Talvivaaran kaivos

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Tällä sivulla keskustellaan onnettomuuden vaikutuksista ja ehkäisytoimenpiteistä. Talvivaaran alueella ja ympäristössä tehtyjä mittauksia esitellään sivulla Talvivaaran kaivoksen mittauksia.

Vastuuvapautus: Tämä sivu käsittelee Talvivaaran kaivosta tai siihen liittyviä asioita. Sivustoa ylläpidetään joukkoistamalla tiettyjen sääntöjen mukaisesti (mm. keskustelusäännöt), eikä kukaan yksittäinen henkilö tai organisaatio vastaa sivujen sisällöstä. Sisällöstä vastaa jokainen kirjoittaja itse omien tekstiensä osalta. Sivut eivät myöskään edusta minkään valtion laitoksen tai organisaation virallista kantaa, vaan ne löytyvät kunkin laitoksen omilta sivuilta.

Talvivaaran kaivos on Sotkamossa sijaitseva nikkeli- ja sinkkikaivos. Se on ollut kiivaan mediahuomion kohteena suurien jätevesipäästöjen takia.

Lisäksi käydään avointa keskustelua (sekä asiantuntijat että kansalaiset tervetulleita) Talvivaarasta. Keskusteluperiaatteena on kattava kuvaus näkemyksistä eli kaikki eri näkökulmat pyritään esittelemään, mutta saman asian toistelua ei sallita. Esitettyjä asioita pyritään jäsentämään johdonmukaiseksi kokonaisudeksi, ja kaikkia näkemyksiä arvioidaan ja mahdollisesti muokataan tieteellisen tiedon ja kritiikin perusteella.

Talvivaaran kaivos. Kuvassa eivät näy uudet muutostyöt kaivosalueella, esimerkiksi kiistellyt vesialtaat eivät näy.

<googlemap version="0.9" lat="63.967675" lon="28.00312"> 63.97685, 28.008988, Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 Tuhkakylä </googlemap>

Perustietoa

Talvivaaran kaivoksen malmi sisältää nikkeliä, sinkkiä, kuparia, kobolttia, mangaania ja uraania. Suunnitellulla vuosituotantokapasiteetilla 50 kilotonnia (kt) nikkeliä, kaivos tuottaa myös 90 kt sinkkiä, 15 kt kuparia, 1,8 kt kobolttia sekä uraania, jos Talvivaara saa uraanin talteenottoluvan. Kaivos tuottaa tällä hetkellä pääasiassa nikkeliä ja sinkkiä, mutta myös kobolttia. Vuonna 2012 kaivoksen on tarkoitus aloittaa kuparin talteenotto sekä uraanin erotus. Suunnitelmissa on myös mangaanin tuotanto.[1]

Talvivaara käyttää metallien erottamiseen biokasaliuotusta. Biokasaliuotus on kustannuksiltaan edullinen prosessi, joka tarvitsee toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja. Prosessin vaatimat investoinnit ja käyttökustannukset ovat pienemmät kuin perinteisillä sulatus- ja jalostusprosesseilla, minkä lisäksi biokasaliuotuksen ilmoitetaan olevan puhtaampi ja ympäristöystävällisempi menetelmä. Biokasaliuotus vaatii vähemmän energiaa kuin perinteiset jalostusprosessit. [1] [2]

Kipsisakka-altaan vuoto

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon vaikutukset ympäristössä SYKEn mukaan.

Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto sunnuntaiaamuna 4.11.2012 kello 07:30 jälkeen. Kipsisakka-allas on käytännössä kaivoksen jätevesiallas. Altaan patopenkereet olivat ehjät eli patovalli ei murtunut. Sen sijaan kipsisakka-altaan vettä suodattui läpi patovallista allasalueen itälaidalla. Suurin osa kipsisakka-altaasta vuotava vesi kerääntyi ojiin, joista se virtasi seuraavaan turva-altaaseen. Osa kuitenkin virtasi läheisiin vesistöihin. Vettä altaassa on ollut arviolta reilut puoli miljoonaa kuutiometriä. Kipsisakka-altaan samassa lohkossa on sattunut vuoto myös vuosina 2008 ja 2010. [3] [4] [5]

Kaivokselta vuotava jätevesi näkyy kohonneena sulfaatin ja nikkelin määränä alapuolisessa vesistössä. Veden sulfaattipitoisuudeksi arvioitiin 5.11.2012 noin 20 milligrammaa kuutiossa ja veden ph-arvoksi kolme. [6]

Jäteveden vuotonopeudeksi arvioitiin eri lähteiden mukaan 5 000–6 000 kuutiota tunnissa tai noin 7 000 kuutiota tunnissa. [4] [7]

Säteilyturvakeskus STUK:in 12.11.2012 tehtyjen mittausten mukaan kaivoksesta etelään sijaitsevan Lumijoen uraanipitoisuus oli korkeimmillaan 2-3 Bq/l. Vuotoveden uraanipitoisuudeksi mitattiin jopa 172 Bq/l. [8]

Kainuun Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) uutisoi 12.11.2012, että kaivoksen vuotoveden virtaaminen luontoon on pysäytetty. Kipsisakka-altaan vuotoa ei saatu pysäytettyä, mutta vesi kyettiin pitämään kaivosalueen turva-altaissa sekä 11.12.2012 valmistuneen Kortelammen padon takana. Altaan uotonopeudeksi arvioitiin nyt noin 3 000 kuutiometriä tunnissa. Lumijoen veden pH:ksi mitattiin 12.11.2012 aamulla 4,7 ja nikkelipitoisuudeksi 8,1 milligrammaa litrassa. [9]

Suomen ympäristökeskus Syke tiedotti 13.11.2012 useiden aineiden pitoisuuden vesistöissä ylittävän eliöiden sietokyvyn. Lumijoesta sunnuntaina 11.11. otettujen näytteiden perusteella kaivosalueen eteläisen puolen vesistöön on päässyt nikkelin ja sinkin lisäksi haitallisia määriä kadmiumia, alumiinia ja uraania. Nikkelillä ja sinkillä eliöihin vaikuttavat tasot ylittyvät kymmen- tai jopa satakertaisesti, uraanilla yli kymmenkertaisesti. Kadmiumpitoisuudet ylittävät selvästi vaarallisten aineiden asetuksen mukaisen hetkellisen pitoisuusrajan. Lisäksi vesistöön on päässyt lyijyä, arseenia ja kuparia, mutta niiden pitoisuudet ovat huomattavasti pienempiä, eivätkä aiheuta Syken mukaan huolta. Alueen vesistöille koituvat seuraukset selviävät kokonaisuudessaan kuitenkin vasta aikaisintaan ensi keväänä ja kesällä. Syken mukaan on selvää, että luontoon päässeitä haitallisia aineita ei saada täysin poistettua. [10]

Talvivaaran 14.11. tekemien mittausten mukaan pohjoisessa eli Oulujoen vesistön suunnassa Salmisenpuron pisteen nikkelipitoisuus on ollut n. 0,6 milligrammaa litrassa ja pH-arvo 4,5. Kalliojärven tarkkailupisteessä pH on ollut 4,7 ja nikkelipitoisuus n. 0,15 mg/l. Kalliojoella pH-arvo on noin 4,9 ja nikkelipitoisuus 0,09 mg/l. Tuhkajoen pH oli keskiviikkona 5,6 ja nikkelipitoisuus 0,07 mg/l. Etelässä, Vuoksen vesistön suunnassa Lumijoella pH on ollut 4,6 ja nikkelipitoisuus 1,24 mg/l. [11]

EVIRA ja Kainuun ELY-keskus tiedottivat 14.11.2012, että kuormittuneista vesistöistä pyydetyn kalan syömistä ei suositella. Kyse on THL:n näkemyksen mukaan yhä vakavammaksi käyneestä ympäristöongelmasta, josta ei kuitenkaan tällä hetkellä aiheudu vakavan terveyshaitan uhkaa. Edellytyksenä on, että alueen jokien ja järvien vettä ei juoda, käytetä ruoanvalmistuksessa tai löylyvetenä saunoissa. [12]

Tutkimuksia

Kaivosalan työryhmiä ja verkostoitumista

  • Kaivosalaan liittyvän yhteistyön tiivistämistä aloitettiin ennen Talvivaaran onnettomuutta: RISKY -kokous (STUK, TTL, THL, ELY-Rovaniemi, ELY-Kainuu, ELY-Oulu, Pohjois-Suomen AVI ja GTK) kaivostoiminnan ympäristöterveysriskeistä ja yhteistyötarpeista 23.8.2012 Oulussa. Kaivosalan verkosto seuraava kokoontuminen on suunniteltu pidettäväksi 17.1.13 Oulussa.
  • Talvivaaran onnettomuuden seurauksena on perustettu erilaisia työryhmiä, mm. Kaivosturvallisuustyöryhmä (TUKES, ym. STUK/YMO Tanninen) ja YMn perustama ryhmä (STUK/TKO Ikäheimonen).
  • Ympäristöministeri Niinistö on asettanut Aino Turpeisen ja Riitta Rainion selvityshenkilöiksi tapaukselle. [1]. Selvitys luovutetaan 31.12.2012 mennessä.

Yhteistyömahdollisuuksia ja -ideoita:

  • Viestintää on koordinoitu (STUK, SYKE, ELY ym.)
  • Sedimenttitutkimus (SYKE, STUK, GTK, ELY ym.)
  • Kaivoksen lähialueiden kaivovesitutkimus (Valvira, ELY, STUK, AVI ym.)
  • Kalojen terveystutkimus (EVIRA, RKTL, ELY, STUK, THL ym.)
  • Vesien seuranta (ELY, SYKE, THL, STUK, Evira, RKTL, GTK, ym.)
  • Kaivosten stressitestit: kysymykset viranomaisilta, kaivosyhtiöt vastaavat niihin?
  • Rahoitus ja valvontakulut (vrt. ydinvoimalaitosten ympäristövalvonnan maksaa valvottava laitos)
  • Yhteistyö ja koordinointi ympäristönäytteenotoissa lienee tarpeen
  • Tarvitaanko näytepankkeja?
  • Kokonaisarviointi haitta-aineiden kulkeutumisesta luonnossa ja vaikutuksista kaloihin ja muuhun eliöstöön ja ihmisiin

Valtion tutkimuslaitosten toimintaa

  • STUK: Kaivosalueella ja sen ympäristössä vesistön uraanipitoisuuksien mittauksia on jatkettu. Havaitusta luonnonvesien uraanipitoisuuksista ei ole säteilysuojelullista merkitystä ihmisten terveydelle.
  • THL:
    • Talvivaara-sivu Opasnetissä
    • Uimavesien aiheuttamista iho- ja silmäoireista selvitys v.2013?
    • Ihmisten huolia, pelkoja ja viihtyvyyshaittoja ei saa väheksyä.
  • GTK, THL, UEF: MINERA-hanke kaivosympäristön ympäristöterveys- ja ympäristöriskien arviontimalliksi. Malli tulee (ja jo osittain on) Opasnetiin. Hanke päättyy huhtikuun lopussa 2013.
  • TTL: Kaivosalueella toimivien työntekijöiden suojelu ja kipsisakka-altaalla työskentelystä aiheutuva altistuminen? (Vuodon torjuntatöihin osallistunut talvivaaralaisten lisäksi urakoitsijoita, ELY, KaiPe ja Puolustusvoimat.)

Annettuja suosituksia

  • STUK, THL: Pintavettä ei ei saa käyttää talousvedeksi
  • THL: Pintavettä ei saa käyttää löylyvedeksi mangaanin vuoksi
  • Evira, THL, Kainuun maakunta–ky, ELY: Lähialueiden vesistöistä pyydettyjä kaloja ei saa käyttää syötäväksi
  • Kainuun maakunta-ky:n ympäristöterveydenhuolto ja ELY: Suositus, ettei lähialueiden vesistöjä käytettäsi talousveden lähteenä eikä virkistyskäyttöön

Keskusteluja

Näistä aiheista on meneillään keskustelua keskustelusivulla:

  • Mitä virheitä on tehty? D↷
  • Mitä pitäisi tehdä Talvivaaran tilanteen korjaamiseksi? D↷
  • Mitkä Talvivaaran vaikutukset ovat merkittäviä? D↷
  • Onko ympäristön kannalta parempi sulkea metallitehdas vai nimenomaan pitää se käynnissä?

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Talvivaara Wikipediassa
  2. ↑ Talvivaara: biokasaliuotuksen edut
  3. ↑ Talvivaara: pörssitiedote havaitusta vuodosta
  4. ↑ 4,0 4,1 HS: Jätevesialtaassa vuoto Talvivaaran kaivoksella
  5. ↑ HS: Talvivaaralta vaaditaan selvitys jätevesivuodosta, vuodon määrä ei tiedossa
  6. ↑ HS: Talvivaaran vuoto näkyy jo vesistössä
  7. ↑ HS: Talvivaarassa jäteveden määrä maastossa kasvanut selvästi
  8. ↑ STUK: Talvivaaran kaivoksen ympäristössä mitattujen vesinäytteiden uraanipitoisuuksia
  9. ↑ Kainuun ELY: Talvivaarasta ei enää pääse vuotovettä luontoon
  10. ↑ SYKE: Metallien pitoisuudet Talvivaaran Lumijoessa eliöille myrkyllisiä
  11. ↑ Kainuun ELY: Vesien tilan seurantaa on tehostettu Talvivaaran alapuolisissa vesistöissä
  12. ↑ THL: Raskasmetallipitoisuuksien nousu Talvivaaran vesistöissä ei muuta näkemystä terveysriskeistä

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Talvivaaran_kaivos&oldid=16175