Keskustelu:Minera

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Muokkausohjeita

TODO: {{#todo:TODO-mallineella listattuja töitä löydät täältä: Toiminnot:Tehtävälista/Minera --Jouni Tuomisto 25. helmikuuta 2013 kello 16.19 (EET)||Minera}}


Rcoden käyttö metodi- ja muuttujasivuilla

Metodi- ja muuttujasivut ovat pääasiassa varsin samanlaiset rakenteeltaan. Olennainen ero on se, että metodi sisältää jotain sellaista lähtötietoa, joka on tapauskohtaista eikä siis tiedossa, ennen kuin metodia käytetään jossain arvioinnissa. Sivun ovariablen arvon siis voi laskea vain, jos on rakennettu käyttäjärajapinta, jossa tämä puuttuva tieto kysytään. Muuttuja taas kuvaa jotain tosielämän ilmiötä, ja yleensä sen arvo tulee suoraan datasta tai johdettuna olemassaolevista tiedoista. Muuttujan arvon voi siis yleensä laskea ilman käyttäjän antamaa lisätietoa.

Esimerkkimuuttujia:

Tiedot sijaitsevat sivulla yleensä seuraavasti:

  • Sivun alussa on edistymisluokitus. Se annetaan parametrina edistyminen sivutyypin mallineessa esim. näin: {{metodi|moderaattori=Akousa|edistyminen = Täysluonnos|edistymistaulu=Kyllä}}
  • Kysymys: Sisältää kysymyksen, joka määrittelee sivun tarkoituksen. Metodeissa kysymys on yleensä muotoa miten tehdään...
  • Vastaus: Lyhyt sanallinen kuvaus, joka vastaa kysymykseen, ja lisäksi aina kun mahdollista rcode, joka kaivaa määritellyn ovariablen objects.latest-funktiolla serveriltä ja tulostaa siitä jonkin perustaulukon ja -kuvaajan. Metodien osalta tarjotaan käyttäjärajapinta puuttuvien tietojen syöttämiseen, ja oletusarvona on jotain havainnollisen suuruisia lukuja.
  • Perustelut/Data: Sisältää yleensä datataulun tai -tauluja, joissa on yleensä
    • muuttujan vastauksen estimaatit,
    • muuttujakohtaiset lähtötiedot tilanteessa, jossa muuttujan arvo lasketaan jollain metodilla, tai
    • päästökertoimia tai muita tarvittavia lähtötietoja metodille.
  • Perustelut/Laskenta (aiemmin Rcode tai Formula): Sisältää koodin, joka tekee kaksi asiaa:
    • Tuottaa ovariablen Ovariable-funktiolla käyttäen yleensä parametreja ddata, getddata = FALSE. Tällöin ovariablen outputin laskemiseksi data haetaan datataulusta vasta sitten, kun ovariablea käytetään jossain mallissa. Toisin sanoen datataulukoiden muutokset päivittyvät malleihin ilman eri toimenpiteitä. HUOM! Tästä on myös se vaara, että sarakkeiden muutos datataulussa voi rikkoa mallin.
    • Tallentaa sen palvelimelle objects.store-funktiolla.
  • Katso myös: Sisältää Minera-mallineen, jossa on olennaiset Minera-sivut sisältävä taulukko. Tämän sisältö pitäisi miettiä.

Puuttuvia kuvia

Extension:DynamicPageList (DPL), version 3.1.1: Warning: No results.

Tarkistettuja sivuja Minerassa

Luonnoksia Minerassa

Hiukkaslaskeuma · Jätevesipäästöt · Kaivosprosessien sakat · Kuljetuksen päästöt · Loppuraportti pölypäästöjen arviointi · Luikonlahden kaivoksen murskaus VE0 · Luikonlahden rikastamo päästöt · Luikonlahden rikastamon lähiympäristön tila · Luikonlahti aluekuvaus · Mikrobien määrä pohjavedessä · Pienhiukkasvaikutukset · Pintavesi · Talvivaaran kaivoksen mittauksia · Talvivaaran kaivos ·

Mineran sivuja, joiden edistymistä ei ole arvioitu

Teemasivu:Kaivostoiminnan vaikutusarviointi · Metallimalmikaivostoiminnan kirjallisuutta · Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt · Kohdekohtaisen Minera-arvioinnin esimerkkisivu · Patogeenien inaktivaatioaika · Patogeenien pitoisuudet vedessä · Maaperän vedenjohtavuus · Maaperän huokoisuus · Raportti · Työkoneiden päästöt · Minera-malli · Haitta-aineiden taustasaanti · Haitta-aineiden imeytyminen iholta elimistöön · Minera Luikonlahti raportti yhteenveto · Altistuminen hengitysilman kautta · |

Mineran sivuja, joiden sivutyyppiä ei ole määritetty

Extension:DynamicPageList (DPL), version 3.1.1: Error: Too many categories! Maximum: 4. Help: increase $wgDplSettings['maxCategoryCount'] to specify more categories or set $wgDplSettings['allowUnlimitedCategories'] = true; for no limitation. (Set the variable in the wiki's LocalSettings.php configuration file.)


Extension:DynamicPageList (DPL), version 3.1.1: Warning: No results.

|}

Katso myös

Ohjeita Minera-sivujen siirtämisestä Opasnetiin -- Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 11.55 (EET)

Olen nyt siivonnut ja käynyt läpi koko 150-sivuisen Minera-materiaalin. Nyt odotetaan kommentteja epäselvistä sivuista, mutta jos niitä ei kuulu niin päätän tänään miten niiden kanssa toimitaan. Muuten edetään näin:

  • Kaikki Erac-intrassa Category:Siirretään Opasnetiin kuuluvat sivut siirretään Main namespaceen op_fi:hin.
  • Sivujen nimet pidetään muuttumattomina (olen niitä jo muokanut yhteensopiviksi molempiin wikeihin). Namespacen tunniste Minera: tiputetaan siis pois. Tästä on kaksi poikkeusta:
    • Mallineet Minera Riskinarviointi ja Minera-loppuraportti siirretään Malline-nimiavaruuteen.
    • Sivut Riskinarviointi, Sedimenttien ekologinen riskinarviointi ja Pintamaan poiston päästöt ovat jo op_fi:ssä olemassa. Minera-teksti kopioidaan olemassaolevan tekstin päälle (yksi on vain redirect, toinen on melkein tyhjä, ja kolmas on käytännössä vanha kopio Erac-intran sisällöstä). Muilta osin samannimisiä sivuja ei ole.
  • Kaikki kuvat, jotka ovat siirtokategoriaan kuuluvilla sivuilla siirretään myös. Näitä ei ole erikseen kategorisoitu.
  • Tekstien siirtäminen olisi hyvä saada tehtyä maanantaina 18.1., jotta päästään seuraavaan vaiheeseen eli sisältöjen ja järjestyksen parantamiseen. Kuvatkin ois kivat, mutta niillä ei ole niin kiire.
  • Kaikista asioista siirretään vain voimassaoleva versio. Historialliset tiedot siis jätetään Erac-intraan.

MINERA-pääsivun otsikkopalkit

Ehdotan, että otsikkopalkeissa sana "Pitoisuudet" vaihdetaan sanaksi "Haitta-aineet", esim. Haitta-aineet maaperässä, koska silloin ne ovat sisällöltään rinnasteisia muille palkeille. Tähän ei tulle erillisiä pitoisuustietoja mistään asiasta vaan ne sisältyvät/voidaan sisällyttää taustatiedoksi asiaan, jota käsitellään tai linkitettäviksi erillisiksi sivuiksi tämän isomman otsikon alle. 12.4.2012/hk .

Lisäksi ehdotan, että palkki "Terveysriskit" muutetaan otsikoksi "Terveysriskinarvio", samoin rinnasteisesti "Ekologiset riskit", "Ekotoksikologinen riskinarvio?" (Ilmeisesti osuvampi kuin Ekologinen riskinarvio?). Otsikon alla ei kuvata riskejä vaan menettelyä, miten riskinarvio tehdään. Ehkä nämä muutokset selkeyttäisivät kokonaisuuden ajattelua tässä vaiheessa.12.4.2012/hk. ----#(number):: . Muuttelin otsikkopalkkien otsikoita. --Akousa 09:10, 27 April 2012 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Riskinarvioinnin lähtötiedot ja muuta yleistä riskinarviosta

Mallissa, sen alussa, olisi hyvä olla myös oma sivunsa siitä, mitä lähtötietoja tarvitaan hyvään riskinarvioon. Yksi tärkeä asia on kaivosalueen pohjakartta, mitä toimintoja missäkin kaivosalueella sijaitsee, suhteessa ympäristöönsä. Siitä voi päätellä tarkemmin, missä kohtaa alueella potentiaaliset päästölähteet sijaitsevat (toiminta-alue). (14.6.2011/Hannu K.)

Varsinaisessa riskinarviossa on rajattava ja kuvattava vaikutusalue, jolle riski arvioidaan. Tämä voi olla erikokoinen eri päästöille (melu, pöly, tärinä jne). Kun riskiä arvioidaan kaivoksen suunnitteluvaiheessa, on esitettävä pohjapiirroksella vastaavasti, mille plaanille riski on arvioidaan. Nämä saattavat olla itsestäänselvyyksiä, mutta olisiko asiat laitettava mallin yhteyteen jotenkin, muistilistaa (14.6.2011/Hannu K.)

Terveysvaikutusten arvioinnin kannalta on tärkeää kuvata asutuksen tarkka sijainti (etäisyys toiminta-alueelta, sijainti suhteessa siihen, asuvien ihmisten lukumäärät, ikäjakaumat jne.), erityisesti kulloinkin arvioitavalta vaikutusalueelta (14.6.2011/Hannu K.)

Malliin olisi hyvä sisällyttää myös selkeä osio, mitä kaikkea pitää arvioida, ei pelkästään miten arvio tehdään? Alla joitain tähän liittyviä kohtia: (14.6.2011/Hannu K.)

Mallin luvataan kattavan koko toiminnan elinkaari, kaivoksen perustamisesta sen lopettamiseen/sulkemiseen ja jälkihoitoon? Eri vaiheissa eri altisteet ovat tärkeitä, mutta perusriskinarviomoduleilla kukin vaihe voitaneen arvioida eli tämä ei tuo lisää malliin? Riskinarviossa käytettävien parametrien arvot vaan ovat erilaisia eri veiheisssa? (14.6.2011/Hannu K.)

Poikkeustilanteisiin (toimintahäiriöt)ja onnettomuuksiin (esim. patovuodot vesistöön) saattaa liittyä merkittäviä päästöjä ja pitkäaikaista ympäristön pilaantumista. Näihin liittyviä riskejä mallilla on voitava arvioida, mutta ei taida vaikuttaa mallin rakenteeseen vaan taas parametrien arvoihin, joita käytetään riskinarviossa? Saattaa tuoda riskinarvioon myös uusia päästöjä, ainakin uudessa ympäristössä arvioitavaksi(14.6.2011/Hannu K.)

Riskinarviossa on kiinnitettävä huomiota myös toiminnan sivutuotteisiin, joita kaivetaan esille, mutta ei oteta talteen. Eli kokonaisuutta olisi arvioitava. Ei taaskaan vaikuttane mallin rakenteeseen vaan sen käyttöön, mitä kaikkea on arvioitava.(14.6.2011/Hannu K.)

Missä määrin ja miten huomioidaan kaivokseen liittyvät hyvinvointivaikutukset? Esim. melulle ja hajulle rajanveto hyvinvointivaikutuksen ja selvän terveyshaitan välille on vaikeaa. Toisaalta edelliset pitkittyessään voivat muuttua jälkimäisiksi. Otettaneen tarpeen mukaan huomioon kunkin arvioitavan päästön kohdalla, vähintään arviota tehtäessä. Mutta pitäisikö jo mallissa jotenkin muistuttaa näistä? (14.6.2011/Hannu K.)

Kaivostoiminnan vaikutus lähiympäristön maa/kallioperään (lähinnä pohavesi) (14.6.2011/Hannu K.).

Termin "Risk characterisation" käännös. Olen käyttänyt siitä tuolla omissa teksteissäni käännöstä "riskin kuvaus". Ehdotan, että käyttäisimme tätä termiä systemaattisesti jatkossa "riskin luonnehdinta"-käännöksen sijaan, joka vaikuttaa paljon epämääräisemmältä. Mm. PIMA-oppaassa on käytetty käännöstä riskin kuvaus. Eli sivujen otsikkotasoa myöten pitäisi tarvittaessa vaihtaa. (12.8.2011/Hannu Komulainen)

Kun mallin rakentamisessa (nyt) päästölähteet ja päästöt alkavat olla hahmottuneet, on varmaan hyödyllistä hypätä seuraavaksi suoraan "Riskin kuvaus"-osioon ja kuvata sinne tavat ja menetelmät, miten riskit lopulta arvioidaan: mitä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa todennäköisesti on käytettävissä. Tämä helpottaa välin rakentamista: miten tarvittava tieto hankitaan, tuotetaan ja missä muodossa se esitetään, jotta se sopii suoraan riskin kuvaukseen. Tällä vältetään "turhan työn" teko eli asioiden kokoaminen, jolla eri ole käyttöä ja kokonaisuus tulee suoraan käytännönläheisemmäksi. Eli terveysvaikutusten suhteen osio "Riskin luonnehdinta", vanhalla nimellä. (12.8.2011/Hannu K.)

Keskustelu otsikkopalkin riskinarviontikaaviosta

Riskinarviointikaavioon voisi lisätä metallien, pölyn, melun, hajun yms. lisäksi solmun "Muut kemialliset aineet"

Keskustelimme tuosta Anne Kousan kanssa. "Metallit" on syytä pitää, koska se termi on koko hankkeenkin nimessä ja metallit on keskeinen arvioitava elementti. Jos "metallit" jätetään (kuten ehdotan), jäljelle jääviä kemiallisia aineita on vaikea nimetä muuten kuin tuo "Muut kemialliset aineet", pilkkomatta asiaa tällä tasolla liikaa (lähtötilanne). "Muiden kemiallisten aineiden" alle tulee sitten epäorgaanisia aineita (mm. hapot ja emäkset) ja kaikki orgaaniset aineet. Eli tarkempaa jaottelua kannataa tehdä tarvittaessa jo tässä seuraavassa portaassa. Ehdotan, että solmu "Muut kemialliset aineet" sijoitetaan kaaviossa heti metallien viereen, koska ne liittyvät toisiinsa. Palaverissa oli puhetta pH:sta, jolla on suurikin merkitys ekotoksikologian puolella. Se on tietysti yksi happoihin ja emäksiin liittyvä parametri, joka kannattaa kytkeä tarvittaessa epäorgaanisten aineiden ketjuun. Eli ei kuulu päästö-listaan sellaisenaan (Hannu Komulainen, 14.6.2011).

Vielä uusi ehdotus: Metallien tilalle yläriviin "Kemialliset aineet" (ts. olisi Pöly, Kemialliset aineet, Melu, Säteily, Haju). Nämä olisivat termeinä jokseenkin rinnasteisia. Sitten seuraavalla sisältötasolla, ei ko. kuvassa ettei se mene liian yksityiskohtaiseksi, "Kemialliset aineet" jaetaan kahtia: "Metallit" ja "Muut kemikaalit". Muut kemikaalit tarkoittaa lähinnä prosessikemikaaleja ts. aineita, joita tietoisesti käytetään kaivosympäristössä(Hannu Komulainen, 4.8.2011).

----#(number):: . Suurin piirtein näinhän se meni maanantain 8.8. kokouksessa (kuten Pauliinakin alla toteaa): Ylätasolle jako 'Prosessikemikaalit' ja 'Esiintymän haitalliset aineet'; ensin mainittu sisältää varsinaiset prosessikemikaalit ja räjähdys, voitelu ym. aineet, jälkimäinen puolestaan metallit, ravinteet, anionit ja happamuuden --tkauppil 07:46, 11 August 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Kuten sisällöstä käy ilmi, myös Tärinä täytyy sisällyttää ja arvioida. Laitetaanko vielä omaksi pallukakseen yläriviin (olisi selkeintä, ei mene minkään entisen alle), vai laitetaanko jokin lisäpallukka "Muut altisteet", jonka alle kerätään loput ilmenevät arvioitavat asiat. Jos muuta ei tule, parasta olisi laittaa se vielä omanaan melun, pölyn jne. rinnalle? (Hannu Komulainen, 4.8.2011).

Kuten maanantaisessa kokouksessa sovimme riskinarviointikaavioon tulee PÄÄSTÖT, jonka alle MELU, PÖLY, SÄTEILY, HAJU, PROSESSIKEMIKAALIT, ESIINTYMÄN HAITTA-AINEET ja TÄRINÄ. Päästöt jakaantuvat ihmisten ja eläinten altistumiseen. Onko nykyisessä kaaviossa olevat altistumisreitit oikeat vai pitäisikö olla jotakin muuta?? Ja muutenkin onko kaavion "alavirta" oikeanlainen? Ottaisin mielellään kaikki kommentit/muutokset vastaan nyt ennen kuin aloitan muokkauksen, jotta vältyttäisiin turhilta toistomuutoksilta (pienenkin muutoksen vuoksi joudun tekemään koko kuvan tai useita kuvia uusiksi).. --Pahtonie 07:55, 9 August 2011 (UTC)

Minusta noilla lisäyksillä ja muutoksilla kaavio on ok, ainakin tässä vaiheessa. Se kannattaa pitää suhteellisen yksinkertaisena. Lisäjaottelu ja ristiinviittaukset seuraavalla tasolla. (Hannu Komulainen 10.8.2011)

----#(number):: . Nyt kaaviossa ei ole lainkaan kulkeutumisosaa, mutta sana 'altistuminen' taitaa käsittää myös altisteiden päätymisen altistujan luokse? Olen Hannun kanssa samaa mieltä, että yksinkertainen on hyvä. Korkeintaan jos tuon kulkeutumisajatuksen saa jollakin pikkumuutoksella sinne kikkailtua muistin virkistämiseksi. --tkauppil 07:46, 11 August 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Altistumisosion tulos terveysriskinarvioon, jota käytetään, on pitoisuus altistumismediumissa tai siitä laskettu elimistöön päätyvä annos. Jos tuo pitoisuus mallitetaan (esim. kulkeutuminen) eikä käytetä suoraan mittaustietoa, kulkeutuminen ehkä kannattaa pitää omana edeltävänä tasonaan ja linkata. Mutta näitähän siirrellään tasolta toiselle järkevän tarpeen mukaan kun palikat saadaan pöydälle. Tuohon kuvaan en laittaisi kuin isot linjat. (Hannu Komulainen, 12.8.2011).


----#(number):: . Seuraavassa taulukossa on listattu kuvat, jotka loin Mineran sivuille. Joitakin kuvia laitoin kokeilumielessä sivuille (toivottavasti menivät oikeisiin osoitteisiin). Eli jos haluat sivulle jonkun näistä kuvista laita sivun alkuun {{Minera_Riskinarviointi|solmu=poly}} ja kirjoita sanan "poly" kohdalle tarvitsemasi kuvan lyhenne (kolmas sarake). --Pahtonie 10:25, 25 August 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

Selite (mikä osa kuvasta on tummennettu) Kuvan koko nimi Lyhenne
koko kuva Image:Kaivosalueenriskit koko.png‎ koko
Päästöt:
prosessikemikaalit Image:Kaivosalueenriskit proke.png‎ proke
esiintymän haitta-aineet Image:Kaivosalueenriskit esha.png‎ esha
säteily Image:Kaivosalueenriskit sateily.png‎ sateily
melu Image:Kaivosalueenriskit melu.png melu
pöly Image:Kaivosalueenriskit poly.png‎ poly
haju Image:Kaivosalueenriskit haju.png‎ haju
tärinä Image:Kaivosalueenriskit tarina.png‎ tarina
Altistuminen:
Ihmisten altistuminen Image:Kaivosalueenriskit ihmalt.png ihmalt
ravinnon kautta Image:Kaivosalueenriskit ravintoih.png‎ ravintoih
pohjaveden kautta Image:Kaivosalueenriskit pohjavih.png‎ pohjavih
pintaveden kautta Image:Kaivosalueenriskit pintavih.png pintavih
maaperän kautta Image:Kaivosalueenriskit maaperaih.png‎ maaperaih
ilman kautta Image:Kaivosalueenriskit ilmaih.png ilmaih
eläinten altistuminen Image:Kaivosalueenriskit elalt.png elalt
ravinnon kautta Image:Kaivosalueenriskit ravintoel.png‎ ravintoel
pohjaveden kautta Image:Kaivosalueenriskit pohjavel.png‎ pohjavel
pintaveden kautta Image:Kaivosalueenriskit pintavel.png‎ pintavel
maaperän kautta Image:Kaivosalueenriskit maaperael.png‎ maaperael
ilman kautta Image:Kaivosalueenriskit ilmael.png‎ ilmael
Riskien arviointi:
terveysvaikutukset Image:Kaivosalueenriskit tervvaik.png tervvaik
terveysriskit Image:Kaivosalueenriskit tervrisk.png‎ tervrisk
ekologiset vaikutukset Image:Kaivosalueenriskit ekolvaik.png‎ ekolvaik
ekologiset riskit Image:Kaivosalueenriskit ekolrisk.png‎ ekolrisk
integroitu riski Image:Kaivosalueenriskit riskinteg.png riskinteg

Minera-palaveri 31.5.2011

Läsnä: Otto Hänninen, Tommi Kauppila, Virpi Kollanus, Hannu Komulainen, Anne Kousa, Erkki Kuusisto, Marjo Niittynen, Jouni Tuomisto

Minera Jory:n 19.5 kuulumisia (Hannu):
Ulla Syrjälä (Kevitsa Maining) oli kiinnostunut esitetystä laskentamallista. Palautetta/johtopäätöksiä: mallin tärkein käyttökohde lienee kaivoksen suunnitteluvaihe ja siihen liittyvä YVA-prosessi. Esim. Kevitsalle tehty jo kaksi YVAa. Pölypäästökertoimet herättivät myös kiinnostusta, kotimaisia arvoja ei ole. Paremman puutteessa Kevitsassa on käytetty Kittilän pölymittauksia.

YVAan liittyviä kommentteja:
Toisaalta mallia voidaan tarvita myös jo pitkään käytössä olleelle kaivokselle. Meidän ei tarvitse rajoittua YVA-vaatimuksiin, mutta se on minimitaso.
YVAssa arvioidaan normaalitilanteen ja häiriötilanteen päästöt. Tällä ei sinänsä vaikutusta Minera-malliin. Myös kuljetukset sisältyvät YVAan mutta ei esim. tienpinnan pölypäästöt kuljetuksen johdosta(?).
Vaikutuksissa huomioidaan sekä terveysvaikutukset että hyvinvointivaikutukset (melu, huoli)

Mallin yleisrakenne
Pitäisikö mallissa olla arvioitavana olevan kaivoksen kuvaus ja miten yksityiskohtaisesti? Esim. missä päästölähteet ovat, mikä asutus sisältyy riskinarvioon (ympäristön rajaus). Missä muodossa tiedot toimitetaan?
Yksittäisen kaivoksen ja sen päästölähteiden kuvaukseen GoogleMaps hyvä työkalu. Ei tee automaattisesti asioita, mutta tarjoaa helpon tavan kommunikoida mallittajan ja substanssiosaajan välillä.
YVA-konsultit usein pinteessä kun saavat huonoja kuvauksia kaivoksista, joutuvat pyytämään tietoja uudelleen jne.
Mallin pitää toimia tarvittaessa myös niin, että sillä on mahdollista laskea suojaetäisyys, jonka sisäpuolella ei saa asua.
Mitkä ovat mallin reunaehdot, eli mitä pitää tietää, että mallia voi käyttää? Periaatteessa osion tekijä määrittää tämän.
Mallin rajoitukset tulee ilmaista, käyttäjän tiedettävä millä ehdoilla ja tarkkuudella malli toimii.
Mallin on toimittava ilman ostettavaa dataa.
Kriteeri mallin käytettävyydelle: kaivosalan toimija pystyy käyttämään ilman, että joutuu etsimään oman alansa ulkopuolisia tietoja kuten annosvasteita tai leviämismalleja. Käyttäjällä tarvitsee siis olla vain kohdekohtaista tietoa.

Mallin tekninen rakenne
Suurin osa sivuista on metodeja, koska eivät käsittele esim. tiettyä kaivosta, vaan sitä miten jokin asia lasketaan/tehdään
Metodin tulos on kaava, jolla lasketaan. Rakenne: input, output, kaava (R-koodi).
Metodisivu sisältää kolmenlaista kuvausta: sanallinen, matemaattinen ja R-koodi. Muutakin laskentaa kuin R:ää voi metodeissa käyttää. Reunaehto: lopputuloksen oltava käyttökelpoinen huomioon ottaen käyttäjäkunta.
Metodisivulla ei välttämättä tarvitse olla koodia (esim. jos tulos lasketaan vaikkapa AERMODilla).
Muuttuja sisältää datan tietylle tapaukselle; pitää käydä myös nimestä ilmi.
Kun malli on pidemmälle kehittynyt, tehdään R-koodeista paketti ja ladataan malliin. Käyttäjän tarvitsee vain kutsua esim. pölypäästöfunktio voidakseen laskea haluamansa tiedon.

Väestö- ja paikkatiedoista
Malliin ei varsinaisesti sisälly GIS komponenttia, mutta esim. murskusprosessin malliesimerkin pohjalla on GIS-laskentaa. OpasnetBaseen on laitettu Suomen väestödata, josta R:llä voidaan ottaa haluttu osa ja käyttää malleissa. Syötetään kaivoksen koordinaatit, malli laskee riskin lähimmän 10 km:n alueella. Mahdollista myös rajata mukaan otettavat karttaruudut (jotka kokoa 250 x 250 m) esim. niiden asukasmäärän mukaan. Ongelma: tilastokeskuksen dataa, jota ei (vielä) saa laittaa avoimesti saataville.
Eracnetin puolella ei ole samanlaista karttatyökalua kuin Opasnetissä, ehkä mahdollista rakentaa.
Intarese (Exeter) otti käyttöön GIS-pohjaisia vapaita väestödatoja. Mahdollista ehkä jossain vaiheessa pultata Eracnetiin. Työlistalla YMALissa muutenkin, vaatisi ehkä 3 kk työaikaa ottaa tämä käyttöön.
Melumallinnus tehdään aina paikkatietopohjaisesti.
Olennaista on, halutaanko käyttäjille tarjota GIS-mahdollisuutta? Tässä vaiheessa liian raskas tie, kun tavoitteena on karkea malli. Mahdollisesti jossain vaiheessa voidaan tähän palata, jos tulee muutenkin tehdyksi YMALissa.

Päästöistä
Päästölähdetyyppejä:
Aluelähde esim. hiekkakasa --> suorakaide
Viivamainen lähde esim. tie --> alku ja loppupisteet
Pistemäinen lähde --> määrittyy kolmen koordinaatin perusteella
Koko kaivosta ei voi esittää pistelähteenä, ei ole niin kaukana asutuksesta.
Melu- ja pölypäästöt kulkevat jossain määrin käsi kädessä samojen päästölähteiden ansiosta. Säteily tulee pölystä. Entä haju?
EPAlla on leviämismalleja joissa myös emissio-osa, esim. AERMOD.
Koko AERMODin sisällyttäminen malliin on liian iso työ, mutta ehkä joku osa. Em. kaltaisten black boxien integroinnista kannattaa puhua Samin kanssa. Lähdetään kuitenkin liikkeelle yksinkertaisesta, esim. intake fraction –mallista.
Pohjavesikulkeutumiset ovat monimutkaisia ja niiden mallittamiseen käytetään kaupallisia malleja, joiden tiedostomuotojen ei tarvitse olla yhteensopivia muun mallin kanssa. Myös vaihtoehtoisia mallituksia pitäisi voida esittää.
Maastogeometria: jos tätä ei huomioida, se pitää ilmaista esim. intake fractionin epävarmuuksissa. Epävarmuus propagoituu probabilistisessa mallinnuksessa.
Meluarvioissa epävarmuuksia ei kuitenkaan yleensä ilmaista.(?)
Ekologisen RA:n puolella tarvittaneen AERMODilla saatavia tietoja hiukkaslaskeumista.

Aikataulua
Vuoden päästä pitäisi olla jo hyvin valmista, eli vuodenvaihteessa jonkinlainen protoversio.
Kannattaa pyrkiä hyvin toimiviin yksittäisiin osiin.
Terveyden kannalta pöly ja melu ovat olennaisimpia.

Tehtäviä

Otto katsoo mitä Mineran sivuilla on pölystä/hiukkasista.

6.6. kokouksessa Jouni opastaa seuraavissa asioissa:
Mallin sivujen taustavärien merkitys ja käyttö
Metodi vs. muuttuja
GoogleDocsin käyttö kaavioiden piirtämisessä


Ohjeita 11.5.2011

Kävin läpi Minera-riskinarviointeihin liittyviä sivuja, ja monet ovat saaneet uuden taustavärin. Ideana on, että eri sivuilla on erilainen tarkoitus ja käyttö, ja tämän tulisi näkyä helposti. Tässä lyhyt selitys:

  • Oranssi: metodisivu, jossa kerrotaan miten jokin asia lasketaan. Ei ole kohdekohtainen vaan pätee yleisesti erilaisiin arviointeihin. Tuloksena (vastauksena) on kaava tai muu selkeä ohje, jonka avulla asian voi laskea.
  • Vihreä: ensyklopedia-sivu, joka sisältää yleistä kuvausta jostain asiasta. Tämmöisen sivun rakenne on vapaamuotoinen eli ei tarvitse noudattaa kysymys-vastaus-perustelu-kaavaa.
  • Keltainen: tutkimus (study), joka kuvaa jotain tiettyä tutkimushanketta tai kenttätyötä.
  • Violetti: muuttuja (variable), joka kuvaa jonkin tietyn arvioinnin osa-aluetta, vaikkapa tietyn prosessin päästökertoimia (usein samaa muuttujaa voi käyttää monessa arvioinnissa).
  • Vaaleanpunainen: arviointi (assessment), joka kuvaa jonkin tietyn arviointikokonaisuuden, joka puolestaan jakautuu muuttujiksi.

Kaikki muut sivut paitsi ensyklopedia noudattavat samaa rakennetta (Kysymys-Vastaus-Perustelu), ja mielellään tässä järjestyksessä, vaikka aiemmin vastaus olikin viimeisenä. Joissain tapauksissa kuulostaa järkevämmältä puhua rajauksesta ja tuloksesta eikä kysymyksestä ja vastauksesta, mutta mitään asiallista eroa näillä sanapareilla ei ole.

Monella sivulla myös ehdotan uutta nimeä sivulle. Tämä on siitä syystä, että nimen tulisi olla järkevä ja informatiivinen myös lukijalle, joka putkahtaa paikalle satunnaisen linkin kautta eikä tiedä missä viitekehyksessä sivu on kirjoitettu. Tämä tarve korostuu sitten, kun projekti päättyy ja sivut siirretään internetiin, joten selkeintä on nimittää sivuja jollain selkeällä nimellä alusta asti.

Seuraava homma (jota en ole ehtinyt aloittaa ja toivon muiden ehtivän ennen minua) olisi rakentaa sivuista vaikutusverkosto, joka oikeasti kattaa koko halutun arvioinnin. Tässä vaiheessa ei haittaa mitään että muuttujasivuja on varsin vähän, jos vastaavaa metodisivu on olemassa. Aika näyttää, kuinka monesta asiasta halutaan kohdekohtaista muuttujaa edes rakentaa ja kuinka pitkälle päästään metodien ja arviointisivun avulla. Tätä ei siis tarvitse edes yrittää ratkaista vielä.

Minera-palaveri 9.5.2011 klo 12

Läsnä: Päivi Kauppila, Virpi Kollanus, Hannu Komulainen, Anne Kousa, Erkki Kuusisto, Marjo Niittynen, Pauliina Taimisto, Jouni Tuomisto

Palaverin aiheena oli Minera-kokonaismallin tilanne ja jatkosuunnitelmat erityisesti terveysvaikutusosion suhteen sekä työnjako. Tähän muistioon on listattu tärkeimpiä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia.

Kokonaismallin tavoitteista ja yleisestä rakenteesta:
Tavoitteena kunnollinen käsitteellinen malli ja siltä osin kuin pystytään, myös laskennallinen malli.
Sen verran yksinkertainen ja opastettu malli että muutkin voivat sitä käyttää (viranomaiset, konsultit, kaivosväki, tutkijat)
Tavoitteena on olla parempi ja yksityiskohtaisempi kuin YVA:t.
Pitäisi soveltua käytettäväksi kaivoksen suunnittelu- ja toimintavaiheissa sekä YVAssa.
Millainen malli on käytännössä?
Vaihtoehto 1: ”kevyt” malli, jossa käyttäjä syöttää lähtötiedot jonkinlaiselle syöttötietosivulle ja malli laskee tuloksen – käyttäjän ei tarvitse muokata mallia. Tällöin käyttäjä esim. tulostaisi itselleen tuloksen ja ne parametrit, joilla tulos on saatu. Koettiin ehdottoman tärkeänä, että käytetyt parametrit tulevat lopputulokseen mukaan, millainen kokonaismallista sitten tuleekaan. Tämä on puute esim. YVA-arvioinneissa; lähtöarvot eivät käy ilmi.
Vaihtoehto 2: Toinen vaihtoehto on käyttäjän kannalta vaativampi malli, jossa tallennetaan tietoja eri kaivoksista ja/tai jota käyttäjän täytyy jossain määrin muokata kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. Huom. Osa kaivosprosessien tiedoista on salaisia.
Mallin pitäisi sisältää kaikki palikat mitä kaivosympäristössä tarvitaan, jos jossain kaivoksessa ei jotain palikkaa tarvita, sitä ei käytetä.
Mallissa pitäisi selvästi tulla esille mitä päästöjä liittyy mihinkin prosessiin. Tarkennuksia voisi tehdä jo nyt, ja viimeistään loppuvaiheessa tämä tehtävä visuaalisesti siten, että on käyttäjälle mahdollisimman helppo hahmottaa.
Tulos on tärkein palikka tietyn prosessin päästöissä: sitä jatkokäytetään esim.leviämismallissa. Tulos kertoo, mitä päästöjä (nimi ja yksikkö) ko. prosessi tuottaa. Esim. mineraalipölypäästöt kg/a. Listataan nämä.
Mallinnus vs. mittaustieto. Esim. murskausprosessin mallinnuksessa voi olla iso määrä yksittäisiä vaikkapa hiukkaspäästölähteitä, jotka yhdistetään yhdeksi luvuksi jatkokäyttöä (terveysRA:ta) varten. Toisaalta pitää olla optio sille, että käytettävissä on mitattu pitoisuus. Vastaava tilanne mm. kokonaisaltistuksen kohdalla: joko lasketaan saanti, tai käytetään mitattua pitoisuustietoa; pitää olla optio molemmille. Lisäksi mallin pitäisi suht aikaisessa vaiheessa pakottaa valitsemaan reitti tämän suhteen.


Yksityiskohtaisempia kommentteja:
Mallissa monessa kohdassa puhutaan metalleista, niiden terveysvaikutuksista jne. (johtuen pohjana olevasta Finmerac-mallista). Minerassa kuitenkin keskeisiä päästöjä ja terveysvaikutuksia aiheuttavia tekijöitä on muitakin kuin metallit, tärkeimpinä hiukkaspäästöt, melu, haju, säteily. Niinpä useaan kohtaan pitäisikin vaihtaa termin metallit kohdalle termi päästöt. Mahdollisesti jossain kohdin pitää myös puhua tarkemmin ainepäästöistä (kun ei tarkoiteta melua, säteilyä, hajua).
Säteily ja haju ovat mallissa mukana, mutta vielä auki millä tasolla (esim. pyritäänkö kvantitatiivisuuteen)
Joku pieni osa työstä voidaan tarvittaessa delegoida ulkopuolelle, mutta se ei ole aivan helppoa, koska kyseessä on kokonaisuuden hahmottaminen.
Talvivaaran kaivoksen yhteydessä on välitöntä tarvetta Mineran tuloksille
Mietittävä, miten paljon malliin halutaan mukaan erilaista numeerista tms. tietoa, joka saattaa muuttua. Esim. iho-osiossa on läpäisevyyskertoimia, muita vastaavantyyppisiä ovat annos-vasteet, viite/vertailuarvot, lähteet. Työläitä hankkia ja alttiita muutoksille, jolloin malli käyttääkin pian vanhentunutta tietoa. Näitä arvoja myös pidettäneen ulkopuolisten taholta "suosituksinamme".
Elinikäinen altistuminen: tätä kohtaa pitää miettiä, ei ole ainakaan tällä hetkellä valmis palikka, sillä tehty tavalla joka sopii metalleille ja syöpäriskille mutta ei ehkä muille altisteille ja vaikutuksille.
Jossain työn edistyneessä vaiheessa voidaan myös kulkea RA-prosessia takaperin. Esim. jos mitataan päästöjä ja havaitaan raja-arvon ylitys, mistä yksittäisestä prosessin kohdasta se voisi johtua?
Terveysriskin luonnehdinta: tulevatko tänne kaikki terveysvaikutukset? Tässä vaiheessa ehkä kyllä, sitten kun asiat ovat siellä katsotaan olisiko selkeämpää jaotella jotenkin muuten.
Mitkä ovat tärkeimpiä asioita kaivoshaitoissa? Keskitytään etenkin näihin, muut hiukan vähemmälle. Yleensä aivan kaivosten lähellä ei ole paljon asutusta.
Epävarmuuksien huomioiminen mallissa. Lähtömuuttujat kuvataan epävarmuuksineen. Jos muihin kuin käyttäjän antamiin parametreihin saadaan epävarmuudet, on jo parempi kuin YVA? R:llä rakennetaan probabilistinen malli, sivuilla kvalitatiivinen ohjeistus.
Lopputuloksessa vyöhyketyyppinen ajattelu?

Esimerkki johtoryhmän palaveria 19. 5 varten: Kuvataan ketju prosessi-päästö-pitoisuus-altistus-terveysvaikutus käyttäen esimerkkinä murskausprosessia:
Prosessi: Murskaus, kuivaseulonta ilman avulla
Päästö: PM10-päästöt kg/a
Pitoisuuden mallittaminen: pilttimatriisit 20x20 km2, saadaan hengityskorkeudella oleva keskimääräinen vuosipitoisuus µg/m3
Altistumista varten GIS-väestötiedot
Terveysvaikutusta varten ERF, saadaan esim. kuolemat, RAD
Vastuuhenkilöt: Jouni, Pauliina, Teemu, Marjo

Melu (Erkki)
Miten kytketään kokonaisuuteen? Periaatteessa menee samaan formaattiin, mutta jos käytetään kaupallisia mallinnusmenetelmiä, hankalampaa.
Melu pitäisi lisätä prosessikuvauksiin
Saadaanko todellisten käyttäjien (esim. AVI, ELY-väki) näkemyksiä mukaan?
Kaivoksen akustinen luonnehdinta ja leviämismallit yhteistyössä konsulttitahon kanssa (mikä taho olikaan kyseessä?)
Melun leviämistä voi kuvata laadullisesti tai matemaattisesti, myös ISO-standardeja olemassa.
Melun RA: paljonko altistuneita/ tietty dB-ympäristö

Työnjakoa

Säteily, haju: Hannu
Sisällön tuottaminen wiki-sivuille: Anne
Mallin kuvaus ja mallikokonaisuus: Anne (Virpi avustaa)
Kvantitatiivinen laskentamalli: Virpi
Melu: Erkki
Hiukkaspäästöjen terveysvaikutukset: Otto, Marjo, Pauliina
Yhteydenpito ekologisen RA:n porukkaan: Pauliina
Esimerkki johtoryhmän kokoukseen 19.5: Jouni, Pauliina, Teemu, Marjo

Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Minera&oldid=18735