Kaivosprosessien sakat

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun


#(number):: . Ehdotan sivulle uutta nimeä: Kaivosprosessien sakat. --Jtuomist 13:57, 10 May 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant attack) #(number):: . Nimi vaihdettu --Tkarlsso 12:22, 5 September 2011 (UTC) (type: truth; paradigms: science: relevant defense)

Kysymys

Mitkä ovat kaivosprosesseissa syntyvien sakkojen ympäristöriskit?

Kaivosprosesseissa syntyvät sakat ja niiden varastointi

Kaivosprosesseissa saattaa saostua erilaisia ympäristölle haitallisia sakkoja. Näitä ovat esimerkiksi metallien talteenottoprosesseissa syntyvät sakat, kuten neutralointisakka ja mineraalilietteessä olevan kullan natriumsyanadilla tapahtuvassa erotuksessa muodostuva sakka. Neutraloinnin sakkaa voi muodostua esimerkiksi neutraloitaessa vaahdotusliuosta kalkilla ja rikastushiekalla. Neutralointireaktioissa syntyy usein kipsiä ja erilaisia metallihydroksideja, kuten rauta- ja alumiinihydroksideja. Kaivosten laitehuoltojen yhteydessä saattaa myös syntyä erilaisia sakkamaisia aineksia [1]

Sakkoihin saattaa rikastua runsaasti erilaisia aineita riippuen käytetyistä prosesseista. Esimerkiksi kultakaivoksella neutraloinnin sakka saattaa sisältää runsaasti arseenia, rautaa, kalsiumia ja rikkiä, kun taas syanidiliuotussakka sisältää pääasiassa silikaatteja ja muita liukenemattomia mineraaleja ja siinä on runsaasti alumiinia, rautaa ja titaniumia. Syanidiliuotuksen sakka sisältää syanidiyhdisteitä, jotka voivat olla erittäin pienissäkin pitoisuuksissa vesieliöille myrkyllisiä (esim. julkaisun "National Recommended Water Quality Criteria - Correction, USEPA, April 1999" mukaisesti suurin sallittu lyhytaikainen altistumispitoisuus vesieliöstölle on 0,022 mg/l ja suurin sallittu pitkäaikaisen altistumisen pitoisuus 0,0052 mg/l). Myös neutraloinnissa syntyvä kalsiumferriarseenisakka voi olla ympäristölle haitallista, mikäli arseeni pääsee kulkeutumaan eteenpäin loppusijoitusalueelta. Sakat voivat kuitenkin olla melko pysyviä, mikäli pH ei pääse laskemaan liian alas.

Kaivostoiminnassa muodostuvat sakat ovat yleensä ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001)[2] nimikkeiden mukaisesti luokkaa 01 03 (metallimineraalien fysikaalisessa ja kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet). Sakkoja sijoitetaan yleensä rikastushiekka-alueille, sakka-altaisiin, sivukivikasoille, sekä louhosten, tai maanalaisten kaivosten täytteeksi. Haitallisia aineita sisältävät ja ominaisuuksiltaan vaaralliset sakat, kuten esimerkiksi syanidiliuotuksen sakka tai metallitehtaalla syntyvät mineraalipitoiset sakat, luokitellaan yleensä ongelmajätteeksi, jolloin niiden sijoituspaikka merkitään ongelmajätteen kaatopaikaksi ja se on aidattava.

[3] [4] [5]

Riskit

Erittäin pienipartikkeliset sakat saattavat kuivuessaan kulkeutua ympäristöön pölynä, kuljettaen mukanaan haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja ja arseenia. Vaikka pöly ei sisältäisikään haitallisia aineita, pienet pölypartikkelit aiheuttavat yleensä vakavampia terveyshaittoja, kuin suuremmat rakeet, sillä ne tunkeutuvat syvemmälle keuhkoihin.[6] Sakkojen varastointiin käytetyiltä alueilta saattaa päästä ainesta ympäristöön myös esimerkiksi reunapadon sortumisen johdosta.

Vesistöön joutuessaan sakat huonontavat veden laatua. Mahdollisesti liukenevien haitallisten ainesten lisäksi kiintoaines sumentaa vettä ja aiheuttaa ongelmia vesieliöstölle.

Viitteet

  1. Talvivaaran kaivoshankkeen YVA-selostus
  2. Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta
  3. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 2006, Ympäristösuojelulain 35§:n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee Polar Mining Oy:n Oriveden kaivoksen toimintaa. Lupapäätös nro 1/2006/2
  4. Pohjois-Suomen ympäristövirasto 2002, Suurikuusikon kultakaivoksen ja rikastamon ympäristölupa sekä vesilain mukainen lupa, Kittilä. Lupapäätös nro 69/02/1
  5. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto 2007, Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupa, Sotkamo ja Kajaani. Lupapäätös nro 33/07/1
  6. http://www.ntaatribalair.org/index.php?option=com_content&view=article&id=182:univeristy-of-arizona-finds-tailings-have-troubling-tiny-particles&catid=50:general-news