Ilmastopolitiikka

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 1. helmikuuta 2012 kello 17.59 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (eracedu-malline lisätty)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Mitä ilmastopoliittisia ratkaisuja pitäisi nostaa hallitusohjelmaan?


Tulos

  1. Suomeen säädettävä päästövähennyksiin johtava ilmastolaki [1] Polttava Kysymys -kampanjan tavoitteena on saada aikaan ilmastotieteeseen perustuviin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Ilmastolaki velvoittaisi jokaista tulevaa hallitusta vähentämään Suomen kotimaisia päästöjä vuosittain. Vuoteen 2020 mennessä päästövähennysten tulisi olla vähintään 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 95 % vuoden 1990 tasosta. Lain tarkoituksen on
    • Luoda johdonmukainen ja ennakoitava tapa suunnitella ja toteuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset
    • Parantaa ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta
    • Auttaa Suomea tekemään oman oikeudenmukaisen osansa globaaleissa ilmastotalkoissa.
  2. Hallitus ajaa EU:n päästövähennystavoitteen korottamista 30 prosenttiin [2]
  3. Laaditaan kansalliset, ilmastotieteen mukaiset päästöbudjetit määrittävä ilmastolaki tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2050 [2]
  • Tehostetaan toimia energiatehokkuuden parantamiseksi niin, että energiankulutus laskee hallituskauden aikana.
  • Laajennetaan uusiutuvan energian syöttötariffeja ja otetaan käyttöön nettomittarointi hajautetun energiantuotannon edistämiseksi.
  • Ajetaan alas turpeen tuet.



Liikenne: [2]

  • Raide- ja joukkoliikennettä kehitetään mittavalla, tarvittaessa budjetin ulkopuolisella rahoituksella.
  • Päätetään ottaa käyttöön ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla.
  • Uusien väyläinvestointien määrärahoista vähintään 70 prosenttia suunnataan ratoihin, muuhun joukkoliikenteeseen tai kävelyyn ja pyöräilyyn.

Luonnonsuojelu [2]

  • Uudistetaan metsälaki niin, että se kannustaa monimuotoisiin metsänhoitotapoihin.
  • Metson rahoitus turvataan.
  • Laajennetaan suojelualueita Metsähallituksen mailla.
  • Turpeennosto rajataan luontoarvonsa menettäneille alueille.
  • Maataloustuet uudistetaan niin, että maatalouden päästöt vähenevät ja luomutuotantoa lisätään.
  • Hankitaan valtiolle Vuotoksen Natura-alueet.
  • Saimaannorpat suojellaan muun muassa ulottamalla verkkokalastuskielto kaikille norpan esiintymisalueille.



Ihmiskunnan yhteinen tavoite on pitää ilmaston lämpeneminen alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna [3]

  • Suomen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta.
  • Laaditaan Suomelle älyenergiavisio.
  • Varmistetaan kasvihuonekaasupäästöjen hallittu ja johdonmukainen vähentäminen.
  • Säädetään kansallisesti velvoittava ilmastolaki
  • Energiatehokkuutta parannetaan vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä EU-tavoitteen mukaisesti.
  • Ydinvoiman lisärakentamisesta, uraanin tuotantosuunnitelmista ja turpeen energiakäytöstä luovutaan erikseen valmisteltavan exit-strategian puitteissa.
  • Maa- ja metsätalouden tukia kohdennetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja luonnon hiilivarastojen kasvattamista tukeviin toimiin.
  • Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

Vahva ympäristöhallinto [3]

  • Ympäristöministeriön tulee johtaa alueellista ympäristöhallintoa.
  • Ministeriörakennetta tulee uudistaa siten, että työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa olevat ilmasto- ja energia-asiat sekä liikenne- ja viestintäministeriön tehtävät liikenteen osalta siirretään osaksi ympäristöministeriötä.
  • Ympäristön- ja luonnonsuojelu on otettava huomioon kaikissa päätöksissä läpileikkaavana teemana.

Vesistöt [3]

  • EU:n kaikkien merien tulee olla hyvässä tilassa vuoteen 2020 mennessä8, sisävesien ja pohjavesien jo vuoteen 2015 mennessä.
  • Tavoitteena tulee olla kirkasvetinen, luonnoltaan monimuotoinen, tuottava ja myrkytön Itämeri sekä puhtaat sisävedet.
  • Ympäristötuen ehtoja muutetaan niin, että vesistöjen läheisyyteen saadaan laajat suojakaistat ja kosteikot sekä peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus, kesannointi ja suorakylvö lisääntyvät.


Ilmastopolitiikka(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11teksti??
22tekstiMäärittämätön??
33tekstiMäärittämätön??

Perustelut

Riippuvuudet


Katso myös

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. http://www.polttavakysymys.fi
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 http://www.vihreat.fi
  3. 3,0 3,1 3,2 www.kepa.fi/tiedostot/ymparistojarjestojen-vaaliteesit-2011.pdf


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>