Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset
| Moderaattori:Elina (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Jatropa on vaikeillakin alueilla hyvin toimeentuleva kasvi, jota voidaan viljellä esimerkiksi joutoalueilla. Jatropaöljyn tuottamat hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin fossiilisilla polttoaineilla. Jatropan viljelystä biodieselin raaka-aineeksi on kuitenkin vasta vähän tutkimustietoa.Erityisesti öljysatojen määristä karuissa olosuhteissa on saatu ristiriitaisia tuloksia, eikä jatropan suurimittakaavaisesta viljelystä ole vielä juurikaan kokemusta. Tutkimustyö jatropan viljelymahdollisuuksista jatkuu, ja samalla kasvia jalostetaan entistä paremmin öljyntuotantoon sopivaksi.[1] Jatropan viljelyyn, jalostukseen ja ympäristövaikutuksiin liittyy myös eettisiä kysymyksiä.
Sisällysluettelo
Kysymys
Millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatropan viljelemisellä ja sen jalostamisella biodieseliksi on?
Vastaus
| Obs | Edellytys | vaikutus |
|---|---|---|
| 1 | Samanaikaisuus muiden viljelylajien kanssa | Ylityöllistys |
| 2 | Eriaikaisuus muiden viljelylajien kanssa | Korjaa alityöllisyyttä |
| 3 | Halpa työvoima | Hyvä työllistys |
| 4 | Kallis työvoima | Ei työllistä |
| 5 | Viljely muihin tarkoituksiin | Jatropaöljy tuo lisäansiota |
| 6 | Rikkaalla maalla viljely | Ruokakasvien syrjäytys |
| 7 | Kalliit polttonesteiden hinnat maailmanmarkkinoilla | Jatropa syrjäyttää ruokakasveja |
| 8 | Jatropanviljely ainoa tarjolla oleva työ | Jatropanviljely pitää palkat matalina |
Perustelut
- Katso kommentteja myös täältä: R↻
Vaikka jatropaa on pidetty vähän työvoimaa vaativana viljelykasvina, työvoimatarve on suurta erityisesti ensimmäisen viljelyvuoden aikana. Myös seuraavina vuosina sadonkorjuu työllistää ihmisiä runsaasti. Mikäli jatropaa viljellään vain maaperänkunnostusta varten, on työvoiman tarve pienempää, sillä sadonkorjuuta ei tarvitse suorittaa. Jotta viljely olisi kaupallisesti kannattavaa ja kustannukset eivät nousisi liikaa, joutuisivat sadonkorjuun tekijät tekemään työtään alipalkattuina.
Parhaimmillaan jatropan viljely voi tukea muuten ajoittain alityöllistettyjen viljelijöiden elinkeinoa Esimerkiksi Vietnamissa jatropan sadonkorjuu osuu eri aikaan kuin runsaasti työllistävän riisin, joten riisin sadonkorjuuseen osallistuvien ihmisten on mahdollista saada lisätuloja jatropaviljelmiltä ilman, että heidän alkuperäinen toimeentulonsa olisi uhattuna.[1] Jatropan sadonkorjuu edelleen pitkälti käsityötä ja siten melko kallista. Jatropan sosioekologisiin etuihin kuuluu, että se kasvaa monilla alueilla ennestään luonnonvaraisena, ja että sillä on monia käyttötarkoituksia. Mikäli jatropaa käytetään ensisijaisesti muihin tarkoituksiin, voidaan biodieselin tuotannolla saada merkittäviä lisäetuja. [1]
Erään raportin mukaan jatropan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa Burmassa. Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä. Raportin mukaan jatropan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna. [2]
Joissakin paikoissa jatropanviljely voi kuitenkin ylityöllistää paikallisia ihmisiä, mikäli muiden kasvien runsaasti työvoimaa vaativat viljelyvaiheet osuvat samaan aikaan kuin jatropan sadonkorjuu. [1]
Koska jatropa on syömäkelvoton, se ei vie ravintoa keneltäkään valmistettaessa polttoainetta (vrt. etanoli).R↻ Rikkaalle, ruokakasveille sopivalle maaperälle istutettaessa jatropa voi kuitenkin kilpailla viljelymaasta ja vedestä syötävien kasvien kanssa. Jatropa on jo syrjäyttänyt ruuanviljelyä esimerkiksi Swazimaassa, jossa yli puolet väestöstä on ulkomaisen ruoka-avun varassa.[3]
Riippuvuudet
Avainsanat
Jatropa, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto
Katso myös
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>
