Talousrikosten torjunta SHO 2011

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 16. kesäkuuta 2011 kello 10.48 – tehnyt Minttu (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista talousrikosten torjuntapolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Harmaan talouden torjunta [1]
    Poliisi, syyttäjälaitos ja oikeusistuimet tarvitsevat riittävät resurssit harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan sekä oikeusjärjestelmän ja oikeuslaitoksen toiminnan varmistamiseksi. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämisen toimintaohjelman toteuttamiseksi:
    1. Aiemmin päätetyn mukaisesti osana ohjelman toimeenpanoa kohdennetaan noin 6 milj. euroa poliisille, syyttäjille, tuomioistuimille, konkurssiasiamiehen toimistolle ja ulosottoon, jotta talousrikosten käsittelyä ja varojen takaisinsaantia saadaan tehostettua. Rikoshyödyn takaisinsaamisen tehostamiseksi panostetaan ulosoton erikoisperintään. Tällä turvataan velkojien saatavia ja kasvatetaan vero- ja maksukertymää.
    2. Aiemmin päätetyn mukaisesti verohallinnon yhteyteen perustetaan harmaan talouden selvityskeskus, jonka tehtävänä on edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa, ja veroviranomaisille annetaan oikeus vertailutietotarkastusten tekemiseen luottolaitoksissa.
    3. Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Sen arvioidaan lisäävän verotuloja vuositasolla 100 milj. eurolla.
  2. Suomen tulee jatkossakin osallistua aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön veroparatiisien kitkemiseksi [1]
  3. Nykyiset tutkintaresurssit turvattava [2]
    Suomen vetovoimaa ulkomaalaisten rikollisten keskuudessa tulee vähentää. Tässä lainsäädäntö ja viranomaisten toiminta ovat keskeisiä keinoja. Esimerkiksi kunnossa olevilla työoloilla vaikutetaan harmaaseen talouteen.
  4. Julkinen asiamies hoitamaan huijauskeräyksiä ja valelaskutuksia [2]
    Julkinen asiamies selvittäisi tapauksia, joissa yhden kansalaisen osalta vahingot ovat pieniä, mutta yhteenlaskettu rikollisten hyöty suuri. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi huijausmielessä perustetut hyväntekeväisyyskeräykset, yrityksille lähetetyt valelaskut tai verkossa tehdyt pikkuhuijaukset.
  5. Tiettyjen talousrikosten enimmäisrangaistuksia nostettava [2]
    Pelotevaikutusta lisättäisiin esimerkiksi koventamalla törkeän veropetoksen neljän vuoden maksimirangaistus kuuteen vuoteen, kuten Ruotsissa on tehty, ja nostamalla kirjanpitorikosten maksimirangaistusta.
  6. Kaupparekisterin seuranta [2]
    Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämä kaupparekisteri mahdollistaa nykymuodossaan tarjoaa työkalut talousrikollisille. "Rekisteriä tulisi kehittää niin, ettei sinne pystyisi laittamaan helposti vääriä tietoja. Rekisterimerkintärikoksesta pitäisi tehdä törkeä tekomuoto." (Ilkka Koskimäki)
  7. Eduskunta on melko yksimielinen ansiotuloveron sijaan nostettavasta pääomatuloverosta.

Verotukien leikkaamisista mielipiteet kuitenkin vaihtelevat laajasti. Metsä- ja peltomaan kiinteistöveron asettamista ei koeta hyväksi ratkaisuksi.


Perustelut

  • Helsingin Sanomien vaalikonevastauksien perusteella uusien kansanedustajien kanta on:

Kysymys 15: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

  • 138 vastausta: Ei.
  • 41 vastausta: Kyllä.

Vastauksia yhteensä 179.

Kysymys 14: Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.)

  • 60 vastausta: En mitään näistä.
  • 39 vastausta: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
  • 27 vastausta: Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009).
  • 26 vastausta: Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009).
  • 24 vastausta: Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009).
  • 2 vastausta: Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009).
  • 1 vastaus: Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009).

Vastauksia yhteensä 179.

Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

  • 121 vastausta: Pääomatuloveroa.
  • 20 vastausta: Arvonlisäveroa.
  • 20 vastausta: Palauttaisin varallisuusveron.
  • 6 vastausta: Ei ylipäätään verojen korotuksia.
  • 6 vastauasta: Energiaveroja.
  • 3 vastausta: Ansiotuloveroa.
  • 3 vastausta: Ei mitään näistä.
  • 0 vastausta: Kiinteistöveroa.
  • 0 vastausta: Yritysveroa.

Vastauksia yhteensä 179. 

Kansanedustajat ovat melko yksimielisiä ansiotuloveron sijaan
nostettavasta pääomatuloverosta.
Verotukien leikkaamisista mielipiteet kuitenkin vaihtelevat
laajastikin.
Metsä- ja peltomaan kiinteistöveroa ei koeta hyväksi ratkaisuksi.

Kansanedustajien arvot

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Talousrikosyksikön edustajien hallitusohjelmatavoitteet

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Talousrikosten_torjunta_SHO_2011&oldid=6954”