Yrityspolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 11. heinäkuuta 2011 kello 08.41 – tehnyt Tiia (keskustelu | muokkaukset) (t2b taulukon täyttöä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista yrityspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Tarvitaan pitkän aikavälin kasvuyrittäjyysohjelma, jonka tavoitteena on lisätä kasvuhakuisten yritysten määrää ja houkutella investointeja [1]
    Kasvuhakuisille yrityksille tukea antavaa rahoitusja neuvontaverkostoa selkeytetään. Kasvua tuetaan sekä yritys- että yksilötasolla muun muassa kilpailukykyisellä verotuksella. Erityisesti osaamisintensiivisten palvelujen kasvumahdollisuuksia on parannettava.
  2. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen on nostettava strategiseksi valinnaksi [1]
    Ympäristöliiketoiminnan edistämistä on tuettava määrätietoisilla ja koordinoiduilla toimilla hyödyntäen julkisen sektorin osaamiseen ja innovaatiotoiminnan kannustamiseen liittyviä instrumentteja.
  3. Energiapäätösten toteutuminen on varmistettava, tavoitteena edelleen kohtuuhintainen energia [1]
    Energiantuotannossa tavoitteena tulee olla se, että energia luo uutta kasvua. Uusiutuvien energialähteiden tuen on oltava kustannustehokasta. Energiatehokkuutta on parannettava kattavasti muun muassa toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan ehdotukset.
  4. Uusien kaivosten perustaminen edellyttää toimivaa lainsäädäntöä ja infrastruktuuri-investointeja [1]
  5. ICT:tä ja tietoyhteiskuntakehitystä on hyödynnettävä tuottavuuden nostamisessa [1]
    1. Sähköisten palvelujen käyttöönottoa ja toimintojen digitalisointia on nopeutettava koko yhteiskunnassa. Helppokäyttöinen, turvallinen ja käyttövarma sähköinen tunnistautumisjärjestelmä on rakennettava. Nämä ovat merkittäviä keinoja toimintojen tehostamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja ekologisesti kestävän kasvun lisäämiseen. Valtiovallan tulee edistää pk-yritysten kykyä digitalisoida liiketoimintaansa.
    2. Suomen on tuettava EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomista ja joudutettava omia kansallisia ratkaisuja.
    3. Digitaaliseen toimintaympäristöön siirtyminen vaatii aineettomien oikeuksien lainsäädännön, erityisesti tekijänoikeuslainsäädännön, uudistamista. Toimivalla lainsäädännöllä luodaan edellytyksiä uusille innovaatioille ja pohja digitaalisen talouden investoinneille.
    4. Valtiovallan on pyrittävä teknologiariippumattoman lainsäädännön kehittämiseen. Lainsäädännön ei pidä ottaa kantaa eri teknologioihin edistäessään tietoyhteiskunnan kehittämistä. Julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä strategisena valintana pitää olla avointen rajapintojen hyödyntäminen.
    5. Hallituksen on panostettava ”vihreän ICT:n” kehittämiseen. On kehitettävä uusia ohjaus- ja kannustinkeinoja energiakulutuksen vähentämiseksi älykkään ohjauksen avulla.
  6. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarvitsevat työssään tukea ja asiantuntemusta alueiden kehittämiseen osallistuvilta toimijoilta, paikallisilta työelämän osapuolilta sekä valtion edustajilta [1]
    Kaikkiin ELY-keskuksiin tulisi perustaa neuvottelukunta, jonka yhtenä keskeisenä tehtävänä on käsitellä toiminnan kannalta strategisia asioita, mm. seurata työ- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanoa. Neuvottelukunnan tai sen jaoston tehtävänä on myös ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotuksia ja seurata alueen ammatillisen aikuiskoulutuksen toteutumista. Kaikkien ELY-keskusten alueella työ- ja elinkeinotoimistojen yhteydessä toimii TE-toimikuntia, joiden tehtävänä on seurata ja ennakoida työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia ja suunnitella muutosten johdosta tarvittavia toimenpiteitä ja näin edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden paranemista.
  7. Lisää kasvuyrityksiä ja uutta liiketoimintaa. Pienistä yrityksistä on kasvatettava keskikokoisia ja keskikokoisista suuria [2]
  8. Puurakentamisella maailman kärkeen [3]
    MTK on myös metsänomistajien etujärjestö, ja siksi hallitusohjelmatavoitteissa mainitaan puurakentamisen lisäämisen. Valtion pitäisi purkaa esteitä uudistamalla tiukkoja rakennus- ja palomääräyksiä. metsätalouden pääasia ei voi olla metsän sivuvirtojen hyödyntäminen, vaan metsänomistajalla pitäisi olla motiivi kasvattaa laatutukkia. Puurakentaminen lisäisi tukkien kysyntää, ja silloin metsiä myös hoidettaisiin hyvin.
  9. Maaseudun yrityksille mahdollisuudet kasvuun [3]
    Maaseudun yrityksille on taattava mahdollisuudet kasvuun. Se tarkoittaa esimerkiksi nopeita laajakaistayhteyksiä ja hyväkuntoista tieverkostoa.
    --1: Vrt. energiayhtiöiden vaatimukset ja oletukset hyvin hoidetusta infrastruktuurista ml. tieverkko. --Smxb 29. toukokuuta 2011 kello 16.16 (EEST)
  10. Yritystuet karsittava puoleen [4]
    Järjestelmä on nyt liian laaja ja sekava: yli sata tahoa myöntää yli tuhatta eri tukea. "On syntynyt yritystukien kanta-asiakasjärjestelmä" (Pekka Ylä-Anttila).
  11. Hallitus leikkaa yritystukien määrä [5]
    Säästyneet yritystuet ohjataan kohtuutaloutta tukevaan yritystoimintaan sekä kansalaisten vapaaehtoistoimintaan, josta tulee toimeliaisuuden johtava periaate.
  12. Yrityslainsäädäntöä muutetaan. Yrityksen ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa omistajille voittoa vaan elämisen laatua koko yhteisölle [5]
  13. Pyrkimys hiilineutraaliin toimintaan [5]
    Hallitus kartoittaa alat, joiden kokonainen tai osittainen alasajo on hiilineutraalin tavoitteen saavuttamiseksi suotavaa tai välttämätöntä (esimerkiksi mainonta).
  14. Ympäristöä tai psyykettä vahingoittavasta työstä vapaaehtoisesti luopuvien kansalaisten turvaksi luodaan asunnon, ruoan, vaatetuksen ja terveydenhuollon turvaava tukijärjestelmä [5]
  15. Eduskunta Helsingin Sanomien vaalikoneessa

Yritystukien laskeminen ei kannusta yrittäjyyteen, mikä voi osaltaan kasvattaa työttömyyttä. Metsä- ja peltomaalle asetettavasta kiinteistöverosta ei koituisi hyötyä maatalouden kasvun kannustukseen tai metsätalouden laajenemiseen.

Taulukointi

Yrityspolitiikka Suomessa(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Kasvuyrittäjyysohjelman laatiminen
22Ympäristöliiketoiminnan kehittämisen nostaminen strategiseksi valinnaksi
33Energiapäätösten toteutumisen varmistaminen
44Toimiva lainsäädäntö ja infrastruktuuri-investoinnit uusien kaivosten perustamiseksi
55ICT:en ja tietoyhteiskuntakehityksen hyödyntäminen tuottavuuden nostamisessa
66Alueiden kehittämiseen osallistuvat toimijat, paikalliset työelämän osapuolet sekä valtion edustajat tukevat ELY-keskuksille
77Kasvuyritysten ja liiketoiminnan lisääminen. Pienistä yrityksistä keskikokoisia ja keskikokoisista suuria
88Puurakentamisella maailman kärkeen
99Maaseudun yrityksille mahdollisuudet kasvuun
1010Yritystuet karsittava puoleen
1111Hallitusleikkaa yritystukien määriä
1212Yrityslainsäädännön muuttaminen
1313Pyrkimys hiilineutraaliin toimintaan
1414Ympäristöä tai psyykettä vahingoittavasta työstä luopuville luodaan perustoimeentulon turvaava tukijärjestelmä

Perustelut

  • Eduskunnan ajatuksia aiheista Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella:

Kysymys 9: Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.)

  • 50 vastausta: Yritystukien leikkaaminen
  • 38 vastausta: Jokin muu
  • 35 vastausta: Puolustusmäärärahojen leikkaaminen
  • 34 vastausta: Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen
  • 7 vastausta: Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen
  • 5 vastausta: Maataloustukien leikkaaminen
  • 4 vastausta: Valtion menoja ei ole tarpeen karsia
  • 4 vastausta: Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta
  • 2 vastausta: Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen
  • 0 vastausta: Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 20: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.)

  • 121 vastausta: Pääomatuloveroa.
  • 20 vastausta: Arvonlisäveroa.
  • 20 vastausta: Palauttaisin varallisuusveron.
  • 6 vastausta: Ei ylipäätään verojen korotuksia.
  • 6 vastausta: Energiaveroja.
  • 3 vastausta: Ansiotuloveroa.
  • 3 vastausta: Ei mitään näistä.
  • 0 vastausta: Kiinteistöveroa.
  • 0 vastausta: Yritysveroa.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 15: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero?

  • 138 Ei.
  • 41 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 Ei.
  • 73 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179. 

Eduskunnasta suurin osa pyrkisi leikkaamaan yritystukia.
Ansiotuloveroa ei pyritä kohottamaan, kun taas pääomatuloveroa pyritään.
Energiantuotannon turvaamiseksi vaihtoehto olisi Fortumin ydinvoimala.
Suurempi osa eduskunnasta on ydinvoimalalupaa vastaan.

Kansanedustajien arvot

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Maataloustuottajien hallitusohjelmatavoitteet
  4. ↑ 4,0 4,1 Etla:n hallitusohjelmatavoitteet
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Elonkehä ry:n hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Yrityspolitiikka_Suomessa&oldid=7818”