Käyttäjä:Smxb

Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

TO DO:

  • 'palikoiden' yhteensopiminen (analyysiä siitä kuinka eri muuttujien kirjastointi esim. ydinvoima-arvioinnissa (tai muissa riskiarvioinneissa) ei välttämättä ole yhtä helppoa kuin teknistieteellisessä sys. dyn. mallissa)
  • Päivitä linkit Wiki Government -kirjasta Kuntakoneeseen. Useammasta asiasta/toiminnallisuudesta on jo tehty pilotti jossain muussa yhteydessä
  • Argumentaan sektori-ja yliopistotutkijapäivä erikseen yhdeksi seminaariksi.
  • Lisays Argumentan esimerkkiosaan (kansainvaliset esimerkit): Porto Allegren kaupungin 'osallistuva budjetointi', 1990-luvulta lahtien Ranskassa voimaan tullut runsaasti lakeja, jotka liittyvat osallistumiskeinoihin. Esim. v. 1999 laki yhdyskuntasuunnittelusta velvoittaa perustamaan neuvoa-antavia kehityslautakuntia, joissa istuu erilaisten yhdistysten edustajia. V. 2002 kaikkiin yli 80000 asukkaan kaupunkeihin perustettiin kaupunginosavaltuustot. Osallistuvan demokratian ideaa ylistettiin erityisesti v. 2004 laaditussa EU:n PERUSTUSLAKISOPIMUKSESSA. Osallistuva demokratia maaritellaan niin etta "toimielimet kayvat avointa ja saannollista vuoropuhelua etujarjestojen ja kansalaisyhteiskunnana kanssa" (artikla I-47). (kts. 231-234 Vastademokratia, P. Rosanvallon).


Ideoita:

  • Tieteentekijöillekin Opasnettiä voidaan markkinoida ensisijaisesti hallintoa helpottavana työkaluna. Hallintotyökalun kätevyys toivottavasti johtaa (esimiesasemassa olevat) tutkijat tajuamaan että työkalua voisi käyttää tutkimuksenkin tekemiseen.
  • Funktioiden käyttö ja määrittely Baseen. Mikäli Baseen voi tallettaa parametrisoituja funktioita, voidaan laskutoimituksia ketjuttaa ja suorittaa köyhän miehen simulaatioita. Esim. Jounin mainitsema informaation hakeminen projektinhallintaan liittyvistä wikitaulukoista, joiden elementtejä voidaan hakea ja niille voidaan suorittaa laskutoimituksia yksinkertaisilla funktioilla. Tämä mahdollistaa esim. projektirahoitustilanteen jatkuvan seurannan joka puuttuu nykyisistä suljetun lähdekoodin työkaluista.
  • Korkeimman johdon innostamiseksi yhteisölliseen tietotuotantoon voi tapahtua osoittammalla tutkimuksen ja yhteisöllisen tiedontuotannon vaikuttavuus esimerkiksi Tilannehuone-palvelun kautta. Journalistit avustavat tutkijoita avaamaan tutkimustuloksensa valtamediassa Uutisraivaaja-tyyliin.
  • Ilmi tulleita ongelmia avoimessa datassa: sopimukset yritysten kanssa, tiedon varastaminen tutkijapiireissä, yrityskuvan huononeminen. Julkisuuskuvan huononeminen voi johtua tulosten väärästä ja ei-ammattimainen julkaiseminen voi lietsoa paniikkia tai epäluuloa esim. jotain viranomaistahoa kohtaan.
  • Maailma pelinä (vrt. derivaatat, politiikkaennustepörssi ja pokeri) ja hyvinvointi-indeksipörssi
  • Amplification of risk and politicians being right (kts. esim. P. Slovic: "The Perception of Risk", s. 232). Pehmeitä arvoja ja riskin kokemista päätöksenteko prosessissa pitää korostaa Opasnetissä, sillä näin saadaan tavalliset kansalaiset ja poliitikot, jotka aina korostavat arvokeskustelun tärkeyttä, tulemaan samalle areenalle tiedontuottajien kanssa.
  • Arvokeskustelun (= tavanomaisen politiikan) ja numeroarvoksi kvantifioidun tilastollisen todennäköisyyden välillä (= tilastollinen riski tai hyöty) on samanlainen suhde kuin Asialistan ja Simupedian. Kuinka arvot ja subjektiivisesti arvioitu koettu hyöty-riski voidaan konvertoida tilastolliseksi (vrt. social amplification of risk) voisi opettaa kuinka yhteismittatomilta vaikuttavia asioita voi verrata tai saada tuntumaan vertailukelpoisilta (= sama kvadrantti tuttuus-pelko diagrammissa).
  • Poliitkot ovat 'voittajia' psykososiologisessa 'mallinnuksessa' koska vahvistus-efektin takia ei kannata arvioida jonkun asian tieteellistä todennäköisyyttä tms. sillä verrattuna koettuun riskiin tai hyötyyn se voi olla kertaluokkia pienempi, ja päätökset yleensä tehdään koetun hyöty-riskin perusteella.
  • Hyödyn arviointi on yleensä tunteeseen perustuvaa ja hedonistista, riskin kokeminen laskelmoivempaa(?)


Ohjeita Opasnet Basen käyttöön:

  • Kuinka etsiä dataa?
  • Hae muuttujia, joilla on tulososa
  • Kaikki muuttujat on listattu sivulla op_en:Category:Variables
  • Kaikki muuttujat, joilla on tuloskenttä saa näkyviin kun kirjoittaa Search-kenttään {{resultlink}}. Tämä listaa kaikki wiki-sivut, joilta kyseinen linkki löytyy. Linkin löytyminen ei kuitenkaan takaa että data on tallennettu Opasnet Base:en. Siirtymällä ko. sivulle ja tarkistamalla sen alalaidasta, löytyykö linkki Baseen, voi tarkistaa onko muuttujan arvot todella talletettu tietokantaan vai ei.
  • Kuinka ladata dataa kannasta (download)?
  • Vaatii Leopard-käyttöjärjestelmäpäivityksen Macissä tai Windowsin
  • Lue ohjeet sivulta op_en:Opasnet_Base_Connection_for_R
  • lataa R:ään lisäpaketit 'library(utils)' ja 'library(RODBC)', nämä R-kieliset komennot ovat copy-pastettavissa suoraan em. sivulta.
  • Määrittely Windows-serveriasetukset niin että Opasnet-Base löytyy ODBC-hallintatyökalusta.
  • Kytke R tietokantaan komentamalla R:ssä 'db <- odbcConnect("opasnet_base")'
  • määrittele funktio 'op_baseGetData' copy-pastaamallla sivulta ja ajamalla koodin pätkä R:ssä.
  • lataaa tiedot muuttujaan 'variable variable' komennolla 'variable <- op_baseGetData(db, "page identifier")', missa 'page identifier' = muuttujan wikisivun id, joka löytyy jokaisen muuttujasivun yläkulmasta.
  • Kuinka ladata dataa kantaan (upload)?
  • Vaatii Leopard-käyttöjärjestelmäpäivityksen Macissä tai Windowsin
  • Kytke R tietokantaan samaan tapaan kuin yllä: 'db <- dbConnect("Opasnet_base_writer")
  • Copy-paste funktio op_baseWrite (muoto on pitkä koska muuttuja täytyy purkaa tietokannan mukaiseen muotoon ja kantaan kirjoittaminen vaatii erilaisia formatointiin tarvittavia tietoja).
  • komenna 'op_baseWrite(db, test)', missä test on R:n välimuistissa oleva muuttuja. Tämä siirtää test-muuttujan tietokantaan.