Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Kansallisen taajuusaluepolitiikka vapautettava uuden sukupolven laajakaistaverkkojen rakentamiseen [1]
    Laajakaistan toimivuus on ensisijaisen tärkeää. Suomen tavoitteena tulisi olla kansallisen taajuusaluepolitiikan vapauttaminen uuden sukupolven laajakaistaverkkojen tehokkaaseen rakentamiseen.
  2. Älyliikennejärjestelmän kehittäminen [1]
    Älyliikenne tarkoittaa tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä liikennejärjestelmissä. Älykkäät palvelut tukevat liikenteen seurantaa, hallintaa ja ohjausta sekä tarjoavat informaatiota kuljettajille, liikkujille ja liikennejärjestelmän operoijille. Tieto- ja viestintäteknologia tehostaa olemassa olevan infrastruktuurin ja liikennepalvelujen käyttöä, parantaa turvallisuutta, vähentää elinkeinoelämän logistisia kustannuksia ja tukee ilmastopolitiikkaa. Älyliikenteen palvelun tarjoajien ja lainsäädännön tulee varmistaa, että kansalaisten yksityisyys säilyy näissä palveluissa.


Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Taajuusaluepolitiikan vapautus+0
22Älyliikennejärjestelmän kehittäminen-54.1


Perustelut

  1. "Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteen mukaan vuonna 2015 kotitalouksien ja yritysten tulee olla korkeintaan kahden kilometrin päässä 100 Mbit/s:n yhteyden tarjoavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Langattomat laajakaistayhteydet yleistyvät vauhdilla. Jos arviot matkaviestinverkkojen palveluiden vaatimasta siirtokapasiteetista osoittautuvat oikeiksi, suuren datasiirtokapasiteetin tarjoaville järjestelmille tarvitaan tarkastelujakson päättyessä lisää taajuuksia. Radiotaajuudet ovat osittain rajallinen luonnonvara. 700 MHz ja 800 MHz taajuusalueet tulevat teknologisesti hyödynnettäväksi lähivuosina ja 800 MHz taajuusalue on varattu laajakaistaisten matkaviestinverkkojen käyttöön valtioneuvoston asetuksessa kesällä 2008. Aikataulullisesti taajuusalueen käyttöönotto matkaviestintään määräytyy pitkälti siitä, miten taajuuksien käyttö saadaan koordinoitua naapurimaiden kanssa. Kyseiset taajuudet tulisi saattaa lte- kännykkäverkkojen käyttöön, jotta uuden sukupolven laajakaistaverkkojen kustannustehokas rakentaminen saataisiin tehokkaasti käyntiin." [2]
    Toimintasuunnitelman rahoitus katetaan radiotaajuuksien huutokaupalla ja tarvittaessa teleyrityksiltä perittävällä televerkon tasausmaksulla [3].
  2. Älyliikenteen hinta-arvio perustuu Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteeseen älyliikenteestä [4]. Kokonaiskustannukset vuosina 2010-2015 olisivat noin 400 miljoonaa euroa. Valtion osuus kokonaissummasta olisi noin 324,8 miljoonaa euroa, mistä vuosikustannukseksi tulee 324,8 M€ / 6 v = 54.1 M€/v.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ STTK: Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka 1 (15.12.2010)
  3. ↑ LVM: Kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi (selvitysmiehen ehdotus 2008, s.6)
  4. ↑ Selvitysmies Pursiainen: Älyliikenne muokkaa voimakkaasti koko ensi vuosikymmenen liikennepolitiikkaa [1]


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Laajakaistaverkko-_ja_älyliikennepolitiikka_Suomessa&oldid=8257”