Veropolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Kysymys

Millaista veropolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Vastaus

  1. Arvonlisäveron progressio
    Verovähennys pitää ulottaa myös epäsuoriin veroihin, eli kaupasta ostaessaan voi arvonlisäveron osuuden kuitata verovähennyksellään, jos sellaista on. Tämä voi tapahtua suoraan sähköisen järjestelmän kautta, tai pankkikortin tapaisella kortilla, johon verovähennystä on ladattu (tästä nimi verovähennyskortti). Veron osuus maksetaan verovähennyksestä, ja asiakkaan maksettavaksi jää vain veroton osuus. Niinpä pienituloisen ei tarvitse maksaa lainkaan veroja, ennen kuin hänen kulutukseensa sisältyvät verot ylittävät verovähennyksen. Henkilökohtaisen verovähennyksen suuruus voidaan määritellä halutulle tasolle esim tulojen ja elämäntilanteen mukaan.
  2. Budjettimallit ja verotuksen simulointi saatava avoimiksi
    Kuten tietolähteet (avoin data), on myös mallit avattava julkiselle kritiikille hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Tämä mahdollistaa aiempaa laajemman kansanryhmän, erityisesti veroammattilaisten ja makrotalousasiantuntijoiden täysipainoisemman osallistumisen julkiseen keskusteluun erilaisista vaihtoehdoista [1].
  3. Palkkavero alas, pääomavero ylös [2]
    Tuloveroasteikkoja pitää Veronmaksajien keskusliiton mukaan laskea kautta linjan 2,5–4,0 prosenttiyksikköä, eniten keskituloisten osalta. Marginaaliveroa laskettaisiin etenkin suurituloisimmilta. Lisäksi työtulovähennystä tulisi liiton mielestä korottaa runsaalla kolmanneksella pienituloisten hyödyksi. Uudeksi pääomaveroprosentiksi tulisi 30 nykyisen 28:n sijaan. Tavoitteena on kokonaisveroasteen pysyminen nykyisellä tasolla. Kokonaisuudessaan liiton ehdotus on vähemmän progressiivinen kuin nykykäytäntö. Kaiken kaikkiaan palkkaverojen menetyksestä Veronmaksajien mallin mukaan aiheutuisi valtiolle n. 2 miljardin euron menetys.
  4. Yhteisövero alas, ALV ylös [2]
    Yritysten toiminnan helpottamiseksi yritysveroa laskettava 26:sta 24 prosenttiin. Veronalennuksiin kuluvaa rahaa Veronmaksajien keskusliitto haalisi korottamalla arvonlisäveroa kahdella prosenttiyksiköllä. Yleinen alv olisi 25 prosenttia, ja alennetut kannat 15 sekä 11 prosenttia
  5. Liikennepolttoaineiden verojen maltillinen nosto [2]
    Veronmaksajien keskusliitto korottaisi polttoaineveroa paljon maltillisemmin kuin VM:n verotyöryhmä. Tavalliselle autoilijalle kustannusten nousu olisi n. parikymppiä vuodessa.
  6. Kunnille kulukuria [2]
    Julkinen talous kokonaisuudessaan pitää saada kestävään iskuun pidentämällä työuria ja hillitsemällä kuntien menoja. Kuntien tehtävien määrää ei enää lisätä eikä henkilöstö saa Veronmaksajien keskusliiton mielestä kasvaa nykyisestä vajaasta puolesta miljoonasta.
  7. Verotuksen uudistamisessa tarvitaan kannusteita työhön ja yrittämiseen [3]
  8. Omistus- ja vuokra-asumisen kohtelua tasattava: asuntolainan korkovähennyksestä luovuttava [4]
  9. Perintöveroa kiristettävä, samoin kiinteistöveroa ja kulutusveroja [4]
  10. Palkkaveroja alennettava [4]
    Argumentteja puolesta: "Haluamme painottaa kevennyksissä pienipalkkaisia, mikä vaikuttaa työhön osallistumispäätökseen. Haluamme laskea kynnystä tulla työmarkkinoille" (Sixten Korkman).
  11. Yritysten yhteisöveroa laskettava [4]
  12. Oikeudenmukainen ALV palvelualoille [5]
    Palvelualojen ammattiliitto toivoo seuraavan hallituksen noudattavan elinkeinopolitiikkaa, joka tukee palvelualojen kasvua ja alan työllisyyttä. Työvoimavaltaisten pienpalveluiden arvonlisäverotuksen on oltava tasa-arvoista ja pitkäjänteistä, jotta työllisyyskehitys esimerkiksi kauneudenhoidossa ja kotipalveluissa jatkuu positiivisena. Ylätason tavoitteita ovat kohtuuhintainen asuminen sekä työmatkaliikenteen ja energian verotus. "Työmatkaliikenne ja energiaverotus vaikuttavat paljon arkiseen toimeentuloon. Me haluamme läpi sen ajatuksen, että meidän porukkamme elää pienillä tuloilla, ja ostovoiman kehitys on olennainen." (Hanna Kuntsi)
  13. Ansiotulojen verotus ei saa nousta. Rajaveroaste laskettava 50 prosenttiin [6]
    Akava esittää verotusta muutettavaksi niin, että ylin marginaalivero laskee 50 prosenttiin nykyisestä 56,8 prosentista. Rajavero tarkoittaa sitä veroa, mikä peritään tulonlisäyksestä. Ehdotuksen mukaan 66 400–120 000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti kevenisi 30:stä 23:een. Myöhemmässä vaiheessa tuloveroa kevennettäisiin pienituloisemmiltakin, eli 22 600–66 400 euroa ansaitsevilta. Heidän veroprosenttinsa laskisi 16,5:een. Näillä muutoksilla korkein rajavero putoaisi 50 prosenttiin. Akavan ja Ekonomiliiton mukaan ankara työtuloverotus yhdessä korkeiden rajaveroasteiden kanssa ei kannusta kouluttautumaan ja on ristiriidassa osaamiselle rakentuvan talouskasvun ja työllisyyden vaatimusten kanssa. Verotuksen kehittäminen tähän suuntaan pitäisi koulutettujen etujärjestöjen mukaan aloittaa, mikäli julkisen talouden kestävyysvaje antaa myöten.
  14. Verotuksen on oltava yrittämiseen ja työntekoon kannustavaa ja verojen yleistä korottamista on vältettävä [7]
    Suomen Yrittäjien toiveena on, että verotus olisi rakenteeltaan työntekoon ja yrittämiseen kannustava. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mukaan pitää hyväksyä se, että yrittäjä ottaa suuremman riskin, josta hänet pitää palkita. Esimerkiksi Hetemäen työryhmän välimietinnössä poistettavaksi ehdottamat listaamattomien yhtiöiden verovapaat osingot – joita yrittäjien mielestä ei saa edes sanoa verovapaiksi osingoiksi, koska yritys on kertaalleen jo yhdet verot maksanut - pitäisi säilyttää.
  15. Hallituskauden alussa tärkeintä on huolehtia siitä, että työn verotus ei kiristy. [8]
    Tämä on välttämätöntä, jotta talous elpyisi ja työllisyyskehitys olisi positiivista. Kun talous elpyy ja työllisyysaste nousee yli 70 %, verotusta voidaan maltillisesti laskea niin, että ylin marginaaliveroaste on 50 %. Valtion verotuksessa siirrytään samalla uuteen veroporrasmalliin. Veropohjaa tulisikin laajentaa niin, että kulutusta ja ympäristöä haittaavia toimia verotetaan nykyistä ankarammin.
  16. Koiravero poistettava [9]
    Koiraveron poistoa perustellaan sillä, että se on epätasa-arvoinen. Maan kunnista oikeastaan enää kaikkein isoimmat perivät koiraveroa. Vero on jäänne 1800-luvulta, jolloin sillä maksettiin koirista leviävien kulkutautien aiheuttamia kuluja. Nyt esimerkiksi Helsinki perustelee sillä 80 koirapuiston ylläpitoa. Periaatteessa koiraveron maksamatta jättäminen on rangaistavaa, mutta kukaan ei valvo asiaa. Muita liiton vaatimuksia: valtakunnallinen tunnistusmerkintärekisteri ja pakollinen omistajarekisteriä sekä eläintenpitokieltorekisteri. Liitto haluaisi myös lajin harrastamispaikkoja.
  17. Sähköautojen tukeminen auto- ja ajoneuvoverotuksella [10]
  18. Vaalikonevastausten perusteella eduskunta on valmis korottamaan pääomatuloveroa ansiotuloveron sijaan.
    Eduskunta on melko yksimielinen ansiotuloveron sijaan nostettavasta pääomatuloverosta. Verotukien leikkaamisista mielipiteet kuitenkin vaihtelevat laajasti. Metsä- ja peltomaan kiinteistöveron asettamista ei koeta hyväksi ratkaisuksi.
  19. Kahdenkertaista osinkoverotusta vältettävä [11]
    Osingon verottamisessa on otettava riittävästi huomioon se, että osinkona jaettava voitto on jo yhtiön tasolla verotettu kertaalleen 26 prosentin verokannalla -> Kahdenkertaista verotusta tulee välttää.
  20. Verotuksen pitää tukea vahvaa omaa pääomaa taseessa [11]
    Nettovarallisuus tulee ottaa huomioon listaamattoman yhtiön jakaman osingon verotuksessa. Täten voidaan tukea vahvaa pääomaa taseessa.
  21. Höglund-mekanismin käyttöönottoa älykkäänä verotuskeinona on pilotoitava [12]
    Höglund-mekanismin avulla voidaan haittaverojen luonteisia lisämaksuja säädellä jatkuvasti ja luoda painetta esim. uuden vähemmän saastuvan teknologian synnyttämiseksi. Mekanismin avulla voidaan nostaa kuluttajien ostovoimaa tiettyjen tuotteiden suhteen suhteellisesti muihin nähden. Koska säätely on epätriviaalia ja kerrannaisvaikutukset voivat olla suuriakin, suositellaan ideaa pilotoitavaksi rajoitetussa mielessä. Testimielessä voitaisiin esimerkiksi sokerin haittavero korvata Höglund-lisämaksulla.


Veropolitiikka Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Arvonlisäveron progressio-120
22Budjettimallien avaaminen-0.05
33Palkkaveron lasku ja pääomaveron nosto-2000
44Yhteisöveron lasku ja ALV:n nosto+669
55Liikennepolttoaineiden verojen maltillinen nosto+20
66Kuntien kulujen jäädyttäminen+146.3
77Verokannusteet työhön ja yrittämiseenmäärittämätön
88Asuntolainen korkovähennyksen poisto+540
99Perintö-, kiinteistö- ja arvonlisäveron korotus+906
1010Palkkaveron alennus-1000
1111Yritysten yhteisöveron lasku-208
1212Oikeudenmukainen ALV palvelualoille-21
1313Ylimmän marginaaliveroprosentin lasku-22.5
1414Listaamattomien yhtiöiden verovapaat osingot säilytetään+0
1515Ympäristö- ja kulutusverotuksen nostomäärittämätön
1616Koiraveron poisto+0
1717Sähköautojen verovapaus-0.6
1818Pääomaveron nosto (HS vaalikone)+1000
1919Kahdenkertaisen osinkoverotuksen välttäminen+0
2020Oman pääoman tukeminen taseessamäärittämätön
2121Höglund-mekanismin pilotointi-1.0


Perustelut

  • Taulukon perusteet
  1. Arvolisäveron verovähennysoikeus on erittäin kustannustehokas tapa nostaa köyhien ostovoimaa. Kohdistamalla se elintarvikekustannuksiin voidaan 117 M€/v antaa efektiivistä toimeentulotukea 234 €/v puolelle miljoonalle suomalaiselle. Tämä on 14 kertaa kustannustehokkaampaa kuin esim. ALV:in pudottaminen kautta linjan 5%:lla kuten v. 2008. Se on myös neljä kertaa kustannustehokkaampaa kuin 2011 hallitusneuvotteluissa päätetty 100 €/kk perusturvan nostaminen (kts. Verovähennyskortti). Verovähennys oikeus voitaisiin käytännössä toteuttaa esim. pankkikortin tai bonuskorttijärjestelmän osana. Arvioidut kustannukset käytännön toteutuksesta 3 M€/v. Yhteensä 117 M€/v + 3 M€/v = 120 M€/v.
    Palautevaikutuksen arviointi verrattuna perusturvan korotukseen: Rinnastetaan verovähennys suoraan rahatukeen. Jotta köyhälle jäisi käteen 234/12 €/kk = 19.5 €/kk pitäisi valtion antaa käteen 4*19.5 €/kk = 78 €/kk eli 936 €/v (käteen jäävän summan oletetaan pienenevän kertoimella neljä, kuten 100 €/kk perusturvakorotuksen tapauksessakin [13]). Tämä korotus rokottaa valtiota 500 000 (köyhien arvioitu määrä) * 936 €/v = 468 M€/v kun verovähennyskortilla samaan päästiin 120 M€/v kustannuksella. Efektiivinen voitto näillä normalisoiduilla vastaavuuksilla on siis 468 M€/v - 120 M€/v = 348 M€/v.
  2. VM:n käyttämä Tuja-malli (ja vastaavat) mallin integrointi avoimeen tietokantajärjestelmään ja modifioiminen helposti selaimen kautta käytettäväksi tulisi vaatimaan n. 4 htv:n verran ohjelmoijaresursseja, eli 50 000 €/v neljässä vuodessa.
  3. Tulos arviotu Veronmaksajien keskusliiton laskelmista, jotka on esitetty yllä olevan toimenpidelistan Tavoiteessa nro 3.
  4. Yhteisövero ehdotettu laskettavaksi 26%:sta 24%:iin. V. 2010 yhteisöveroa arvioitiin kertyväksi n. 2 700 M€/v [14]. Tästä siis menetettäisiin (2700 - 0.24*2700/0.26) M€/v = 208 M€/v. Toisaalta ALV tuottoarvio oli 12 613 M€/v, eli määrä W josta tämä verotuotto saatiin saadaan kaavalla W = 1.23*12 613 M€/0.23 = 67 452 M€. Täten ALV:n nostaminen 23%:sta 25%:iin tuottaisi 0.25*W/1.25 = 13 490. Valtiolle lisätuloa tulisi siis 13 490 M€/v - 12 613 M€/v = 877 M€/v. Kaiken kaikkian ALV:n nosto miinus yhteisöveron laskeminen tuottaa valtion 877 M€/v - 208 M€/v = 669 M€/v kassaan.
  5. Koska polttoaineverojen maltillinen korotus Veronmaksajien keskusliiton tavoitteessa on esitetty kustannuksen per autoilija, saadaan kokonaistulo valtiolle arvioimalla autoilijoiden määrä miljoonaksi. Tällöin tuotto on suuruusluokkaa 1 000 000 * 20 €/v = 20 M€/v.
  6. Kuntien kulujen jäädyttäminen nykytasolle säästää valtiolle budjettirahaa, mutta johtaa palvelutason heikentymiseen, jos esim. indeksikorotuksia ei tehdä. Arvioidaan kuntien peruspalveluosuuksien hintaindeksin [15] mukainen lisäystarve 1.9% vuodessa. Kohdistamalla tämä korotustarve kuntien laskennalliseen valtionosuuteen [16], 7700 M€/v, säästyy valtiolle 0.019 * 7700 M€/v = 146.3 M€/v. Kerrannaisvaikutuksia ei ole arvioitu.
  7. Verokannusteita ei ole määritelty
  8. V. 2010 suomalaiset ilmoittivat maksaneensa asuntolainojen korkoja yhteensä 2,3 miljardia euroa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan korkovähennys pienensi verotuloja noin 540 miljoonaa euroa [17]. Arvioidaan 2011 saatavat tämän mukaan.
  9. Perintö- ja lahjavero 2010: tuotto valtiolle 400 M€/v [14]. Arvioidaan lisätulojen määrä käyttämällä (efektiivisenä) todellisena veroasteena 13.7% koko 400 M€/v tulolle [18] (tämä arvioitu I veroluokan perusteella johon 60% perinnöistä kuuluu). Jos todellista veroa nostettaisiin yksi prosenttiyksikkö, lisätuloa saataisiin (0.147*400/0.137 - 400) M€/v = 29 M€/v. Jos kiinteistöveroa lisättäisiin 2.9% (Hetemäen työryhmän ehdotus [19]) tuotto kunnille 680 M€/v. Kiinteistöverotuottoa ei lasketa valtion budjettiin. Kulutusverojen nosto tulkitaan tässä ALV:n nostoksi. ALV:n nostaminen 23%:sta 25%:iin taltiolle lisätuloa 877 M€/v (kts. Tavoite 4). Yhteensä näiden kolmen verotyypin kiristys toisi tuloja (29 + 877) M€/v = 906 M€/v.
  10. Palkkaverojen alentamista ja pääomaveron nosto Veronmaksajien keskusliiton parametrein tuotti valtiolle kahden miljardin veromenetykset (kts. Tavoite 3). Koska nosto- ja laskuprosentteja ei vaatimuksessa ole spesifioitu, arvioidaan pelkän palkkaveron laskemisen johtavan 50% realisoitumiseen Veronmaksajien keskusliiton arvoista eli 1000 M€/v.
  11. Yhteisövero ehdotettu laskettavaksi 26%:sta 24%:iin. V. 2010 yhteisöveroa arvioitiin kertyväksi kokonaisuudessaan n. 2 700 M€/v [14]. Tästä siis menetettäisiin (2700 - 0.24*2700/0.26) M€/v = 208 M€/v. Sama tulos on arvioitu Tavoitteen 4 yhteydessä.
  12. Määritetään veromenetys valtiolle työvoimavaltaisten alojen (parturit, korjauspalvelualat yms.) ALV:n pienentämisestä entisestään. Vuosina 2007 - 2010 suoritettu palvelualojen ALV:n alennus 22%:sta 8%:iin tuotti 3.5 M€/kk eli 42 M€/v menetykset valtiolle [20]. Oletetaan, että ALV putoaa edelleen niin paljon että ko. veromenetys puolittuu: 42/2 M€/v = 21 M€/v.
  13. Rajaveroaste määritellään verojen lisäyksenä tulojen lisäykseen. Tavoitteen mukaisesti tätä haluttaisiin pudottaa 56.8%:sta 50%:iin. Arvioidaan ylimpiin tuloluokkiin kuuluvien, ko. marginaaliveroprosentin piennennyksestä hyötyvien palkansaajien tulotaso josta ylöspäin yli 50% marginaalivero alkaa purra. Se on n. 35 000 €/v [21] (jatko-oletuksien vuoksi tämä estimaatti poikkeaa hieman artikkelissa esitetyista luvuista). Arvioidaan että tähän luokkaan kuuluvien palkansaajien osuus kokonaisverokertymästä (n. 7000 M€/v [14]) on n. 30% [22] josta 10% marginaaliveronalaista tuloa: 0.1*0.3*7000 M€/v = 210 M€/v. Edellä esitettyjen lukujen epävarmuudet huomioiden, valtiontulonmenetykset voidaan marginaaliveron laskusta arvioida karkeasti laskemalla kaavasta 210 M€/v - 0.50 * 210/0.56 M€/v = 22.5 M€/v.
  14. Tavoitteessa mainitaan, että verojen yleistä korottamista on vältettävä ja että listaamattomien yhtiöiden verovapaat osingot pitäisi säilyttää. Tavoitteen esityshetkellä vaatimukset kohdistuvat siis nykyisen käytännön säilyttämiseen eikä siitä koidu valtiolle näin ollen mitään muutoskustannuksia.
  15. Valtion ympäristöhallinnon sivulle on koottu ympäristö- ja kulutusverotuskohtia. [23] Suuntaa antavan talousarvion laskemiseksi, ei kuitenkaan ole riittävää määrää tietoa saatavilla kaikista verotuskohdista.
  16. Tuloutus kuntiin [24], ei kustannuksia valtionbudjettiin.
  17. Sähköautojen 10% autoveron poistaminen ja niiden tekeminen verottomiksi nykyisellä n. 300 sähköauton kannalla (kts. Wikipedia: Sähköautot Suomessa), olettaen että sähköautojen määrä siis kolminkertaistuisi v. 2008 tilanteesta, maksaisi valtiolle 0.1*300*20000 €/v = 600 000 €/v. Sähköauton hinnaksi oletettu n. 20 000 €.
  18. Suurinta kannatusta kansanedustajien HS-vaalikonevastausten perusteella sai osakseen pääomaveron nosto. Sen on arvioitu tuottavan valtiolle suuruusluokkaa 1000 M€/v (kts. Tavoite nro 3).
  19. Tavoite ei aiheuta budjettikustannuksia sillä osinkoja ei tällä hetkellä veroteta kaksinkertaisesti. Mikäli Tavoitteessa 19 mainittu verotuki poistettaisiin saisi valtio 365 M€/v lisää verotuloja [25].
  20. Mikäli tulkitsemme nettovarallisuuden huomioinnin tarkoittavan Verotusyhtymän osakkaan pääomatulo-osuuden laskennan jakoprosenttia (TVL 39 § 1 mom.) koskevaa sääntöä on ko. verotuen kustannus n. 25 M€/v valtiolle status quon vallitessa [26]. Koska Tavoitteessa 20 ei ole mainittu miten nettovarallisuus tulisi huomioida, jää Tavoitteen 20 hinta määrittämättä.
  21. Ainoat merkittävät kustannukset (arvioitu 1 M€/v) pilotin järjestämisestä tulevat maksuautomaatin perustamisesta verohallintoon, joka jakaa kaupalle kertyneet lisämaksut kuluttajien pankkitileille. Käytännössä voitaneen käyttää samaa järjestelyä kuin veronpalautusten jakamisessa, nyt vain nopeutetussa tahdissa.


  • Helsingin Sanomien vaalikonevastauksien perusteella uusien kansanedustajien kanta on:

Kysymys 15: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

  • 138 vastausta: Ei.
  • 41 vastausta: Kyllä.

Vastauksia yhteensä 179.

Kysymys 14: Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

  • 60 vastausta: En mitään näistä.
  • 39 vastausta: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
  • 27 vastausta: Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
  • 26 vastausta: Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
  • 24 vastausta: Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
  • 2 vastausta: Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
  • 1 vastaus: Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).

Vastauksia yhteensä 179.

Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

  • 121 vastausta: Pääomatuloveroa.
  • 20 vastausta: Arvonlisäveroa.
  • 20 vastausta: Palauttaisin varallisuusveron.
  • 6 vastausta: Ei ylipäätään verojen korotuksia.
  • 6 vastauasta: Energiaveroja.
  • 3 vastausta: Ansiotuloveroa.
  • 3 vastausta: Ei mitään näistä.
  • 0 vastausta: Kiinteistöveroa.
  • 0 vastausta: Yritysveroa.

Vastauksia yhteensä 179. 

Vaalikonevastausten 2011 perusteella kansanedustajat ovat melko yksimielisiä ansiotuloveron sijaan nostettavasta
pääomatuloverosta. Verotukien leikkaamisista mielipiteet kuitenkin vaihtelevat laajastikin. Metsä- ja peltomaata ei
halusta asettaa kiinteistöveron alaiseksi.

Kansanedustajien arvot

Data

Riippuvuudet

Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ Suomen Kuvalehti 17.12.2010. Eduskunta ja budjettimuutokset
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Veronmaksajien keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet
  5. ↑ 5,0 5,1 PAM:n tavoitteita hallituskaudelle 2011
  6. ↑ 6,0 6,1 Akavan tavoitteita hallituskaudelle 2011
  7. ↑ 7,0 7,1 Suomen Yrittäjien tavoitteita hallituskaudelle 2011
  8. ↑ 8,0 8,1 http://www.sefe.fi/portal/fi/vaikuttaminen_ja_edunvalvonta/hallitusohjelmatavoitteet/veropoliittinen_linjaus Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”SEFE” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  9. ↑ 9,0 9,1 Kennelliiton hallitusohjelmatavoitteet
  10. ↑ 10,0 10,1 Fortumin hallitusohjelmatavoitteet
  11. ↑ 11,0 11,1 www.kauppakamari.fi
  12. ↑ Höglund-mekanismi
  13. ↑ TS 24.6.2011: 100 euron korotus perusturvaan onkin vain 25 euroa
  14. ↑ 14,0 14,1 14,2 14,3 Valtion talousarvioesitys 2010
  15. ↑ Tilastokeskus: Julkisten menojen hintaindeksi 2011 Q1
  16. ↑ Vuoden 2010 talousarvioesitys: Veromuutoksia, kuntataloutta ja virastojen yhdistymisiä (VM Tiedote 114 2009)
  17. ↑ SK 6.4.2011: Verovähennyksiin ei kajota - kiittäkää vaaleja
  18. ↑ VATT Keskustelualoitteita 411: Perintö- ja lahjaverotus (A. Kohonen)
  19. ↑ Kunnat verouudistuksen maksajina? (P. Holm, J. Huovari)
  20. ↑ VATT 18.12.2009: Työvoimavaltaisten palvelualojen ALV-alennus - alustavia tuloksia, s. 27 (T. Kosonen)
  21. ↑ Suhdanne 2/2002 (ETLA, H. Kaseva, P. Vartia)
  22. ↑ E. Pylkkänen: Ansiotulo veropohjana (VM, 15.1.2010)
  23. ↑ http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=21842&lan=fi
  24. ↑ [type=pika&search[pika]=koiravero Finlex 29.6.1979/590]
  25. ↑ VATT Valmisteluraportit 5: Verotuet Suomessa 2009 (s. 81)
  26. ↑ VATT Valmisteluraportit 5: Verotuet Suomessa 2009 (s. 82)
  27. ↑ Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Veropolitiikka_Suomessa&oldid=11835”