Olivatko väestönsiirrot erehdys ydinonnettomuuden jälkeen?
- Tämän sivun teksti on osa kirjasta Mutu. Terveellisiä pakinoita hengenvaarallisesta mutusta. Se on tarjolla myös PDF-versiona, jossa on mukana Juba Tuomolan ja Kari Suomalaisen asiaan liittyviä piirroksia.
Sekä Tshernobylin että Fukushiman voimalaonnettomuuksien jälkeen tehtiin suuria väestönsiirtoja. Varsinkin Tshernobylin jälkeen tämä oli mutu-pohjainen hallinnollinen päätös, kun ensin oli viivytelty viikko yrittämällä salata koko onnettomuus. Myöhemmin on aiheellisesti kritisoitu väestöön kohdistuvia toimia. Jälkiviisaana voi sanoa, että tehokkaimmat keinot olisivat olleet suojautuminen sisätiloihin suurimman laskeuman ajaksi, elintarvikkeiden tehokas valvonta ja ennen muuta altistuksen estäminen radioaktiiviselle jodi-131:lle karjan ja lehmänmaidon tarkalla kontrollilla sekä joditablettien käyttö. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt avoimuutta ja ennalta varautumista, johon neuvostoyhteiskunta ei ollut valmis. Karjan pitäminen pois laitumilta onnettomuuden jälkeen ja maidon kontrollointi sekä joditabletit olisivat estäneet suurimman osan nyt nähdyistä lasten kilpirauhassyövistä, joka on pelastustyöntekijöiden mahdollisen leukemian ohella ainoa massiivinen tähän asti nähty terveysvaikutus onnettomuudesta.
WHO on arvioinut, että väestönsiirroista oli selvästi enemmän terveydellisiä haittoja kuin hyötyjä. Tämä johtuu pakkosiirrettyjen työttömyydestä, köyhyydestä, alkoholismista ja itsemurhista, kun he eivät yllättävässä tilanteessa pystyneet sopeutumaan uuteen elämään.
Fukushiman onnettomuus on erilainen siinä, että julkisuus oli ensi hetkistä alkaen valtava, ja mutu-pohjaiset reaktiot olivat nimenomaan väestön reaktioita eivätkä niinkään viranomaisten. Tsunami aiheutti suuren kuolleisuuden, ja valtavan tuhon alueen rakennuksille, tieverkolle ja liikenteelle. Viranomaiset siis joutuivat paineen alla myöntymään siihen, että osa väestöä joka tapauksessa lähti alueelta oma-aloitteisesti ja yhteisöt tulivat toimintakyvyttömiksi. Siten se joutui pikemmin myötäilemään väestön paineita kuin tekemään harkittuja päätöksiä. Japanihan on aika poikkeuksellinen ympäristö säteilyriskien kannalta, koska atomipommin muisto on hyvin syvällä, vaikka atomipommien aiheuttamistakin kuolemista suurin osa johtui tuhoisasta paineaallosta ja tulipaloista eikä suoraan säteilystä.
Kokemukset opettavat monta asiaa. Demokraattisen yhteiskunnan vahvuus on avoimuus, ja kriiseissä se on erityisen tärkeää. Ihmisillä pitää olla kohtuullinen käsitys siitä, mitä riskit ovat ja mitä ne eivät ole. Samoin siitä, miten niitä voi välttää ja miten ei. Niin kuin usein paniikkiratkaisuissa, lääke voi olla pahempi kuin tauti, tai ainakin toimenpiteiden haittoja voitaisiin paljon vähentää, kun yhteiskunta pystyisi toimimaan rationaalisesti. Ilmiö on sama kuin elokuvateatterin tulipalossa. Jos porukka toimii järkevästi ja järjestäytyneesti, aika iso väkimäärä pääse ulos täydestä teatterista parissa minuutissa. Jos paniikista seuraa oviaukkojen tukkeutuminen, seuraukset ovat kauheita.
Tämä on myös liiallisen pelottelun vaara. Jos ihmisiin iskostetaan ajatus säteilyn kammottavuudesta, jolta ei voi juuri suojautua, se johtaa paniikkiratkaisuihin. Jos taas ymmärrys on, että kyseessä ei ole maailmanloppu, tilannetta voidaan hallita monin tavoin, ja usein melko yksinkertaisin keinoin. Myös erittäin tiukat säteilynormit johtavat ihmisiä harhaan. Japanissa yli 20 millisievertille vuodessa altistavat kodit puhdistettiin perusteellisesti ja isolla rahalla ja alle 5 millisievertille altistavat kodit puhdistettiin melko perusteellisesti. Meillä voi radonalueiden taloissa saada jopa satojen millisievertien vuosiannoksen säteilyä. Se on jo vaarallista, mutta aika vastahakoisesti asukkaat lähtevät tekemään radonkorjauksia.
Katso myös
|
|
Lääkkeet eivät ole uskon asia · Rokotusvastaisuus · Rokotteiden elohopea · Syyn ja seurauksen suhde · Hygieniaharha · Antibioottien holtiton käyttö · Miksi mutu-tunne on niin vahva? · Frankenstein ja geenit · Luonnollinen ja turvallinen · Lisäaineet · Kosmetiikkaa ilman eläinkokeita · Hajautettu energiantuotanto biopolttoaineilla · Ilmastonmuutos mielipiteiden temmellyskenttänä · Mutu ohjaa energiamielipiteitä · Olivatko väestönsiirrot erehdys ydinonnettomuuden jälkeen? · Kivikautinen ajattelu ei auta autossa · Auton pitää päristä · Suurteollisuus ohjaa · Järjestöjen synnit · Omituisia ja pelottavia tiedemiehiä · Mokaaminen on kehityksen edellytys · Tieteen eettinen valvonta · Tekeekö tiede ihmisistä koneita, joilla ei ole vastuuta? · Sosiaalinen paine |
| Tämä sivu on tiedonmuru. Tämä sivu poikkeaa muusta Opasnetin sisällöstä sen suhteen ettei se ole vapaasti muokattavissa. Käyttäessäsi sivun sisältämää tietoa muualla ole hyvä ja viittaa tähän sivuun näin:
|
| Tämä sivu on tiedonmuru.
Sivutunniste: Op_fi4490 |
|---|
| Moderaattori:Heta (katso kaikki)
Sivun edistyminen: Tarkistettu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
Tämän Opasnet-sivun julkaisutiedot
|
