Maanpuolustus SHO 2011

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun





Rajaus

  • Millaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011 liittyen mm. asevelvollisuuteen ja Nato-kysymykseen?

Tulos

Eduskuntaan valittuen edustajien vaalikoneeseen antamat vastaukset antavat suuntaa turvallisuuspolitiikkaan liittyen.


1. Väittämä: Minkälaista yhteistyötä Suomen pitäisi mielestänne tehdä Naton kanssa? [1]

Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset (%)
Ei ollenkaan, tai rajatumpaa 7
Yhteistyön määrä nykytasolla 78
Yhteistyötä tiivistettävä 5
Liityttävä täysijäseneksi 11


2. Väittämä: Suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi on tärkeämpää osoittaa rahaa kriisinhallintaan, rauhan rakentamiseen ja kehitysyhteistyöhön kuin Suomen aseelliseen puolustukseen. [1]

Eduskuntaan valittujen edustajien vastaukset (%)
Samaa tai jokseenkin samaa mieltä 54%
Eri tai jokseenkin eri mieltä 46%


Maanpuolustus SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Natoon liittyminen-38
22Palkka-armeijan ylläpitäminen-2 200
334 kk:n varusmiespalvelukseen siirtyminen+60

Perustelut

1) Naton täysijäsenyys nostaisi puolustusmenoja suoraan vähintään 38 M€ verran. [2] Tämän lisäksi NATO:n virallisena suosituksena on sijoittaa puolustukseen kaksi prosenttia kansantuotteesta. Suomessa tämän hetkinen puolustusbudjetti on 1,3 prosenttia kansantuotteesta. Tästä seuraisi noin 1.5Mrd€:n suuruiset lisäkulut, tämän hetkisen puolustusbudjetin ollessa 2.7 Mrd€. [3]


2) Yleisestä asepalveluksesta siirtyminen palkka-armeijaan toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 4 Mrd€ lisäkulut [4], ja nostaisi vuosittaisia puolustuskustannuksia 2.2 miljardilla eurolla [3]


3) Varusmiespalvelun lyhyimmän palvelun lyhentäminen 4kk:n mittaiseksi toisi asiaa tutkineen työryhmän mukaan 60 miljoonan säästöt. [3]

Viitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys