Talousrikosten torjunta SHO 2011

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2331
Moderaattori:Smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Rajaus

Millaista talousrikosten torjuntapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Harmaan talouden torjunta
   Poliisi, syyttäjälaitos ja oikeusistuimet tarvitsevat riittävät resurssit harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan sekä oikeusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen toiminnan varmistamiseksi. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisen toimintaohjelman toteuttamiseksi:
   1. Aiemmin päätetyn mukaisesti osana ohjelman toimeenpanoa kohdennetaan noin 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua. Rikoshyödyn takaisinsaamisen tehostamiseksi panostetaan ulosoton erikoisperintään. Tällä turvataan velkojien saatavia ja kasvatetaan vero- ja maksukertymää.
   2. Aiemmin päätetyn mukaisesti verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus, jonka tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa, ja veroviranomaisille annetaan oikeus vertailutietotarkastusten tekemiseen luottolaitoksissa.
   3. Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Sen arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla.
2. Suomen tulee jatkossakin osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön veroparatiisien kitkemiseksi
3. Nykyiset tutkintaresurssit turvattava
   Suomen vetovoimaa ulkomaalaisten rikollisten keskuudessa tulee vähentää. Tässä lainsäädäntö ja viranomaisten toiminta ovat keskeisiä keinoja. Esimerkiksi kunnossa olevilla työoloilla vaikutetaan harmaaseen talouteen.
4. Julkinen asiamies hoitamaan huijauskeräyksiä ja valelaskutuksia
   Julkinen asiamies selvittäisi tapauksia, joissa yhden kansalaisen osalta vahingot ovat pieniä, mutta yhteenlaskettu rikollisten hyöty suuri. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi huijausmielessä perustetut hyväntekeväisyyskeräykset, yrityksille lähetetyt valelaskut tai verkossa tehdyt pikkuhuijaukset.
5. Tiettyjen talousrikosten enimmäisrangaistuksia nostettava
   Pelotevaikutusta lisättäisiin esimerkiksi koventamalla törkeän veropetoksen neljän vuoden maksimirangaistus kuuteen vuoteen, kuten Ruotsissa on tehty, ja nostamalla kirjanpitorikosten maksimirangaistusta.
6. Kaupparekisterin seuranta
   Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri mahdollistaa nykymuodossaan tarjoaa työkalut talousrikollisille. "Rekisteriä tulisi kehittää niin, ettei sinne pystyisi laittamaan helposti vääriä tietoja. Rekisterimerkintärikoksesta pitäisi tehdä törkeä tekomuoto." (Ilkka Koskimäki)

Talousrikosten torjunta SHO 2011(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	Harmaan talouden torjunta	+80
2	2	Kansainvälinen yhteistyö veroparatiisien kitkemiseksi	-0.05
3	3	Talousrikostutkintaresurssit turvattava	+0.25
4	4	Asiamies hoitamaan huijauskeräyksiä ja valelaskutuksia	-0.05
5	5	Talousrikosten enimmäisrangaistuksia nostettava	+0
6	6	Kaupparekisterin seuranta	-1.0

Perustelut

• Taulukon perusteet

1. Valtio tienaa 80 miljoonaa, koska verotuloja tulee 100 miljoonaa ja 6milj merkitty kohdassa vaatimuksessa 1. mainituille tahoille. Harmaan talouden selvityskeskuksesta aiheutuvat kulut arvioitu 14 miljoonaksi. Huom! Esim. Saksassa positiivinen palautevaikutus budjettiin arvioutu yläkanttiin.
2. Tehostetusta kv-yhteistyöstä aiheutuvat kustannukset arvioitu henkilökustannuksina (1 htv 50 000€)
3. Oletetaan yhden talousrikostutkijan tuottavan vuodessa 100 000 € takaisin saatuna rikoshyötynä valtiolle . Viiden uuden talousrikostutkijan nettovaikutus olisi siis 5*(100 000 - 50 000) €/v = 0.25 M€/v.
4. 1 htv 50 000 €
5. Ainoastaan lisäresursseista aiheutuva kustannus huomioitu. Verotuksen piiriin palaavaa rahaa ei huomioida.
6. Kaupparekisterin tietopalvelujen järjestelmäkehitys, arvio teknisten muutosten kustannuksista -1.0 milj

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio
• Talousrikosyksikön edustajien hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot
• Arvopaperimarkkinalakia koskeva kirjaus virallisessa hallitusohjelmassa 2011 voi lisätä verovuotoja.

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys