Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista julkisen sektorin hankintapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Julkishallinnon kilpailumenettelyjä on kehitettävä entistä läpinäkyvämmiksi ja selkeämmiksi, ja sopimusmenettelyjä on kohtuullistettava [1]
    Innovatiivisuus, laatu ja vaikuttavuus on sisällytettävä kriteerinä julkisiin hankintoihin. Valtion ja kuntien on hankinnoissaan edistettävä uusien palvelujen ja tuotteiden innovaatioita. Sisällyttämällä innovatiivisuus hankintakriteereihin aikaansaataisiin nopeasti uusia käytäntöjä markkinoille. Hankintojen sosiaalisten sekä kestävän kehityksen/eettisten kriteerien on tuettava vastuullista tuotteiden ja palvelujen tuotantoa.
  2. Kuntien hankintoja on tehostettava osana elinkeinopolitiikkaa ja kuntien hankintaosaamista on parannettava [1]
    Hankintojen tehostaminen ja hankintaosaamisen parantaminen johtaa aidon kilpailun lisääntymiseen, eivätkä markkinat keskity liikaa. Tarve huolehtia markkinoiden toimivuudesta korostuu myös siksi, että hankintojen kynnysarvoja on korotettu.
  3. Kilpailua on lisättävä julkisella sektorilla [2]
    Kilpailu tehostaa toimintoja ja luo pohjaa uudelle yritystoiminnalle. Kunnalliset palvelut kannattaa teettää siellä, missä ne edullisimmin saadaan aikaiseksi. Tarkoituksena ei ole yksityistää palveluja yksityistämisen vuoksi, vaan selvittää, miten ne saataisiin tehtyä edullisimmalla tavalla. "Tärkeintä on ulottaa tämä kustannusvertailu ennen kaikkea sosiaali-, terveys- ja opetustoimeen, koska ne vievät niin suuren osan kunnan menoista".
  4. Eduskunnan mielipide palveluiden julkistamisesta Palveluiden laadun kustannuksella ei ulkoistamista tulla tekemään. Kuntien verotulojen tasausjärjestelmä auttaa pienimpiä kuntia selviytymään vaadittujen palveluiden sisäisestä tuottamisesta.
Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11,2,3,4Julkisen ja yksityisen kilpailuttaminen-16,8

Perustelut

  • Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella eduskunnan mieliteet asiaan:

Kysymys 27: Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

  • 75 vastausta: Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
  • 74 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
  • 18 vastausta: Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
  • 8 vastausta: Ei mikään näistä.
  • 4 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
  • 0 vastausta: Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 30: Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

  • 119Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
  • 41Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
  • 12 Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
  • 7 Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.

Yhteensä vastauksia 179.

Eduskunnalle julkisten palvelujen laatu on etusijalla, 
mutta julkisten palvelujen yksityistämisestä aiheutuvista säästöistä ollaan erimielisiä.

Kansanedustajien arvot

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) oldid=5625#Kest.C3.A4v.C3.A4n_talouskasvun_ja_ty.C3.B6llisyyden_ohjelma Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. 2,0 2,1 Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys