Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista julkisen hallinnon ICT:n kehittämisen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

  1. Julkisen sektorin yhteinen ICT:n avulla tapahtuva kehittäminen tulee tapahtua yhteentoimivin ratkaisuin [1]
    Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja valtion virastoja tulee konserniohjauksella ja informaatio-ohjauksella keskitetysti auttaa ja tukea arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa. Kunkin ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä.
  2. Julkishallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto on organisoitava uudelleen [1]
    ICT:n kehittäminen, käyttöönotto, hyödyntäminen ja hallinta tulee järjestää organisoimalla ensi hallituskaudella julkisen hallinnon ICT:n tilaaminen ja tuotanto kokonaisvaltaisesti uudelleen. Kunnille tulisi laatia ohje toimintamallista ja antaa ohjausta tietohallinnon organisoimiseksi.
  3. ICT:n kehittäminen on katsottava investoinniksi, johon irrotetaan ja suunnataan varoja nopeasti kehittämiseen ja käytön läpimurtoon tarvittava määrä [1]
    Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä, joka varmistaa tuottavuusinvestointien toteutumisen ja kytkee rahoituksen investoinneilla saatavien tuottavuushyötyjen realisoimiseen, jotta ICT:llä aikaansaatavissa oleva tuottavuuden paraneminen ei lykkäänny.


Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11.Kuntia ja kuntayhtymiä sekä ministeriöitä ja virastoja autetaan ja tuetaan arkkitehtuurien laatimisessa ja ratkaisujen käyttöönotossa-3.4 - +15.8
22.Julkishallinnon ICT:n tilaamisen ja tuotannon uudelleenorganisoiminen+0
33.Kehitetään julkisen sektorin ICT-investointien rahoitusjärjestelmä-0.5


Perustelut

  1. Järjestelmämuutoksista tulevat kustannukset arvioidaan tässä merkityksettömiksi verrattuna säästöihin, joita ICT-järjestelmien yhteensopivuuksien parantamisella voidaan saavuttaa (suuruusluokkaa voidaan arvioida esim. VM:n ICT-kehitystarpeen [2] pohjalta). Kustannukseksi tulee n. 3htv/kunta (336 kuntaa) v. 2020 mennessä. Tämä on n. 0.2 htv/v. Kokonaiskustannus = 0.2 * 50 000 * 336 €= 3.4 M€/v. Arvioidaan kustannussäästöjä (esim. säästyneistä työaikakustannuksista järjestelmähomogenisoinnin ansioista, sekä julkishallinnon ICT-projektien päällekkäisyyksien poistamisesta) käyttämällä mittatikkuna yhtä ainoaa osa-aluetta, sähköistä sairauskertomusta, joka ei edelleenkään toimi siitä huolimatta että projektiin on satsattu 50 M€ v. 2003-2010 [3]. Samaten terveydenhoitohenkilökunnan päivittäisestä työajasta kuluu paljon aikaa yhteensopimattomuudesta johtuvien tietoteknisten ongelmien kanssa taistelemiseen. Oletetaan että julkishallinnosta löytyy varovaisesti arvioiden 20 000 henkilöä joiden päivittäisestä työajasta säästyy 15 min päivittäin synkrnoidumman ICT:n ansiosta. Puolet työtehon nousemisesta oletetaan kanavoituvan kustannussäästöksi valtiolle. Olettamalla 25 € keskimääräinen tuntipalkka, saadaan valtiolle kokonaissäästöksi (1/2) * 25 €/h * 0.25 h/d * 21 d/kk * 12 kk * 20 000 = 15.8 M€ vuodessa. Sekä tulo- että menoarviot ovat erittäin karkeita. Mikäli Tavoite 1 toteutetaan huonosti, ei kustannussäästöjä saada lainkaan. Toisaalta, saavutettavat säästöt voivat ideaalitapauksessa olla ainakin kertaluokkaa suuremmat.
  2. Avioidaan tässä pelkät toteuttamiskustannukset. Niitä ei kerry jos valmistelu suoritetaan käytössä olevin virkamiesvoimin. Hyötyjä ei arvioida (vrt. Tavoite 1).
  3. Rahoitusjärjestelmän kehittämistä varten voidaan asettaa asiantuntijatyöryhmä, joka kehittää mahdollisimman toimivan rahoitusjärjestelmän. Kymmenen henken työryhmän vuoden työpanoksen hinta 10 x 50 000€ (1 htv) = 500 000€. Lisäksi järjestelmän käyttöönotto tuo menoja, joita on vaikea arvioida.

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. VM: Kuntien ICT-varautuminen Esitutkimus 5/2011 (s. 91)
  3. VM Muistio 012:00/2011 Julkishallinnon ICT-hallinnon kokonaisvaltainen järjestämismalli (s. 32)


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys