Jatropan siementen saanto viljelystä
| Moderaattori:Elina (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Sisällysluettelo
Kysymys
Kuinka paljon siemeniä jatropaviljelyksiltä saadaan per hehtaari?
Vastaus
Oletettu siemensato:
| Obs | Ikä | Kastelu | Mini | Siementen saanto | Maxi |
|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 1 | Ei | 0.10 | 0.25 | 0.40 |
| 2 | 2 | Ei | 0.50 | 1.00 | 1.50 |
| 3 | 3 | Ei | 0.75 | 1.25 | 1.75 |
| 4 | 4 | Ei | 0.90 | 1.75 | 2.25 |
| 5 | 5 | Ei | 1.10 | 2.00 | 2.75 |
| 6 | 6 - 50 | Ei | 0.057 | 1.925 | 2.648 |
| 7 | 1 | Kyllä | 0.75 | 1.25 | 2.50 |
| 8 | 2 | Kyllä | 1.00 | 1.50 | 3.00 |
| 9 | 3 | Kyllä | 4.25 | 5.00 | 5.00 |
| 10 | 4 | Kyllä | 5.25 | 6.25 | 8.00 |
| 11 | 5 | Kyllä | 5.25 | 8.00 | 12.50 |
| 12 | 6 - 50 | Kyllä | 5.055 | 7.640 | 11.870 |
Huom. "Siementen saanto" tarkoittaa keskimääräistä, eli "normaalia" saantoa. "Ikä" tarkoittaa viljelmän ikää.
On huomattava, että jatropan siemenen koostumus, etenkin onko se tuore vai kuivattu, ei ole täysin tarkkaa eikä veden ja lannoitteiden määrästä ole tietoa.
Ikä 6 - 50: Arvioitu vuosittainen tuotanto vuosina 6-50, jolloin se pysyy suunnilleen samana.[1]
Perustelut
Taulukossa on esitetty arvioidut jatropan sadon suuruudet kasvin 50 vuotisen elinkaaren ajalta. Alkuperäinen lähde, EIA:n tutkimusraportti, ei kuitenkaan kerro tarkasti millaisesta jatropan sadosta on kyse, ja on suuri ero siinä viitataanko poimittuun tuoreeseen hedelmään vai kuivattuun siemeneen. Oletuksena kuitenkin on että nämä sadot koostuvat kuivatusta siemenestä ja ne sadot joita on kasteltu ovat kaikkein tärkeimpiä tutkimuksen kannalta. [1]
Yksi 5 metriä korkea kasvi ei voi kantaa enempää kuin 1 kg siemeniä kerralla.[2] Jatropa tarvitsee vähintään 600 mm vettä vuodessa menestyäkseen, mutta voi kestää kolme vuotta kuivuutta tiputtamatta lehtiään.[3]
Tiedot jatropan viljelystä ja sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia ja kuva sen mahdollisuuksista on nopeasti muuttumassa. Jatropan kolme isoa siementä sisältävät hedelmät kypsyvät talvisin, mutta satoja voidaan vuodessa saada useita mikäli maaperän kosteus on hyvä ja lämpötilat tarpeeksi korkeat. [4]
Malissa jatropaa käytetään juuri aidanteina, joista saadaan myös siemensatoa noin 2,5-3,5 t/ha/vuosi (Openshaw). Kuivilla alueilla (vuotuinen sademäärä ale 200 mm) puu kykenee selviämään hengissä pudottamalla välillä lehtensä, mutta sen hedelmien tuotanto on niukkaa. Kun vuotuinen sademäärä on suuri (1500 – 1700 mm) ja kasveja lannoitetaan, voidaan saada runsaasti hedelmiä. Jatropa on täydessä tuotantokunnossa 6 vuoden iässä, josta eteenpäin tuotanto on 3,45 t siemeniä. Tonnista hedelmiä saadaan 440-460 kg siemeniä ja niistä 110-180 kg puristettua öljyä[5] [6]
Jatropan viljelyssä on edelleen epävarmuustekijöitä, vaikka sitä on istutettu jo 0.9milj hehtaaria. Tiedot kasvin sadontuotosta ja tuotannon vaikutuksista ympäristöön vaihtelevat edelleen suuresti. Jatropan käytännön viljelyprojekteja on meneillään tai suunnitteilla lähes 1,8 miljoonan hehtaarin verran ympäri maailmaa. [6]
Mikäli jatropapuita harvennetaan oikein, rungon kasvu ei vaadi ylimääräisiä lannoitteita, vaan lisäravinteet menevät kokonaan uusien oksien, lehtien, hedelmien ja siemenien tuotantoon. Mikäli pudonneet puun osat jätetään maahan, ne kompostoituvat ajan myötä ja luovuttavat ravinteensa uudelleenkäytettäväksi.[7]
Jos kasvi juurrutetaan leikatusta oksasta, eikä idätetä siemenestä, tarvitaan enemmän vettä, sillä leikatut puut kasvattavat juuret lähemmäs pintaa ja siten eivät pääse käsiksi syvällä maassa oleviin vesivaroihin. Kuivuudessa kasvavat jatropat voivat tuottaa vain 40% siitä öljystä, jonka riittävästi vettä saaneet yksilöt tuottavat.[8]
Jatropan lannoituksen ja vedensaannin ja sadon suhteesta ei ole tällä hetkellä olemassa luotettavia tilastoja. Siten arvio on, että tietyn tuloksen (noin 2,38 tonnia kuivattuja jatropan siemeniä vuodessa hehtaarilta) saa, kun typpilannoitetta levitetään hehtaarille 81 kg vuodessa ja kastelu on 950 mm vuodessa. Nämä arviot ovat kuitenkin hyvin yksinkertaistettuja ja liian optimistisia.[1]
Toisen tutkimuksen mukaan, mihin on koottu tuloksia jatropan viljelystä useasta maasta, siementen saanto vaihtelee 0.1 ja 12 t/ha/a välillä[9]. Minimi ja maksimi ovat lähes täysin samat kuin EIA:n tutkimusraportissa (0.1 ja 12.5), mikä tukee vastauksen todenmukaisuutta.
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, ilmastonmuutos, biopolttoaineet
Katso myös
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Life Cycle Assessment of Refined Vegetable Oil and Biodiesel from Jatropha Grown in Dakatcha Woodlands of Kenya N.D. Mortimer 2011, http://www.actionaid.org.uk/doc_lib/kenyan_jatropha_final_report.pdf
- ↑ http://www.svlele.com/jatropha_plant.htm
- ↑ http://alfin2100.blogspot.com/2008/02/jatropha-another-look.html
- ↑ Löytöretkiä biopolitiikkaan: Suomen biopolitiikan haasteita ja näkökulmia globaaleissa puitteissa 2010-2050; Osmo Kuusi, Sirpa Kurppa ja Jussi Pakkasvirta (toim.)[1]
- ↑ Peltomassat globaalina energianlähteenä: Katri Pahkala, Kaija Hakala, Markku Kontturi, Oiva Niemeläinen [2]
- ↑ 6,0 6,1 http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf
- ↑ Pro Gradu Jatrophanviljely ja maankäyttö Vietnamissa Paula Tommila 2009, http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/44117/jatropha.pdf?sequence=1>
- ↑ Technical options for optimization of production of Jatropha as a biofuel feedstock in arid and semi-arid areas of Zimbabwe; Raphael M. Jingura
- ↑ https://lirias.kuleuven.be/bitstream/123456789/185565/2/WA_B&B2008_OpenAccess.pdf
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>
