Energiapolitiikka

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 27. kesäkuuta 2011 kello 11.45 – tehnyt Pauli (keskustelu | muokkaukset) (→‎Perustelut)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Tässä osiossa käsitellään Suomen energiapolitiikkaa. Mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Teollisuuden pysyttävä Suomessa ja työllistettävä. Siksi tarvitaan 3 uutta ydinvoimayksikköä Suomeen v. 2030 mennessä [1]
    Olkiluoto IIIn jälkeen rakennettavat uudet reaktoriyksiköt ovat välttämättömiä työllisyyden turvaamiseksi ja päästövähennysten saavuttamiseksi. Energiaomavaraisuuden lisääminen lisää investointiherkkyyttä ja auttaa näin turvaamaan suomalaista työllisyyttä. Muita argumentteja: "tuontisähkön varassa eläminen ja säästäminen on vastuutonta puhetta", "50% BKTstä tulee teollisuuden kautta".
  2. Suomeen perustettava kaivosrahasto, joka ottaa riskejä ja käynnistää hankkeita [1]
    Valtion osallistuminen rahoitukseen on välttämätöntä, sillä järjestöjen mukaan Suomessa ei ole riskinottohaluisia pääomasijoittajia. Kotimainen rahoitus auttaisi järjestöjen mielestä myös kaivosklusterin jalostuksen pysymistä Suomessa.
  3. Fortumin ydinvoimaluvan kirjaaminen hallitusohjelmaan [2]
    Fortum ei lähde uudelle hakukierrokselle, jos hallitusohjelmassa ei yksilöidä, että uusi ydinvoima koskee nimenomaan Fortumin nykyisten yksiköiden korvaamista. Nykyisessä – vuonna 2007 tehdyssä – hallitusohjelmassa ydinvoima mainitaan vain yleisellä tasolla. Fortumin ydinvoimalat tulevat tiensä päähän vuosina 2027 ja 2030. Päätös niiden korvaamisesta pitää tehdä jo seuraavassa hallituksessa, sillä uuden ydinvoimalan rakentaminen luovutusprosesseineen vie yli kymmenen vuotta (Anne Brunila).
  4. Uusiutuvan energian tukien kansanvälinen yhtenäistäminen [2]
    Fortum toivoo uusiutuvan energian tukien kansainvälistä yhtenäistämistä niin, että Suomessa paljon käytetty biomassa huomioitaisiin paremmin.
  5. Hallitus sitoutuu tekemään Suomesta fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan vuoteen 2030 mennessä ilman ydinvoimaa uusiutuvaan energiaan investoimalla [3]
    Talouden supistuessa myös yhteiskunnan tarvitseman energian määrä vähenee. Hallitus sitoutuu tekemään Suomesta fossiilisista polttoaineista vapaan yhteiskunnan vuoteen 2030 mennessä. Ydinvoimalat ajetaan alas kymmenen vuoden siirtymäajalla. Energiantuotannossa siirrytään uusiutuvien energialähteiden ensisijaiseen käyttöön. Tämä edellyttää investointeja alan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. --#: Toisin kuin virallinen hallitusohjelma, wikihallitusohjelma salli ristiriitaiset tavoitteet. Jos ristiriidasta päästään eroon normaalin väittelyprotokollan mukaan, hyvä niin. Mutta vaikka tässä ei onnistuttaisi, tulee kansalaisten ja poliittisten päättäjien arvomittaus määrittämään mitkä toiveet toteutuvat, eikä ristiriita toivelistassa tässä mielessä haittaa. --Smxb 22. kesäkuuta 2011 kello 22.56 (EEST)


Energiapolitiikka(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
113. uutta ydinvoimayksikköä Suomeen0
22Perustettaisiin kaivosrahasto, joka otttaisi riskejä ja käynnistäisi hankkeita-100 - -200
33Fortumin lupa hallitusohjelmaan0
44Tukien kansainvälinen yhdistäminenMÄÄRITTÄMÄTÖN
55Suomi vapaaksi fossiilisista polttoaineistaMÄÄRITTÄMÄTÖN


Perustelut

  • Taulukon perusteet:

1. Perustetaan ydinvoimalayksikköjä kolme kappaletta, jotka maksavat keskimäärin 5-7mrd per yksikkö. Rahoitus tulee osaksi yksityisiltä tahoilta, osaksi epäsuorana yhteiskunnallisena tukena. Vaikka palaute valtiontalouteen on positiivinen esim. työllistämis- ja energiansaantivaikutuksiltaan, yritetään tässä arvioida rahoitustarvetta vain 2011 budjettinäkökulmasta. Esim. monet rahastot (eläke ym.) sijoitavat suoraan tai välillisesti ydinvoimatuotantoon. Tätä ei kuitenkaan voida budjettinäkökulmasta suoranaisesti luokitella menoeräksi. Myös ydinjätehuolto, joka on kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa, on menoerä, jota ei kirjata budjettiin. Rahastoja kartutus tapahtuu kerranaisvaikutuksen kautta esim. sähkön hinnoittelussa joka lankeaa kuluttajien maksettavaksi. Samaten esim. tiestöön sekä muuhun ydinvoimaloiden tarvitsemaan infrastruktuuriin tehtävät valtion panostukset oletetaan tässä huomioitaviksi budjetin muissa osa-alueissa kuten esim. liikennepolitiikassa. --#'2: Huom! Päällekkäisyydet on huomioitava myöhemmin. Ilmeisesti jokaiselle tavoitteelle on laskettava oma 'suodatettu' hintansa. --Smxb 22. kesäkuuta 2011 kello 23.31 (EEST)

2. Työ- ja elinkeinoministeriön selvitysmiehen raportin[4] mukaan valtion sijoitus olisi n. 100 - 200 M€.

3. Lupakirjaus ei maksa mitään. --3: Nollakustannus aloitteet on käsiteltävä budjettialgoritmissä erikseen koska ne edellyttävät kansalaisten ja poliitikkojen arvojen määritystä. Tässä tulee auttamaan myös muiden kuin rahallisten indikaattoreiden lisääminen budjettialgoritmiin. --Smxb 22. kesäkuuta 2011 kello 23.31 (EEST)

4. Kerrannaisvaikutusten määrittäminen hankalaa.

5. Kerrannaisvaikutusten määrittäminen hankalaa.


  • Eduskunnan mielipiteen Fortumin voimalasta Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 vastausta: Ei.
  • 73 vastausta: Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179. 

Eduskunta ei ole myöntämässä Fortumille ydinvoimalalupaa.

Kansanedustajien arvot

Data

  • Teollisuuden palkansaajien neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat organisaatiot: Metallityöväen liitto, Ammattiliitto Pro, Rakennusliitto, Tekniikan akateemisten liitto TEK. Teollisuusalojen ammattiliitto Team, Uusi Insinööriliitto, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Suomen elintarviketyöläisten liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Suomen konepäällystöliitto
  • Teollisuuden palkansaajien [1] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta
  • Fortumin [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Elonkehä ry [3] on perustettu vuonna 1995 julkaisemaan syväekologista Elonkehä-lehteä. Lehti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton luonnon äänenkannattaja.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Teollisuuden palkansaajien hallitusohjelmatavoitteet
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Fortumin hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ TEM tiedotteet 11.2.2011


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Energiapolitiikka&oldid=7245”