Aluepolitiikka

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2585
Moderaattori:Johannes (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2585}}

Rajaus

Millaista valtakunnallisen aluepoliitikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Alueelliset liikenneyhteydet kuntoon

• Valtakunnallisten runkoverkkojen lisäksi on huomioitava yrityksille tärkeät alueelliset liikenne- ja logistiikkayhteydet, kuten aluekeskuksia yhdistävät tiet ja rautatiet, samoin kuin nousevan kaivos- ja mineraalialan tarpeet Itä- ja Pohjois-Suomessa.
• Runkoverkon ohella tulee päättää siitä, miten runkoverkon ulkopuolella olevat keskukset kytkeytyvät runkoverkkoon
• Suuria kaupunkiseutuja on nykyistä paremmin linkitettävä yhteisiksi työssäkäyntialueiksi tehokkaan ja nopean joukkoliikenteen avulla.
• Suomessa on turvattava riittävän laaja lentoasemaverkosto, jota ylläpidetään verkostoperiaatteen mukaisesti.
• Etelä-Suomessa on tärkeä turvata riittävä kapasiteetti valtakunnallisille ja kansainvälisille kuljetuksille.
• Hallitus tukee alueellista kasvua turvaamalla toimivat liikenneyhteydet ja modernit tietoliikenneyhteydet. Alemman tieverkoston kunnosta huolehditaan, koska se kuormittuu kotimaisten luonnonvarojen käytön lisääntyessä erityisesti metsä- sekä kaivosteollisuudessa.
• Joukkoliikennepalveluita kehitetään korottamalla julkista taloudellista tukea niin, että lippujen hintoja ei koroteta inflaatiokorotusta enempää.

2. Alueellistamisen linjauksia

• Valtion, liikelaitosten ja/tai valtion yritysten henkilöstöllä ja työpaikoilla ei saa tehdä aluepolitiikkaa.

• Alueellistamispolitiikka ei tue tasapainoista aluekehitystä -> Vain täysin uudet toiminnot tai virastot ovat alueellistettavissa.

• Elinkeinopoliittiset tuet ja toimet kohdennetaan nykyistä paremmin.

• Aluepolitiikka ei saa olla kriteeri innovaatiopolitiikkaan liittyvissä päätöksissä. Tuet kohdennetaan selvemmin vain niille aloille, joilla pyritään taloudelliseen kasvuun.

• EU:n rakennerahastoja (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto ESR) koordinoidaan tehokkaasti ja käytetään hyväksi Suomen strategisten painopistetavoitteiden saavuttamiseen.

3. Kuntapolitiikka

Metropoli- ja suurkaupunkipolitiikka sovitetaan osaksi kaupunkipoliittista kehystä, koska se vahvistaa samalla muiden suurten kaupunkiseutujen kasvu- ja kehittämisedellytyksiä

• Luodaan kunnille riittävät kannusteet kuntaliitosten syntymiselle erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.
• Metropolialueen kehittämisen rinnalla pidetään huolta alueellisesta tasa-arvosta.

kts. Kuntareformi

4. Kielikysymys

• Kielivalintojen monipuolistaminen, ja eri aluepoliittinen huomioiminen. Mahdollisuus valita venäjän kieli B1- kieleksi ruotsin kielen sijaan.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

TODO: {{#todo:Kiitokset kaikille todella paljon menestyksellisestä wikihallitusohjelman rakentamisesta ja hinnoittelusta. Teemme vielä joitakin parannuksia hinnoitteluun ja olisi hienoa jos voisitte josssain vaiheessa myöhemmin käydä vielä katsomassa kättenne jälkeä ja esim. korjata löytämiäne kirjoitusvirheitä ym. Projekti on poikimassa monenlaista mielenkiintoista jatkoa myös ensi vuoden kuntavaaleja ajatellen, ja lisää on luvassa. Pitäkää sivuston osoite mielessä ja käykää tsekaammassa kun saame budjetointia varten arvokyselylomakkeen pystyyn. Kertokaa kavereille myös :) Olette tehneet todella hyvää työtä! (anteeksi jos jonkun nimi jäi listasta pois poimin muutaman esimerkkisivun pohjalta tämän nimilistan)|Johannes Kröger, Pauli Ordén, Aino, Minttu, Joona, Jouni Tuomisto, Matias Viitasalo, Tiinu, Smxb, Mori, Jaakko|hallitusohjelma}}

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys