Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset
| Tämä sivu on Muuttuja. Lisätietoja... | |
|---|---|
| Sivutunniste: Op_fi2547 Moderaattori:Tiia (katso kaikki) | |
|
|
--2: Liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin? --Mikko Pohjola 22. heinäkuuta 2011 kello 14.57 (EEST)
Sisällysluettelo |
Kysymys
Kuinka jatropan viljely vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä jatropan viljely ja käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?
Vastaus
- Jatropa voi toimia joko kasvihuonekaasujen nieluna tai niiden tuottajana riippuen maankäytön muutoksista sekä kastelun ja ravinteiden käytön määrästä. Jos maankäytön muutoksia ei oteta huomioon voi Jatropan käyttö tuottaa vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä fossilisen dieselin käyttöön verrattuna, ja näin ollen ehkäistä ilmastonmuutoksen voimistumista. Kuitenkin suorat ja epäsuorat maankäytön muutokset vaikuttavat Jatropan hiilitaseeseen ja kuten seuraavasta taulukosta nähdään, Jatropan käyttö voi tuottaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiilisen dieselin käyttö tuottaisi.
Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöt maankäytön muutokset huomioon ottaen .[1] :
| Obs | Aikaisempi maankäyttö | Uusi maankäyttö | CO2e-päästö | KHK-vähenemä |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Jatropanviljely | Jatropanviljely | 43 | 48 |
| 2 | Tupakanviljely | Jatropanviljely | -234 | 380 |
| 3 | Nurmisavanni | Jatropanviljely | -35 | 141 |
| 4 | Metsä (peittävyys <30%) | Jatropanviljely | 133 | -59 |
| 5 | Pensaikko | Jatropanviljely | 238 | -184 |
| 6 | Metsä (peittävyys >30%) | Jatropanviljely | 1040 | -1142 |
Tässä kasvihuonekaasupäästöihin on laskettu mukaan tuotannon, kuljetuksen, maankäytön muutosten ja käytön päästöt. Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä on laskettu verrattuna fossiilisen dieselin käyttöön.
Perustelut
- Suurin osa (73%) Jatropanviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä liittyvät typpilannoitteen käyttöön, jos ei oteta huomioon maankäytön muutoksista aiheutuvia päästöjä. Tästä noin puolet aiheutuvat typpilannoitteiden tuotannosta ja toinen puoli lannoitetun maan tuottamista dityppioksidipäästöistä. Toinen merkittävä kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttava vaihe on biodieselin valmistuksen transesterifikaatio prosessi. Kuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat merkittäväksi mitä pidemmälle raaka-ainetta joudutaan kuljettamaan, ja mitä kauempana toisistaan tuotannon eri vaiheet sijaitsevat.[1]
- 25 vuoden laskentakaudella, joka vastaa yhtä öljypalmuplantaasin viljelykiertoa, syntyy luonnonmetsiä korvatessa ylimääräinen vuotuinen 12 tonnin ilmastotaakka,[2] Jos laskennassa taas käytetään sadan vuoden oletusta, muuttuu ilmastotaakka ilmastohyödyksi, noin 3-8 tonnia vuodessa.[2]
- Palmuöljyn plantaasitoiminnan kasvihuonepäästöt on n. 140t/ha/v. Kun tästä vähennetään hiilitase 130 t/ha/v, saadaan 10t/ha/v.[2]
- Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. [3]
- Jatropa toimii siis niin sanottuna hiilinieluna, sillä sen hiilitase on negatiivinen, eli sen sitoman hiilidioksidin määrä on suurempi kuin jatropaöljyn aiheuttamat päästöt. Myös palmuöljyviljelmä voi tietyilla oletuksilla toimia hiilinieluna. On kuitenkin otettava huomioon, että niin jatropan kuin palmuöljyn tuottamiin lopullisiin päästöihin vaikuttaa se millaisella maaperällä viljelmät sijaitsevat ja kuinka paljon kastelua ja ravinteita ne tarvitsevat. : Katso kommentteja myös täältä: R↻
- Mosambikissa ja Thaimaassa tehtyjen tutkimusten mukaan Jatropan käyttö biopolttoaineena säästää 39-77 % kasvihuonekasvupäästöjä fossiilisten polttoaineiden käyttöön verrattuna. Jatropadieselin valmistukseen käytetystä energiasta 40 % kului esteröintiprosessiin, 23 % kasteluun ja 22 % lannoitteisiin. Näissä tutkimuksissa maankäytön muutokset oletettiin merkityksettömiksi. Maankäytön muutoksilla voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia tuotannon ilmastopäästöihin, sillä erilaisten kasvipeitteiden hiilensidontakyvyt vaihtelevat merkittävästi ja maanmuokkaus voi aiheuttaa muutoksia myös muiden kasvihuonekaasujen sidonnassa ja päästöissä. Maankäytön muutoksilla voi olla positiivisia vaikutuksia Jatropan käytön hiilitaseeseen, jos alueella ennen Jatropan viljelyä kasvoi sitä vähemmän hiiltä sitovia kasveja, kuten ruohikkoa tai tupakkaa. Jos alueella oli aikaisemmin hiiltä voimakkaammin sitovia kasvustoja, kuten pensaikkoa tai metsää, voivat muutoksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ylittää Jatropan käytöllä saavutettavat hyödyt. [4] [1]
Riippuvuudet
Avainsanat
Biopolttoaineet, ilmasto, jatropa
Katso myös
- Kenyan jatropha final report, N.D.Mortimer, 2011 [1]
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Jatropan mahdolliset viljelyalueet | Jatropaviljelmäalueiden käyttömahdollisuudet | Jatropan siementen saanto viljelystä | Öljyn saanto jatropan siemenistä | Biodieselin saanto jatropaöljystä | op_en:Market prices of raw materials | |
| Tuotantomuuttujat:
Jatropan viljelyalueet | Jatropaöljyn tuotanto maailmassa | Biodieselin tuotanto jatropaöljystä | |
| Vaikutukset:
Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset | Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset | Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset | |
| Vaikutuskaavion ulkopuoliset:
Jatropan myrkyllisyys | Jatropan viljely bioenergian lähteeksi suomalaisiin tarpeisiin | Jatropan käytön muut vaikutukset |
