TCDD-koe S325
Kohteesta Opasnet Suomi
| Tämä sivu on tutkimus.
Sivutunniste: Op_fi5566 |
|---|
| Moderaattori:Pauli (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Kokeet
| Obs | Kuvaus | Tulos |
|---|---|---|
| 1 | Kirjaimisto | ASCII ISO-8859-1 |
| 2 | Tiedostomuoto | TXT sarkainerotettu (Tab-delimited) |
| 3 | Tunniste | S325 |
| 4 | Nimi | Mustan maksan annosvaste |
| 5 | Päätutkija | Marjo Niittynen |
| 6 | Koe alkoi | 22.9.2003 |
| 7 | Koe päättyi | 6.11.2003 |
| 8 | Laji | Rotta |
| 9 | Kanta | WLB |
| 10 | Sukupuoli | uros |
| 11 | Lukumäärä | 46 |
| 12 | Ikä kokeen alussa | 10-12 vko |
| 13 | Kokeen idea | Mustan maksan annosvaste pv:nä 28. Maksoista määritetään BV kvantitatiivisesti. |
| 14 | Toimenpiteet | Altistus i.g. Punnitus 2 x vko. Lopetus giljotiinilla, maksan perfusointi ~5 min 0,9 % NaCl:llä. |
| 15 | Antotapa | maissiöljyssä 4 ml/kg sondilla suun kautta (i.g.) |
| 16 | Aine | TCDD (µg/kg) |
| 17 | Annos | 3, 10, 30, 100, 200 ja 300 |
| 18 | Ryhmä1 | Mö |
| 19 | Lukumäärä1 | 6 |
| 20 | Ryhmä2 | 3 |
| 21 | Lukumäärä2 | 6 |
| 22 | Ryhmä3 | 10 |
| 23 | Lukumäärä3 | 7 |
| 24 | Ryhmä4 | 30 |
| 25 | Lukumäärä4 | 7 |
| 26 | Ryhmä5 | 100 |
| 27 | Lukumäärä5 | 7 |
| 28 | Ryhmä6 | 200 |
| 29 | Lukumäärä6 | 7 |
| 30 | Ryhmä7 | 300 |
| 31 | Lukumäärä7 | 6 |
| 32 | Näyte1 | maksa I |
| 33 | Säilytys1 | -80°C |
| 34 | Määritys1 | mRNA |
| 35 | Näyte2 | maksa II |
| 36 | Säilytys2 | formaliini |
| 37 | Määritys2 | histologia |
| 38 | Näyte3 | maksa III, IV |
| 39 | Säilytys3 | -80°C |
| 40 | Määritys3 | BV; ents-aktiivisuus |
| 41 | Näyte4 | seerumi, 2 putkea |
| 42 | Säilytys4 | -80°C |
| 43 | Määritys4 | BR, BV |
| 44 | Näyte5 | munuainen |
| 45 | Säilytys5 | -80°C |
| 46 | Näyte6 | perna |
| 47 | Säilytys6 | -80°C |
Data
Katso myös
| Hankkeen nimi | Kuvaus | Kokeet |
|---|---|---|
| Kokeiden luettelo | Luettelo TCDD-projektin tekemistä kokeista (ns. S-sarjat) löytyy englanninkielisestä Opasnetistä. | Kaikki |
| Motiliteetti | Vaikuttaako TCDD eläinten motiliteettiin eli liikkumiskäyttäytymiseen? Miten? Asiaa tutkittiin häkin pohjalla olevalla kosketusherkällä levyllä useiden vuorokausien seurannassa. |
S36 · S40 · S117 |
| Aivoleesiot ja syöminen | Miten aivojen syömiskeskusten manipulointi vaikuttaa TCDD:n aiheuttamaan syömisen vähenemiseen ja näivetysoireyhtymään? Asiaa tutkittiin tekemällä pieniä vaurioita hypotalamuksen tumakkeisiin. |
S78 · S84 · S106 · S125 · S128 · S141 · S144 · S151 · S174 · S196 · Valjakka et al. |
| Tuumoripromootio | Onko TCDD initiaattori vai promoottori syövän aiheuttajana? Asiaa tutkittiin antamalla rotille maksimi-initiaatio syöpää aiheuttavia tekijöitä maksaan ja sitten seurattiin TCDD:n vaikutusta maksasyövän ilmaantumiseen 6 kk:n aikana. | S186 |
| Dioksiinien annosvaste | Millaisia annosvasteita dioksiineilla on erilaisille vasteille Han/Wistar- ja Long-Evans-rottakannoilla? Ovatko eri johdokset keskenään samanlaisia toksisuusekvivalentteina mitattuna? Asiaa tutkittiin tekemällä annosvastekokeita useilla eri johdoksilla. |
S62 · S64 · S83 · S87 · S137 · S149 · S192 · S217, S217b, S226, S227, S228 |
| Suklaakokeet | Miten erilaiset ruoka-aineet muokkaavat TCDD:n aiheuttamia muutoksia syömiskäyttäytymisessä? Liittyykö TCDD-vaikutus erityisesti johonkin ravintoaineeseen kuten proteiiniin, rasvaan tai hiilihydraatteihin? Asiaa tutkittiin useissa kokeissa, joissa TCDD-altistetuille rotille annettiin syötäväksi muutakin kuin perusrehua. Usein se oli suklaata, koska se kelpasi rotille ja oli helppo mitata tarkasti. |
S113 · S239 · S240 · S243 · S250 · S251 · S252 · S253 · S254 · S261, S262, S264 · S263 · S269 · S270 · S273 · S276 · S278 · S280 |
| Letkuruokinta | Estääkö letkuruokinta näivetysoireyhtymää? Näin voisi olla, jos näivetysoireyhtymä on ensisijaisesti syömiskäyttäytymisen muutos ja haitat johtuvat energianpuutteesta. Asiaa tutkittiin antamalla rotille ravintoa mahaletkun kautta korvaamaan vähentynyttä syöntiä. |
S37 · S41 · S49 · S88 · S109 · S118 · S124 · S131 · S188 · S191 |
| Altistusreitin vaikutus | Jos TCDD vaikuttaa keskushermostoon ruokahalua säädellen, onko vaikutus voimakkaampi suoraan aivokammioon annettuna? |
S132 |
| Leptiini | Miten TCDD vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ob-hiirillä tai Zucker-rotilla, jotka ovat geneettisesti lihavia? Ob-hiiriltä puuttuu ruokahalua hillitsevä leptiinihormoni. Miten leptiini muokkaa TCDD-annosvastetta? Entä muuttaako TCDD-altistus leptiinisäätelyä L-E- tai H/W-rotilla? | |
| Risteytyskoe | Han/Wistar-rotat kestävät erityisen paljon TCDD:tä johtuen kahdesta mutaatiosta, kun taas Long-Evans rotilla ei ole kumpaakaan ja ne ovat siksi herkkiä. Toinen on AH-reseptorissa ja toinen tuntemattomassa B-geenissä. Nämä muuttuneet alleelit risteytettiin kahteen uuteen A- ja B-rottakantaan. Lisäksi jalostettiin C-kanta, jossa ei ole muuttuneita alleeleja. |
S187 · S201 · S206 · S209 · S212 · S215 · S216 · S223 · S229 · S230 · S236 · S238 · S242 · S248 · S260 · S275 · S284 · S392 · Risteytyskoe 1988 |
| Biliverdiini | Tutkimuksen alkusysäyksenä oli havainto, että B-kannan rotilla voi esiintyä vakavaa tumman pigmentin kertymistä maksaan. Tämä osoittautui biliverdiiniksi ja sen johdoksiksi. Miten TCDD vaikuttaa bilirubiini- ja biliverdiinimetaboliaan? Missä metaboliaketjun vaiheessa häiriö ilmenee, ja miten rottien genetiikka vaikuttaa ilmiön syntymiseen? |
S256 · S266 · S271 · S279 · S311 · S324 · S325 · S326 · S349 |
| Kestävyys ja sen kehitys | Miten TCDD-kestävyys kehittyy rotanpennuilla? Entä miten se vaikuttaa sukupuolielimistöön? |
S222 · S224 · S241 · S246 · S259 · S267 · S277 · S282 · S289 · S292 |
| Insuliini ja glukoosi | TCDD aiheuttaa rotilla lisääntynyttä herkkyyttä insuliinille ja hypoglykemiaa. Lisäksi glukoneogeneesi eli sokerin valmistaminen proteiineista on vähentynyt. Selittääkö tämän näivetysoireyhtymää? Insuliinin ja glukoosin roolia tutkittiin näillä kokeilla. |
S72 · S172 · S178 |
| Rasvahapot | TCDD aiheuttaa rotilla näivetysoireyhtymän eli ruumiinpainon säätötaso laskee pysyvästi. Samalla rottien rasvakudos vähenee. Onko tällä ilmiöllä vaikutusta eri rasvahappojen suhteisiin eri elimissä ja onko sillä kokonaisuuden kannalta merkitystä? Näissä kokeissa mitattiin rasvahappopitoisuuksia maksasta, plasmasta ja rasvakudoksesta TCDD-herkillä ja -kestävillä rotilla. |
S158 · S168 |
