Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista tiede- ja innovaatiopolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Julkisin toimin pitää turvata t&k-rahoituksen riittävä taso [1]
    Tavoitteena maan kokonaispanostuksista t&k-toimintaan on oltava vähintään 4 prosenttia bkt:stä seuraavan hallituskauden aikana. Tämä edellyttää riittävää julkista panostusta, jonka on oltava vähintään 1,2 prosenttia bkt:stä. Innovaatiopolitiikassa on otettava palvelusektori nykyistä paremmin huomioon (esimerkiksi palvelutuotteistuksen ja ICT-palvelutoiminnan laajentamisella yli maan rajojen). Käyttäjän ja käyttäjäkokemuksen roolia on painotettava t&k-toiminnassa samoin kuin hankkeiden tulosten hyödynnettävyyttä kaupallisilla markkinoilla. Innovaatioiden syntyä työpaikoilla on edistettävä ja on otettava käyttöön työntekijöiden asiantuntemus.
  2. On kehitettävä uusia tapoja, jotka kannustavat yrityksiä panostamaan entistä enemmän t&k:hon sekä henkilöstön osaamiseen [1]
    Yhtenä vaihtoehtona voisi olla t&k-investointien huomioiminen verojärjestelmässä.
  3. Tehtyjen energiaratkaisujen edellyttämää t&k&i-toimintaa on edistettävä uusiutuvien energianmuotojen osalta [1]
    On panostettava sellaisiin energiantuotantoon ja käyttöön liittyviin teknologioihin ja innovaatiotoimintaan, jotka mahdollistavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja antavat samalla mahdollisuuden menestyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla.
  4. Talouden kasvuun ja uudistumiseen tarvittavat innovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä ja -halua [1]
    Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä osa yritysten innovaatiopotentiaalista jää edelleen hyödyntämättä. Tämä koskee muun muassa pk-yritysten innovaatioita ja niiden kaupallistamisen tukea. On kehitettävä keinoja, joiden avulla pk-yritysten innovaatiopotentiaali saadaan nykyistä paremmin käyttöön. On myös pyrittävä poistamaan puutteita yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitusrahoituksessa. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän ja pääomasijoitustoimialan kansainvälisyyttä on edistettävä.
  5. SHOK-osaamiskeskittymien kehittäminen [1]
    Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten turvaaminen varmistavat osaltaan valittujen aihealueiden osaamispohjan kehittämisen. SHOK-ohjelmien julkinen rahoitus on ollut pääosin Tekesin vastuulla. Jatkossa SHOK-ohjelmien rahoituspohjaa on laajennettava kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien avulla. Lisäksi on huolehdittava siitä, että rahoituksessa käytettävät hallinnolliset menettelytavat ja muun muassa varojen allokointiin liittyvät mekanismit ovat riittävän dynaamisia vastaamaan syntyneisiin tarpeisiin.
  6. Yliopistojen rahoitus kuntoon [2]
    Esimerkiksi opettajavoimia pitää lisätä ja valtion tuottavuusohjelman vaikutukset poistaa. Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde on korjattava: "Opettajien määrä ei lisäänny tilastokikkailulla, joka on tehty ensi vuoden talousarviossa lukemalla kaikki tutkijat opetushenkilöstöön"
  7. Lisää rahoitusta etenkin perustutkimukseen [2]
    Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton tavoite on saada yliopistojen perusrahoitus ja perustutkimus kuntoon. Rahoitus ei ole pysynyt lisääntyvien tehtävien perässä.
  8. Painopiste tohtorituotannosta tutkijanuraan [2]
  9. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset roolit säilyvät [2]
  10. Merentutkimuksen ja meriteknologian asiantuntemuksen kehittäminen [3]
    Itämeren suojelu, kestävä hyödyntäminen ja meren tarjoamat ekosysteemipalvelut edellyttävät syvällistä tutkimusta ja merentutkimuksen asiantuntemusta. Merentutkimus, kehitystoiminta ja meritietoon perustuvat palvelut muodostavat päätöksentekoa ja tuotannollista toimintaa tukevan monitieteisen verkoston. Suomella on erinomainen tilaisuus nousta Itämeren tutkimuksen kärkitoimijaksi ja erikoistuneen meriteollisuuden ja meriteknologian vientimaaksi.
  11. Merien tutkimuksen kansallisen strategian toimeenpano [3]
    Korkeatasoinen perustutkimus on edellytys innovatiivisten sovellusten kehittämiselle. Jatkossa on keskeistä turvata merentutkimuksen korkea taso ja monialaisuus, tutkimustulosten laaja hyödynnettävyys ja tutkimukseen perustuva palvelukehitys sekä merien tutkimuksen osaamisen ja monialaisen tutkijakoulutuksen vahvistaminen.


Tavoitteiden kustannukset

Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Julkisin toimin pitää turvata t&k-rahoituksen riittävä taso-2164
22Yritysten kannustaminen panostamaan entistä enemmän t&k:hon sekä henkilöstön osaamiseen-210.6
33t&k&i-toiminnan on edistettäminen uusiutuvien energianmuotojen osalta-62.1 - -89.1
44Yrityksien riskinottokyvyn ja -halun kehittäminen innovaatioden osalta-8.0
55SHOK-osaamiskeskittymien kehittäminen -36.5
66Yliopistojen rahoitus kuntoon-61.7
77Lisää rahoitusta etenkin perustutkimukseen-32.4
88Painopiste tohtorituotannosta tutkijanuraan+0
99Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset roolit säilyvät+0
1010Merentutkimuksen ja meriteknologian asiantuntemuksen kehittäminen-4.6
1111Merien tutkimuksen kansallisen strategian toimeenpano-0.1


Perustelut

  1. Tavoitteen 1 perusteluissa vaaditaan valtion panostuksen olevan vähintään 1.2% bruttokansantuotteesta, joka 2010 oli 180300 M€/v [4]. Kustannukseksi tulee siis 0.012 * 180300 M€/v = 2164 M€/v. Kerrannaisvaikutuksia ei ole arvoitu. Tähän tarvittaisiin useamman vuoden perskpektiivi ja tuottojen diskonttaus lähtövuoteen.
  2. Yksi tapa huomioida t&k-investoinnit verotuksessa on taata innovatiiviseen toimintaan käytetyistä kuluista sekä näiden vuosittaisesta lisäyksestä lisävähennys veronhyvityksen muodossa. Työ- ja elinkeinoministeriön (Deloitte [5]) raportissa kasvuyrittäjyyden kannustamiseen verotuksen keinoin on esitetty 30 %:n lisävähennystä innovatiivisen toiminnan kuluista. Se vastaisi vastaisi 7,8 %:n hyvitystä maksettavista veroista (26 % x 30 % = 7,8 %). Lasketaan tämä osuus vuoden 2010 yhteisöveroa kertymästä (arvio [6]), joka oli n. 2 700 M€/v. Valtion tukikustannukseksi saamme siis 0.078 * 2 700 M€/v = 210.6 M€/v yhteisöverosta menetettäväksi osuudeksi. Kerrannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Oletettavasti ne ovat merkittävästi pienempiä ensimmäsinä vuosina verrattuna myöhempiin.
  3. V. 2010 tehtyjen suunnitelmien mukaan uusiutuvien energiamuotojen tukisummat kasvavat tulevina vuosina. Tukisummat lähtevät alle 100 M€/v ja voivat vuoteen 2020 mennessä kasvaa yli 300 M€/v [7]. Suuruusluokka alkuvuosina on siis 100 M€/v. Tehtyjen energiaratkaisujen edellyttämää t&k&i-toimintaa voidaan edistää erilaisilla tukitoimilla, joita ovat mm. suorat verotuet, ympäristösertifikaatit ja takuuhinta. Jotta toiminnasta saataisiin taloudellisesti kilpailukykyistä, arvioidaan kaikkien uusiutuvien energiamuotojen vaatimat tukimäärät eri päästökauppaoikeuksien hinnoilla. Mikäli päästökauppahinta on 5 €/tCO2 (tCO2 = hiilidioksiditonni) on tukimäärä 89.1 M€/v [8]. Jos taas päästökauppahinta on korkeampi, 20 €/tCO2 saadaan tukikustannukseksi 62.1 M€/v [8]. Näitä kustannuksia voidaan pitää alarajana tukitoimille, joiden avulla voidaan toiminnasta saada taloudellisesti kestävää, ja ovat siten tarpeellisia myös tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle.
  4. Yritysten alkuvaiheen pääomasijoitusvaihetta voidaan tehostaa. Arvioidaan minimikustannus käyttämällä hyväksi Sitra:n rahoituspäätöstietoja v. 2009 [9]. Mikäli pääomasijoitusten rahoituspäätökset kaksinkertaistettaisiin maksaisi tämä 8 M€/v lisää.
  5. Tavoitteen 5 perusteissa todetaan että SHOK-ohjelmien rahoituspohjaa on laajennettava kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien avulla. Kansainvälisten rahoitusinstrumenttien käytön tehostamisen ei oleteta tuovan lisäkustannuksia valtion budjettiin. Kansallisia SHOK:n rahoittajatahoja ovat mm. TEKES ja Suomen Akatemia. TEKES:n rahoitusosuus v. 2010 oli n. 99 M€/v [10]. Suomen Akatemia rahoitti SHOKkeja n. 6.3 M€/v v. 2009 [11]. Mikäli arvioidaan että rahoituspohjaa laajennetaan suurimman SHOK-klusterin (TIVIT) TEKES-osuuden verran, tulee tästä 36.5 M€/v [10] lisäkustannus budjettiin.
  6. Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston tunnuslukuja: Aalto-yliopisto (n. 300 professoria), Helsingin yliopisto (n. 500 professoria [12]). Arvioidaan Suomessa olevan n. 2000 professoria. Oletetaan, että Opiskelijat (FTE)/ opetus- ja tutkimushenkilökunta -suhteesta halutaan v. 2011 tavoitteen 8.2 [13] sijasta päästä arvoon 7, eli laskennallinen kokopäiväinen opiskelijamäärä (FTE)/professori laskee seitsemään opiskelijaan opettajaa kohti. Tähän suhdelukuun pääsemiseksi on professorien lukumäärää nostettava 8.2 * 2000/7 - 2000 = 343 henkilöllä. Arvioidaan keskimääräiseksi palkaksi 6000 €/kk ja yleiskustannusindeksiksi 2.5. Tällöin valtion rahoitus yliopistoille pitäisi kasvaa 12 * 6000 * 2.5 * 343 €/v = 61.7 M€/v.
  7. Oletetaan että perustutkimuksen lisärahoitus kanavoidaan Suomen Akatemian kautta. 10% lisäys v. 2010 rahoituspäätösten kokonaisarvosta aiheuttaa 0.1 * 324 M€/v [14] = 32.4 M€/v kustannuksen.
  8. Muuttamatta korkeakoulujen valtionrahoituksen osuutta voidaan Tavoitteen 8 mukainen painopisteen siirto toteuttaa niin että tohtorikoulutuksessa säästyneet rahat käytetään nuorten väitelleiden tutkijoiden urakehitykseen. Tämä edellyttää nykyisen korkeakoulujen perusrahoitusmallin jyvityskaavojen muuttamista.
  9. Tavoite säilyttää nykytilanteen eikä siten johda lisäkustannuksiin.
  10. Arvioidaan Itämeren tutkimuksen ja meriteknologian tutkimuksen määrärahojen nostaminen 25 prosenttiyksiköllä aiheuttama budjettikustannus. Merentutkimukseen käytetään 0.25*0.7% valtion kokonaistutkimusrahoituksesta [15]. Kokonaistutkimus- ja tuotekehitysrahoitusvoluumiin (2.1 mrd € v. 2011 [16] ) mitoittamalla tämä vastaisi 1.25*0.25*0.007*2100 M€/v = 4.6 M€/v.
  11. Arvioidaan strategian toimeepanemisen maksavan 2htv = 2 * 0.05 M€/v = 0.1 M€/v.


Data

  • Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
  • Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Virtuaalinen Itämeripuolue [3] on Baltic Sea Action Group:n aloitteesta perustettu 32 kansanedustajan virtuaalinen yhteenliittymä, jonka keskustelujen perusteelta on muodostettua lista hallitusohjelmavaateita. Sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja ovat olleet moderoimassa mm. SYKE:n asiantuntijat.

Riippuvuudet

Muuta

Giffenin hyödyke on asia, joka on niin välttämätön, että sen käyttö lisääntyy hinnan noustessa. Koska muita yhtä halpoja vaihtoehtoja ei ole tarjolla ja varat eivät riitä kalliimpiin vaihtoehtoihin, kokonaisvaroista on käytettävä entistä enemmän Giffenin hyödykkeeseen. Onko opetusala sellainen välttämättömyyshyödyke, jonka käyttöä olisi rationaalista lisätä, kun yhteiskunnan kokonaisrahoitus supistuu? Monet tutkijat ja opettajat ovat esittäneet tämänsuuntaisia näkemyksiä.

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Virtuaalisen Itämeripuolueen (VIMP) hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ BKT 2010 (Tilastokeskus)
  5. ↑ [http://www.fvca.fi/files/55/Kasuyrittajyyden_kannustaminen_TEM.pdf Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 29/2009: Kasvuyrittäjyyden kannustaminen verotuksen keinoin (Deloitte)]
  6. ↑ Valtion talousarvioesitys 2010
  7. ↑ Hallitus sopuun uusiutuvan energian tukipaketista (YLE 20.4.2010)
  8. ↑ 8,0 8,1 Energiatuotannon tukijärjestelmän sovittaminen päästökaupan olosuhteisiin s.44 (Gaia)
  9. ↑ Sitra: toimintakertomus 2009
  10. ↑ 10,0 10,1 Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)
  11. ↑ SHOKit ja Suomen Akatemia
  12. ↑ HY: henkilöstö
  13. ↑ Valtion talousarvioesitys 2011
  14. ↑ Tutkimus- ja kehittämistoiminta (SA 2011)
  15. ↑ Itämeriportaali: Tutkimuksen rahoitus
  16. ↑ Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa (Tilastokeskus)


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Tiede-_ja_innovaatiopolitiikka_Suomessa&oldid=31257”