Energiapolitiikka

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2324
Moderaattori:smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Tässä osiossa käsitellään Suomen energiapolitiikkaa. Mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Vastaus

1. Teollisuuden pysyttävä Suomessa ja työllistettävä. Siksi tarvitaan 3 uutta ydinvoimayksikköä Suomeen v. 2030 mennessä
   Olkiluoto IIIn jälkeen rakennettavat uudet reaktoriyksiköt ovat välttämättömiä työllisyyden turvaamiseksi ja päästövähennysten saavuttamiseksi. Energiaomavaraisuuden lisääminen lisää investointiherkkyyttä ja auttaa näin turvaamaan suomalaista työllisyyttä. Muita argumentteja: "tuontisähkön varassa eläminen ja säästäminen on vastuutonta puhetta", "50% BKTstä tulee teollisuuden kautta".
2. Suomeen perustettava kaivosrahasto, joka ottaa riskejä ja käynnistää hankkeita
   Valtion osallistuminen rahoitukseen on välttämätöntä, sillä järjestöjen mukaan Suomessa ei ole riskinottohaluisia pääomasijoittajia. Kotimainen rahoitus auttaisi järjestöjen mielestä myös kaivosklusterin jalostuksen pysymistä Suomessa.
3. Fortumin ydinvoimaluvan kirjaaminen hallitusohjelmaan
   Fortum ei lähde uudelle hakukierrokselle, jos hallitusohjelmassa ei yksilöidä, että uusi ydinvoima koskee nimenomaan Fortumin nykyisten yksiköiden korvaamista. Nykyisessä – vuonna 2007 tehdyssä – hallitusohjelmassa ydinvoima mainitaan vain yleisellä tasolla. Fortumin ydinvoimalat tulevat tiensä päähän vuosina 2027 ja 2030. Päätös niiden korvaamisesta pitää tehdä jo seuraavassa hallituksessa, sillä uuden ydinvoimalan rakentaminen luovutusprosesseineen vie yli kymmenen vuotta (Anne Brunila).
4. Uusiutuvan energian tukien kansanvälinen yhtenäistäminen
   Fortum toivoo uusiutuvan energian tukien kansainvälistä yhtenäistämistä niin, että Suomessa paljon käytetty biomassa huomioitaisiin paremmin.
5. Hallitus sitoutuu tekemään Suomesta fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan vuoteen 2030 mennessä ilman ydinvoimaa uusiutuvaan energiaan investoimalla
   Talouden supistuessa myös yhteiskunnan tarvitseman energian määrä vähenee. Hallitus sitoutuu tekemään Suomesta fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoimalat ajetaan alas kymmenen vuoden siirtymäajalla. Energiantuotannossa siirrytään uusiutuvien energialähteiden ensisijaiseen käyttöön. Tämä edellyttää investointeja alan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.
6. Ei ydinvoimalupaa Fortumille
   HS-vaalikone 2011 - Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

   106 vastausta: Ei
   73 vastausta: Kyllä
   Yhteensä vastauksia 179

   Eduskunnan enemmistö ei vaalikonevastausten mukaan myöntäisi Fortumille ydinvoimalalupaa.

Energiapolitiikka(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1	3. uutta ydinvoimayksikköä Suomeen	0
2	2	Perustettaisiin kaivosrahasto, joka otttaisi riskejä ja käynnistäisi hankkeita	-100 - -200
3	3	Fortumin lupa hallitusohjelmaan	0
4	4	Tukien kansainvälinen yhdistäminen	MÄÄRITTÄMÄTÖN
5	5	Suomi vapaaksi fossiilisista polttoaineista	MÄÄRITTÄMÄTÖN
6	6	VAALIKONE: Ei ydinvoimalupaa Fortumille	??

Perustelut

• Taulukon perusteet:

1. Perustetaan ydinvoimalayksikköjä kolme kappaletta, jotka maksavat keskimäärin 5-7mrd per yksikkö. Rahoitus tulee osaksi yksityisiltä tahoilta, osaksi epäsuorana yhteiskunnallisena tukena. Vaikka palaute valtiontalouteen on positiivinen esim. työllistämis- ja energiansaantivaikutuksiltaan, yritetään tässä arvioida rahoitustarvetta vain 2011 budjettinäkökulmasta. Esim. monet rahastot (eläke ym.) sijoitavat suoraan tai välillisesti ydinvoimatuotantoon. Tätä ei kuitenkaan voida budjettinäkökulmasta suoranaisesti luokitella menoeräksi. Myös ydinjätehuolto, joka on kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa, on menoerä, jota ei kirjata budjettiin. Rahastoja kartutus tapahtuu kerranaisvaikutuksen kautta esim. sähkön hinnoittelussa joka lankeaa kuluttajien maksettavaksi. Samaten esim. tiestöön sekä muuhun ydinvoimaloiden tarvitsemaan infrastruktuuriin tehtävät valtion panostukset oletetaan tässä huomioitaviksi budjetin muissa osa-alueissa kuten esim. liikennepolitiikassa. --#'2: Huom! Päällekkäisyydet on huomioitava myöhemmin. Ilmeisesti jokaiselle tavoitteelle on laskettava oma 'suodatettu' hintansa. --Smxb 22. kesäkuuta 2011 kello 23.31 (EEST)

2. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmiehen raportin mukaan valtion sijoitus olisi n. 100 - 200 M€.

3. Lupakirjaus ei maksa mitään. --3: Nollakustannus aloitteet on käsiteltävä budjettialgoritmissä erikseen koska ne edellyttävät kansalaisten ja poliitikkojen arvojen määritystä. Tässä tulee auttamaan myös muiden kuin rahallisten indikaattoreiden lisääminen budjettialgoritmiin. --Smxb 22. kesäkuuta 2011 kello 23.31 (EEST)

4. Kerrannaisvaikutusten määrittäminen hankalaa.

5. Kerrannaisvaikutusten määrittäminen hankalaa.

6. Perusteluna käytetty HS-vaalikoneen 2011 eduskuntaan valittujen ehdokkaiden enemmistön mielipidettä.

Data

• Teollisuuden palkansaajien neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat organisaatiot: Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto, Tekniikan akateemisten liitto TEK. Teollisuusalojen ammattiliitto Team, Uusi Insinööriliitto, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Suomen elintarviketyöläisten liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Suomen konepäällystöliitto
• Teollisuuden palkansaajien hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta
• Fortumin hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Elonkehä ry on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys