Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista julkisen sektorin tuottavuuden mittaamisen ja tavoiteasettelun pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Julkisen sektorin tuottavuutta on parannettava [1]
    Suomalaisen hyvinvointimallin ylläpitämiseksi on tärkeää, että julkinen hallinto onnistuu vastaamaan näköpiirissä oleviin taloudellisiin haasteisiin. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisella on tärkeä osa julkisen talouden kestävyysvajeen kattamisessa. Tuottavuuskehityksen parantamiseksi on syytä määritellä tavoiteasettelu ja samalla kehittää jatkuvasti tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin menetelmiä.
  2. Tuottavuuden mittausmenetelmien kehittäminen [1]
    Julkisen toiminnan tuloksellisuuden ja tuottavuuden mittausmenetelmien kehittämiseksi käynnistetään ja resursoidaan laajamittainen arviointi- ja tutkimushanke, joka hyödyntää eri toimijoiden kehittämistyön tuloksia mukaan lukien mm. 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelmatyö sekä Tilastokeskuksessa, VATT:ssa, THL:ssä ja kestävän tuottavuuden (KeTu) hankkeessa tehty tuottavuuden kehittämistyö. Ehdotetaan varattavaksi valtion talousarvioon yhteensä 700 000 euroa vuosille 2011–2012.
  3. Lainsäädäntöesityksiin liitettävä tuottavuusvaikutusarviointi [1]
    Tuottavuuden edellytysten kehittymisen seuraamiseksi tulisi kaikkiin kuntia velvoittaviin valtion budjettia ja kehyksiä koskeviin päätöksiin sekä eduskunnalle tehtäviin lainsäädäntöesityksiin liittää erillinen suuntaa-antava tuottavuusvaikutusarviointi.
  4. Yhdenmukaisen ja luotettavan tuottavuusseurannan toteuttaminen [1]
    Yhdenmukainen ja luotettava tuottavuusseuranta edellyttää kuntien taloutta ja toimintaa koskevan tietopohjan voimakasta kehittämistä. Myös yksityisen sektorin tietotuotantoa tulee kehittää tavalla, joka mahdollistaisi vertailukelpoiset tiedot ja siten yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toiminna luotettavan vertailun.
  5. Virkakielen yksinkertaistaminen ja turhien lomakkeiden ja raportoinnin vähentäminen [2]
    Virkakieli on turhan monimutkaista ja haittaa informaation välitystä. Kartoitusta vaatisi myös se, kuinka paljon julkishallinnossa syntyy tarpeettomia tekstejä ja lomakkeita. Turhien tai huonosti suunniteltujen lomakkeiden täyttäminen vie merkittävän osan työaikaa, mikä heikentää varsinaista työsuorittetta monella alalla.


Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11.Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen-5
22.Tuottavuuden mittausmenetelmien kehittäminen-0,7
33.Tuottavuusvaikutusarvioinnin liittäminen lainsäädäntäesityksiin0
44.Tuottavuusseuranta yhdenmukaiseksi ja luotettavaksimäärittelemätön
55.Virkakielen yksinkertaistaminen ja turhien lomakkeiden ja raportoinnin vähentäminen+16 - +25


Perustelut

  1. Julkisen sektorin tuottavuuden parantamisella pyritään supistamaan julkishallinnon menoja julkisen velan kasvamisen ehkäisemiseksi. Työryhmä määrittää tavoitteellisuusasetelman ja kehittää keinoja tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi, ja mittaus- ja arviointimenetelmiä, sekä huolehtii hankitun tiedon välittämisestä julkisten palvelujen työntekijöille. 100 asiantuntijan työryhmä 100 x 50 000 = 5 000 000€
  2. Ehdotetaan varattavaksi valtion talousarvioon yhteensä 700 000 euroa vuosille 2011–2012.
  3. Tuottavuusvaikutusarviointiprosessin kehittäminen, katso Tavoite 1. Arvion liittäminen lainsäädäntöesityksiin pidentää lainsäädäntöprosessia, mutta auttaa päättäjiä tekemään tuottavia ja tehokkaita päätöksiä. +/- 0
  4. Riippuu täysin millaiseksi tietopohjaa kehitetään, katso Tavoite 1.
  5. Virkakielen yksinkertaistamisen ja turhan raportoinnin vähentämisen voidaan arvioida tehostavan työntekijän työpanosta siten, että viikossa hänen työajastaan kuluu yksi tunti vähemmän turhaan vatvomiseen. Säännöllisen tuntiansion keskipalkka julkisella sektorilla on 13.20 €, ja julkinen sektori työllistää 419 306 henkilöä[3] Työntekijän työvuosi on noin 46 viikkoa. Säästöä tällöin kertyisi 46 x 13.20€ x 419 306 = 254 602 603.2 €. Ylivoimaisesti suurin osa kustannussäästöistä syntyisi turhan raportoinnin vähentämisestä ja siihen liittyvän tietotekniikan parantamisesta. Laskutoimitus 20 000 julkisen sektorin työntekijän otosta käyttämällä ja puhtaasti ICT-tehostukset huomioiden antaa säästömääräksi n. 16 M€/v (ks. Julkisen_hallinnon_ICT:n_kehittäminen_Suomessa, Tavoite 1). Turhan raportoinnin vähentäminen oletettavasti säästää vähintään tätä suuruusluokkaa olevan summan. Ylärajaa voidaan arvioida olettamalla että kymmenesosa yllä lasketusta 254 M€/v realisoituu budjettisäästöiksi.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. 2,0 2,1 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen hallitusohjelmatavoitteet
  3. http://www.stat.fi/til/ksp/index.html


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys