleviin verkkosivuihin
Thl.fi
on THL:n virallinen sivusto, joka sisältää vain editoitua ja hyväksyttyä aineistoa. Se toimii myös THL:n "virallisena" äänitorvena. Se ei kuitenkaan sovelly työskentelytilaksi tietotyölle, vaan tieto on ensin tuotettava valmiiksi muualla.
Innokylä
on toimintamallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen suunniteltu sivusto. Molemmat ovat nimenomaan verkkotyötiloja tietotyön tekemiseen. Myös toimintaperiaatteessa on paljon samaa avoimuudesta ja vertaisarvioinnista lähtien. Kuitenkin Innokylä rajoittuu sosiaali- ja terveysalan käytäntöihin, eikä sitä ole suunniteltu määrälliseen vaikutusarviointiin tai -mallinnukseen.
Wikipedia
on myös wiki ja tiedon jäsentämispaikka. Kuitenkin se vastaa kysymykseen mikä X on, kun Opasnet vastaa kysymykseen mitä tilanteessa Y pitäisi tehdä. Lisäksi Wikipedia ei hyväksy alkuperäisdataa, vaan siellä viitataan pääasiassa tertiäärilähteisiin eli esimerkiksi oppikirjoihin (ei yleensä edes alkuperäisartikkeleihin).

Wikipedian ja Opasnetin vertailua

Meidän tietääksemme Opasnet on tavoitteiltaan ja metodeiltaan ainutlaatuinen verkkosivusto. Se on kuitenkin perin samanlainen kuin Wikipedia, joka on konseptiltaan varsin tunnettu. Siten Opasnetin ja Wikipedian vertailu on perusteltua.

Ominaisuus Wikipedia Opasnet
Iskulause Wikipedia - Encyclopedia that anyone can edit. Opasnet - Kuka tahansa voi ratkaista yhteisiä ongelmia.
Wikipedian viisi pilaria
Tarkoitus Wikipedia on tietosanakirja joka yhdistää elementtejä yleisistä- ja erikoistietosanakirjoista sekä almanakoista. Tarkoituksena on kerätä tietoa yleisesti kiinnostavista aiheista. Tarkoituksena on tuottaa tietoa joka on suoraan olennaista yhteisön päätöksenteossa, yleensä suunnattu tiettyyn päätösprosessiin. Erityisesti tarkoituksena on edistää ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvää päätöksentekoa. Opasnet kuitenkin sisältää myös tietosanakirjamaista materiaalia.
Kaikkien artikkeleiden tulee noudattaa Wikipedian Ei uutta tutkimusta -käytäntöä, ja pyrkiä todennettavaan tarkkuuteen: lähteetön aineisto saatetaan poistaa. Sama, mutta myös uusi tutkimus hyväksytään.
Neutraali näkökulma (NPOV) Wikipedia pyrkii pitämään neutraalin näkökulman, mikä tarkoittaa, että se tähtää artikkeleihin jotka tarkastelevat asiaa useammasta kuin yhdestä näkökulmasta. Joskus tämä vaatii useiden näkökulmien esittelyä, jokaisen niistä esittämistä täsmällisesti, jokaisen näkökulman lähtökohtien selittämistä, ja sitä, ettei mitään näkökulmaa esitetä ainoana oikeana tai muita parempana. Sama. Kuitenkin, Opasnetin artikkelit ovat tarkemmin rajattuja. Siksipä yksityiskohtaisempi argumentaatio on mahdollista ja usein tarpeellista. Pääsivun kirjoituksen tulee uskollisesti perustua keskustelusivulla esitetyn argumentaation lopputuloksiin. Puolueettomuutta ei kuitenkaan vaadita argumentaatiossa itsessään. Yksi Opasnetin tarkoituksista onkin erimielisyyksien käsitteleminen, eikä vain lopputuloksien raportointi.
Tekijänoikeudet Wikipedia on vapaata sisältöä jota kuka tahansa voi muokata. Kaikki teksti on käytettävissä CC-BY-SA-käyttöoikeuslisenssin ja GNU Free Documentation Licensen (GFDL) mukaisesti. Sama, mutta vaadimme, että muokkaajat kirjautuvat käyttäjiksi. Lisäksi osa sivuista on suojattu niin, että vain luonnossivuja voi muokata moderaattoreiden päivittäessä varsinaisten sivujen sisältöä jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että sivuilla on teknisesti haastavampaa materiaalia.
Etiketti Wikipediassa noudatetaan etikettiä: Kunnioita muita käyttäjiä vaikket olisikaan kaikesta samaa mieltä. Ole kohtelias. Vältä eturistiriitoja, henkilökohtaisia loukkauksia tai törkeitä yleistyksiä. Oleta, että muut toimivat hyväntahtoisesti. Sama.
Viiden pilarin lisäksi ei varsinaisia sääntöjä. Wikipedialla ei ole varsinaisia sääntöjä edellä mainittujen viiden perusperiaatteen lisäksi. Artikkeleita saa rohkeasti muokata ja siirtää. Vaikka täydellisyyteen tulisi tähdätä, ei se kuitenkaan ole välttämätöntä: kaikki tekevät virheitä. Sama, paitsi, että myös avoimen arvioinnin säännöt pätevät myös. Wikipedian lähestymistapa on kuitenkin hyvä alku. Tuo tietosi rohkeasti esiin yleisen hyvän vuoksi, vaikket tuntisikaan kaikkia käytäntöjä. Erimielisyyksien syntyessä noudatetaan avoimen arvioinnin sääntöjä. Muista, että tieto menee muodon edelle.
Muuta
Pääasiallinen sisältö Tietosanakirja-artikkelit. Arviointeja jaettuna muuttujiin. Lisäksi metodiartikkeleja arviointien ohjeiksi, sekä tietosanakirja-artikkeleita tietyistä aiheista.
Sivujen väliotsikot Aiheen tarpeiden ja käytäntöjen mukaan, esimerkiksi: Yleistä, Historia, Viitteet, Ulkoiset linkit. Perustuvat avoimen arvioinnin metodeihin: Kysymys, Vastaus, Perustelut. Lisäksi vapaaehtoisia alaotsikoita tarpeen mukaan, esimerkiksi: Katso myös, Avainsanat, Viitteet, Aiheeseen littyyviä tiedostoja.
Erimielisyyksien selvittäminen Keskusteluita Keskustelu-sivulla. Apukeinoja erimielisyyksien selvittämiseen (englanniksi). Sama, lisäksi muodollista argumentaatiota käytetään luomaan ja ratkaisemaan keskusteluja Keskustelu-sivulla.
Sivujen väliset suhteet Wikipediassa sivuilla on linkkejä toisille sivuille sikäli kun niitä tarvitaan. Opasnetissä toimitaan samoin, mutta lisäksi sivuilta löytyy erityisempiä syy-seuraussuhteita kuvaavia linkkejä. Näiden luomista varten on luotu erikoissääntöjä.
Sivujen suojaus Suurinta osaa sivuista voi muokata jatkuvasti. Osa järjestelmän sivuista on suojattu. Sama. Opasnetistä kuitenkin löytyy Tiedonmuru -sivuja joita voivat muokata vain tietyt henkilöt.
Ohjelmisto Mediawiki Mediawiki ja R

Opasnetin työstäminen

Opasnetin työstäminen kertoo, kuinka voit tuoda oman tietosi Opasnetin järjestelmään. Jos olet työstänyt Wikipediaa, tiedät jo varsin runsaasti Opanetistä. Opasnet ei kuitenkaan ole sama asia kuin Wikipedia, jolla on omat tavoitteensa, sääntönsä ja sivutyyppinsä. Yksityiskohtaisempi selitys löytyy yllä olevasta taulukosta. Yleiset Wikintyöstämisohjeet löytyvät Englanniksi sivulta Contributing to Wikipedia (käsitteet) sekä Ohje:Kuinka sivuja muokataan (käytännöt).

Erilaiset sisällöt tulisi sijoittaa erityyppisille sivuille. Alla olevan vuokaavion avulla saa helposti selville minkä tyyppiselle sivulle haluattu asia tulisi sijoittaa.

  • Löytyykö Wikipediasta tai Opasnetistä jo valmiiksi sivu kyseisestä aiheesta?
    • Kyllä: Muokkaa jo olemassa olevaa artikkelia.
    • Ei: Jatka.
  • Onko työste yleistä tietoa oleva tietosanakirja-artikkeli (kuten Dimetyylielohopea)?
    • Kyllä: Tallenna artikkeli Wikipediaan uutena artikkelina.
    • Ei: Jatka.
  • Onko työste tietosanakirja-artikkeli, mutta joko liian tarkasti rajattu tai liian laaja yleiseksi tietosanakirja-artikkeliksi (kuten Dimetyylielohopean vaikutukset lapsissa)?
    • Kyllä: Lisää Opasnetiin tietosanakirja-artikkeli aiheesta. Käytä {{Ensyklopedia}} templaattia.
    • Ei: Jatka.
  • Onko työste muotoiltu vastaus tutkimuskysymykseen (kuten: Dimetyylielohopeapitoisuudet suomalaislapsissa, tai Kemiallinen analyysi dimetyylielohopeapitoisuuden mittaamiseksi verestä)?
    • Kyllä: Luo [Muuttuja] tai [Metodi] -sivu. Käytä {{muuttuja}} ja {{metodi}} templaatteja vastaavasti.
    • Ei: Jatka.
  • Onko työste kuvaus tieteellisestä tutkimuksessta tai tarkka tulos (kuten Dimetyylielohopeapitoisuudet suomalaisissa äideissä)?
    • Kyllä: Luo tiedonmuru Opasnetiin. Käytä {{tiedonmuru}} templaattia.
    • Ei: Jatka.
  • Onko työste suorassa yhteydessä olemassaolevaan sivuun esimerkiksi keskustelun muodossa?
    • Kyllä: Kopioi työste kyseisen artikkelin Keskustelu-sivulle. Sitten, mikäli tarpeellista ja/tai mahdollista, muokkaa se virallisen keskustelun muotoon. Käytä {{tiedonmuru}} templaattia.
    • Ei: Jatka.
  • Sisältääkö työste todella jotain tärkeää tietoa joka pitäisi saada ihmisten tietoisuuteen?
    • Kyllä: Luo tiedonmuru Opasnetiin.
    • Ei: Unohda koko juttu.

Jos haluat, että työsteesi omistusoikeus säilyy, voit tehdä jonkin seuraavista (suositellussa järjestyksessä):

  1. Käytä oikeata nimeäsi käyttäjätunnuksenasi tai kirjoita oikea nimesi käyttäjäsivullesi. Täten lukijat voivat löytää työsteesi sivun historiasta ja nähdä kuka työstäjä on kyseessä. Mitään suurempia toimenpiteitä ei vaadita työsteiden tekemisessä.
  2. Kopioi työstämäsi sivun ikilinkki (katso sivupalkki) ja liitä se kyseisen sivun nykyisen version Katso myös -otsikon alle. Lisää lyhyt selitys kuten "Alkuperäinen keskustelu aiheesta dimetyylielohopea N.N:n sanoin löytyy täältä."
  3. Luo uusi sivu työsteellesi. Kuvaile metadataa {{tiedonmuru}} templaatilla.

Katso myös

Ohjeita Opasnetin käyttöön
Mikä Opasnet on?: Mikä on Opasnet? · Tervetuloa Opasnetiin · Avoin arviointi · Opasnetin ylläpito
Ohjeita osallistumiseen: Miten Opasnetissa keskustellaan · Avoimen arvioinnin mentetelmä
Ohjeita sivujen muokkaamiseen: Yleinen ohje alkuun · Wiki-muokkauksen perusteet · Tiivistelmätaulukko muotoiluohjeista · Wiki-muokkauksen edistyneempiä taitoja
Englanniksi: Welcome to Opasnet · Help · Contributing to Opasnet · Open assessment

Avainsanoja

Opasnet, avoin arviointi, yhteistyö, joukkoyhteistyö, verkkotyötila.

Viitteet