Eläkepolitiikka

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2318
Moderaattori:smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2318}}

Tiinun

Rajaus

Millaista eläkepolitiikkaa pitäisi harjoittaa tulevalla vaalikaudella? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

Ei vielä valmis. Ota osaa taustoitukseen Keskustelusivulla.

1. Työeläkejärjestelmä on avattava niin että ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemykset järjestelmän kehittämisessä voidaan ottaa paremmin huomioon
   Informaation siiloutuminen on johtanut tilanteeseen, jossa eläkejärjestelmästä on vaikea saada kokonaiskuvaa .
2. Vanhuspalvelulain hyväksyminen
   Tulevan hallituksen on vietävä eteenpäin jo edelliseltä hallitukselta odotetun vanhuspalvelulain. Vanhuspalvelulaissa määriteltäisiin muun muassa vanhusten hoidon laatukriteerit. Hoidon tasosta on toistaiseksi tehty vain suositukset, eikä niillä ole lain voimaa. Laissa olisi tärkeää määritellä kuinka paljon henkilökuntaa tarvitaan hoidettavaa kohti.
3. Eläkeläisköyhyyden vähentäminen
   Takuueläke on korjannut niiden pienituloisten eläkeläisten tilannetta, jotka aiemmin olivat pelkän kansaneläkkeen varassa. Vanhuusköyhyysloukku voi kuitenkin laueta lähitulevaisuudessa, jos kansaneläkkeeseen ei tehdä kunnollisia tasokorotuksia. Työeläkkeiden vuosittaiset korotukset määräävästä taitetusta indeksistä pitäisi Eetun (kts. kohta Data) mukaan luopua. Taitetussa indeksissä hintojen nousun painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia. Eetu lisäisi palkkojen painoa 20 prosentista ja soveltaisi kansaneläkkeisiin samaa indeksiä.
4. Osa-aikaeläke vähennetään myöhemmin vanhuuseläkkeestä; etuus siis maksetaan lopulta itse
   Perusteluja osa-aikaeläketttä vastaan: "Miten meillä voi olla tällainen järjestely, että suuri etu osa-aikaeläkeläiselle ja kustannus muille. Osa-aikaeläke on hyvin houkutteleva hyvätuloiselle ja juuri he sitä käyttävätkin".
5. Vanhuuseläkettä edeltävästä työttömyysputkesta pois oikeus pidennettyyn ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen
   Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sijaan jokainen saa putkijaksolta kiinteän summan, joka kuitenkin on enemmän kuin työttömän peruspäiväraha (noin 550 euroa) – esimerkiksi takuueläkkeen verran (noin 690 euroa). Argumentti ehdotetun politiikan puolesta: "Pienituloiset hyötyisivät tästä, mutta hyvätuloisille putki ei enää olisi niin houkutteleva".
6. Työeläkemaksut nostettava vaadittavalle tasolle heti
   Argumentti puolesta: "Korotettuja maksuja joutuvat maksamaan vain tulevat ikäluokat saadakseen saman eläkkeen, minkä me saamme nyt halvemmilla maksuilla. Miksi ei koroteta maksuja nyt heti meiltä kaikilta?" Nyt työeläkemaksu on keskimäärin 22 prosenttia palkoista, ja sitä pitäisi nostaa neljällä prosenttiyksiköllä. Korotustarvetta voi pienentää muilla muutoksilla, kuten tukkimalla varhaiseläkereittejä, poistamalla paremman eläkekarttuman 53–62-vuotiailta ja nostamalla vanhuuseläkkeen alaikärajaa.
7. Varhais- ja vanhuuseläkeiät sidotaan elinajanodotteeseen
8. Eduskunta ei muuttaisi eläkeikää eikä yksimielisesti tekisi muutoksia työttömyysputken katkaisemiseksi.

Taulukointi

Eläkepolitiikka(d)

Obs	Nro	Projekti	Hinta
1	1	Työeläkejärjestelmän selkeytys	Selkkeyttämisen toteuttaa 15 henkilön työryhmä joten hinta on noin 525 000€.
2	2	Vanhuspalvelulain hyväksyminen	Hinta sisältää lain määrittäjien palkan ja sen toteuttamista vaativan hinnan.
3	3	Eläkeläisköyhyyden korjaaminen	! Hinta määrittämätön.
4	4	Osa-aikaeläkkeen muutos	Ilmeisesti kansalaiset säästäisivät veroissa? Kohta epäselvä.
5	5	Työttömyyskorvauksen muutos	Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi.
6	6	Työeläkemaksujen nostot	! Hinta määrittämätön.
7	7	Varhais- ja vanhuuseläkeiät sitominen elinajanodotteeseen	! Hinta määrittämätön.
8	8	Eduskunta ei päättäisi eläkeiästä tai lopettaisi työttömyysputkea	Tämä ei maksaisi muuttaisi nykyistä tilannetta mitenkään ja valtio jatkaisi työttömyyskorvauksien maksamista.

Perustelut

• Taulukoinnin perusteet

1. Hinta tulisi määrittää työskentelevien "järjestelmänsiivojien" palkan mukaan.

2. Hinta koostuu kansanedustajien palkoista noin kuukauden ajalta.

3. Kansaneläkkeeseen tulevat korotukset tulevat verottamaan valtion rahastoa, mutta hinnasta ei pysty vielä sanomaan mitään, koska emme tiedä millä tavalla valtio aikoo työstää eläkkeitä.

4. Osa-aikaeläkkeen muuttaminen näin vähentäisi valtiolta lähteviä verorahoja, eli valtio jäisi "voitolle".

5.Valtio tienaa rikkaampien välttäessä työttömyyskierrettä sen kannattamattomuuden vuoksi.

6. Kohta epäselvä ja sisältää liian paljon muuttujia laskettavaksi.

7. Valtio säästää eläkkeen maksamisessa kun eläkkeen ikäraja nousee, mutta terveydenhuollonkulut nousevat työpaikoilla.

8. Valtion tulisi maksaa työttömyyskorvauksia.

• Eduskunnan mielipiteitä asiaa Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella:

Kysymys 6: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt 63-68 vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni

• 147vastausta: pitää nykyisellään.
• 30vastausta: nostaa vuodella.
• 1 vastaus: nostaa usealla vuodella.
• 1 vastaus: laskea.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 7: Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi?

• 141 vastausta: En käyttäisi mitään näistä.
• 22 vastausta: Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta.
• 15 vastausta: Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää.
• 1 vastaus: Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen.
• 0 vastausta: Ottaisin käyttöön nämä kaikki.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 8: Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia. 1990-luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä?

• 62 vastausta: Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla.
• 54 vastausta: Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan.
• 42 vastausta: Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa.
• 11 vastausta: Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen.
• 10 vastausta: Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen.

Yhteensä vastauksia 179.

Eduskunnan mielipide eläkeiän nostamisesta on melko yhtenevä.
Eduskunta ei nostaisi eikä laskisi eläkeikää.
Eläkkeen määrästä on erimielisyyksiä, mutta yleinen mielipide 
pyrkisi seuraamaan enemmän palkkojen nousua.

Kansanedustajien arvot

Data

• Eläkeläisjärjestöihin lukeutuvat vasemmistolainen Eläkeläiset ry ja kuuden eläkeläisjärjestön yhteiselin Eetu. Eetun takana ovat suurimpia puolueita lähellä olevat eläkeläisjärjestöt. Jäseniä niissä on kaikkiaan 270 000.
• Eläkeläisjärjestöjen hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
• Etla:n hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.

Riippuvuudet

• Kts. Veropolitiikka Suomessa ja Verovähennyskortti.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys