Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka SHO 2011

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista kulttuuri- ja liikuntapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Jos koulutetaan, pitää olla myös työpaikkoja. Kaikki eivät voi työllistyä yrittäjinä [1]
    Koulutettuja ihmisiä tarvitaan korkeakulttuurin palvelukseen. Esim. oopperassa toimii yli sadan hengen sinfoniaorkesteri, maan ainoa ammattimainen kuoro, maan ainoa klassinen baletti ja parikymmentä laulusolistia.
  2. Taidealan koulutusta tarvitaan opetuksessa aivan kaikilla koulutusasteilla [1]
  3. Yksityisillä varoilla ei voi koskaan pitää yllä korkeakulttuuria [1]
    On turvattava korkeakulttuuri, johon yksityisen sektorin eli markkinavoimien avulla ei Suomen kokoisessa maassa milloinkaan päästä Oopperan rahoituksesta 70 prosenttia tulee opetusministeriöltä, 10 prosenttia pääkaupunkiseudun kunnilta ja 20 prosenttia lipputuloista.
  4. Tulevien sukupolvien taiteilijoille on annettava mahdollisuus kasvaa ja kehittyä nimenomaan Suomessa [1]
    Taidealojen korkeakoulutukseen suunnattujen resurssien taso on saatava riittäväksi, jotta koulutuksemme olisi kansainvälisellä tasolla.
  5. Enemmän esitys- ja harjoitustiloja [2]
    Tanssitaiteelle olisi katsojia mutta ei esitystiloja.
  6. Tanssi nostettava muiden taiteenlajien rinnalle [2]
    Tanssin osuus kulttuuribudjetista on yksi prosentti. Sitä ei voi perustella ainakaan kysynnällä. Dancen kaltaiset televisio-ohjelmat innostavat ihmisiä tunneille, ja nykytanssiteoksilla on koko ajan enemmän katsojia. Marginaalinen asema johtuu ehkä siitä, ettei tanssin merkitys käänny helposti kirjoitetuksi kieleksi (Tuomo Railo).
  7. Liikunnallinen elämäntapa mahdollistettava kaikille[3]
    Koululiikunnan määrää opetusohjelmassa lisätään, ja myös korkeakoululiikunta määritellään korkeakoulujen lakisääteiseksi tehtäväksi.
  8. Liikuntatilojen kunnon parantaminen[3]
    Liikuntatilojen peruskorjaamiseen resurssoidaan lisää varoja, ja peruskorjataan ja katetaan Olympiastadion vastaamaan urheilu- ja muiden suurtapahtumien nykyajan vaatimuksia.
  9. Huippu-urheilun tukeminen[3]
    Huolehditaan, että lahjakkuuksilla on käytössään huipputason valmennusosaaminen ja kilpailukykyiset olosuhteet. Myös koulutuksen ja huippu-urheilun yhdistämistä edistetään.
  10. Veikkausvarojen parempi resurssointi[3]
    Liikunnan koulutuskeskusten valtionosuudet tulee kattaa veikkausvoittovarojen sijaan budjettivaroista, kuten kaikkien muiden vapaan sivistystyön koulutusta tarjoavien tahojen kohdalla tapahtuu, ja koordinoida sen sijaan nämäkin rahat tehokkaammin muun liikkumisen edistämiseen.


Tavoitteiden kustannukset

Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka SHO 2011(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Työpaikat korkeakulttuurialalla-0.45
22Taideaineiden lisääminen-24.0
33Korkeakulttuurin ylläpitäminen-0.18
44Suomalaisen taidekoulutuksen parantaminen-3
55Lisää tiloja tanssitaiteelle-10
66Tanssibudjetin nostaminen-2
77Koululiikunnan lisääminen-24
88Liikuntatilojen rakentaminen ja peruskorjaus-25
99Huippu-urheilun tukeminen-8
1010Veikkausvarojen parempi resurssointi+0


Perustelut

  1. Kulttuuri- ja tiedotustyön työpaikkojen suhteen tavoitellaan reilua 10% lisäystä [4]. Kymmenen prosenttiyksikön lisäys 15 vuodelle voidaan jakaa n. 0.6% vuosittaiseen lisäykseen työpaikkojen määrässä. Vuoteen 2025 työpaikkojen lukumäärän kulttuuri- ja tiedotustyön piirissä ennakoidaan kasvavan n. 30 000 paikalla [5]. Arvioidaan tästä n. 5% kuuluvan korkeakulttuurin piiriin, eli 1500. Vuosittainen lisäys on siis. 0.006 * 1500 = 9 paikkaa vuodessa. Kustannus: 9 * 50 000 €/v = 0.45 M€/v.
  2. Käytetään samanlaista arviointiperustetta kuin Tavoitteessa nro 19 Koulutuspolitiikka Suomessa: taideaineiden pakollistaminen maksaa 24 M€/v.
  3. Valtio tukee oopperaa vuosittain 30 M€ summalla, Esimerkiksi Kansallisoopperan rahoituksesta 70% tulee valtiolta[6]. Tukea tulisi jakaa myös muille korkeakulttuuria jakaville tahoille. Kymmenen prosentin lisäys esim. Kansallisoopperan kuluihin jaettuna tasaisesti 15 vuodelle niihin tekee 0.006 * 30 M€/v = 0.18 M€/v.
  4. Taiteen keskustoimikunta tuki taidealojen työntekijöitä n. 30 M€ v. 2010 [7]. Kymmenen prosentin korotus maksaisi 3 M€/v.
  5. Arvioidaan hinta käyttämällä suuruusluokkana Opetusministeriön v. 2010 myöntämää 20.7 M€ liikuntatilojen korjaamiseen ja rakentamiseen. Tanssitaiteelle osoitettuna tekisi n. 10 M€/v.
  6. Tanssin nostamista muiden taiteenlajien rinnalle tulisi huomioida useita asioita ja prosessi luultavasti veisi useita vuosia. Tanssia varten tulisi järjestää enemmän erilaisia tapahtumia ja tiloja, sekä harrastusmahdollisuuksia tulisi parantaa. Vuoden 2010 ehdotus oli noin 1,37 M€.
  7. Käytetään samanlaista arviointiperustetta kuin Tavoitteessa nro 19 Koulutuspolitiikka Suomessa: taideaineiden pakollistaminen maksaa 24 M€/v.
  8. Vuonna 2010 opetusministeriö myönsi 20.7 M€ liikuntatilojen korjaamiseen ja rakentamiseen. Tavoitteena olisi vielä kasvattaa kyseistä määrärahaa
  9. Huippu-urheilun tukien määrä valtionbudjetissa on ollut 6.4 M€ vuosi. Tavoitteena on resurssoida lisävaroja huippu-urheilulle.
  10. Tavoite voidaan rahoittaa kustannuspaikkojen uudelleen määrittelyllä. Ei vaikutusta talousarvioon.


Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kansallisoopperan hallitusohjelmatavoitteet
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Tanssitaiteilijoiden liiton edustajien hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 [1]
  4. ↑ Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 OKM työryhmämuistio 2011:16 (s. 23).
  5. ↑ Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 OKM työryhmämuistio 2011:16 (s. 24)
  6. ↑ http://www.ooppera.fi/esittely/kansallisooppera_tanaan/toiminta_ja_rahoitus
  7. ↑ Taidetoimikuntien myöntämä tuki 2010, Tilastotiedote 1/2011


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kulttuuri-_ja_liikuntapolitiikka_SHO_2011&oldid=7800”