Kuntareformi

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun




Rajaus

Mitä mahdollisen kuntareformin pitäisi sisältää? Kuinka tämä tulisi sisälyttää hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

Suomessa on luotava vahva kaupunkipoliittinen kehys 10-20 suurimmalle toiminnallisesti yhtenäiselle kaupunkiseudulle siten, että valitun alueen sisällä toteutetaan yhtäältä yhtenäistä kaupunkipoliittista kehystä ja toisaalta eriytettyjä toimenpiteitä ja toimintapolitiikkaa erityyppisille kaupunkiseuduille (metropolialue, suuret kaupunkiseudut ja muut kaupunkiseudut). [1]

  • Pääkaupunkiseudulla tulee siirtyä itsenäisten, toistensa kanssa kilpailevien kaupunkien toimintamallista kohti virtaviivaista metropolipolitiikkaa. * Hallitusohjelmassa tulee olla oma osio metropolipolitiikasta. Metropolialueen koulutuksen, asuntopolitiikan ja infrastruktuurin kehittäminen palvelee koko maata.
  • Metropolialueen kansainvälistä kiinnostavuutta tulee pyrkiä nostamaan koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keinoin.
  • Nykyistä yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä. Uusia rahoitusmalleja on otettava käyttöön asuntotuotannossa.
  • Asuntopolitiikassa tavoitteena tulee olla 13 000 asunnon vuotuinen uustuotanto Helsingin seudulle. Erityisesti on huolehdittava kohtuuhintaisesta vuokra-asuntotuotannosta työvoiman saannin turvaamiseksi.

Kuntien määrää on vähennettävä [1]

  • Kunnat tulee järjestää työssäkäynti- ja asioimisalueiden pohjalta. Nykyiset kunnat ovat usein liian pieniä yksiköitä, jotta palvelutuotantoon syntyisi kunnon markkinoita. [1]
  • Kuntafuusioita on nopeutettava, tavoitteena tulee olla tehokas ja toimiva kuntarakenne. [1]
  • Vain terve talous antaa edellytykset itsenäiseen kuntaan, sillä kuntapalveluiden toteuttaminen edellyttää vahvaa kuntataloutta. [1]


Kuntien tehtäviä on karsittava – ei lisättävä [1]

  • Kuntien tehtäviä tulee karsia. Esimerkiksi subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon on arvioitava uudelleen. [1]


Palvelutuotannon tehokkuutta tulee hakea kuntapalveluiden avaamisella kilpailulle:

  • Julkisen talouden laskennallisesta kestävyysvajeesta muodostuu noin puolet kuntasektorilla.
  • Väestön nopea ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen luo ennennäkemätöntä painetta kuntatalouden uudelleenjärjestämiseksi ja valtion sekä kuntien vastuunjaon muuttamiseksi.


Palvelusetelit

  • Tavoitteena tulisi olla malli jossa kuntalainen valitsee vapaasti julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajan välillä. Tähän päästään palveluseteleitä hyödyntämällä.

Palveluhaastemenettely testikäyttöön

  • Palveluhaastemenettely tarkoittaa sitä, että yksityinen tai kolmannen sektorin palveluntuottaja voi esittää kunnalle vaihtoehtoisen, laadultaan tai kustannuksiltaan edullisemman palvelujen tuotantomallin.
  • Kunnalla on velvollisuus ottaa ehdotus vastaan, arvioida oman tuotannon tehokkuus, laatu ja kustannukset sekä vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa. Jos vertailu osoittaa tarjotun tuotantomallin paremmaksi, kunta voi käynnistää prosessin palvelujen kilpailuttamiseksi tai hankittavaksi esim. palvelusetelillä.

(huom.Yleishallinto ja julkisen vallan käyttö eivät voi olla haasteen kohteena.)


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 www.keskuskauppakamari.fi


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys