Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa

Opasnet Suomista
Versio hetkellä 15. kesäkuuta 2011 kello 09.17 – tehnyt Minttu (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun




Rajaus

Millaista tiede- ja innovaatiopolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Julkisin toimin pitää turvata t&k-rahoituksen riittävä taso [1]
    Tavoitteena maan kokonaispanostuksista t&k-toimintaan on oltava vähintään 4 prosenttia bkt:stä seuraavan hallituskauden aikana. Tämä edellyttää riittävää julkista panostusta, jonka on oltava vähintään 1,2 prosenttia bkt:stä. Innovaatiopolitiikassa on otettava palvelusektori nykyistä paremmin huomioon (esimerkiksi palvelutuotteistuksen ja ICT-palvelutoiminnan laajentamisella yli maan rajojen). Käyttäjän ja käyttäjäkokemuksen roolia on painotettava t&k-toiminnassa samoin kuin hankkeiden tulosten hyödynnettävyyttä kaupallisilla markkinoilla. Innovaatioiden syntyä työpaikoilla on edistettävä ja on otettava käyttöön työntekijöiden asiantuntemus.
  2. On kehitettävä uusia tapoja, jotka kannustavat yrityksiä panostamaan entistä enemmän t&k:hon sekä henkilöstön osaamiseen [1]
    Yhtenä vaihtoehtona voisi olla t&k-investointien huomioiminen verojärjestelmässä.
  3. Tehtyjen energiaratkaisujen edellyttämää t&k&i-toimintaa on edistettävä uusiutuvien energianmuotojen osalta [1]
    On panostettava sellaisiin energiantuotantoon ja käyttöön liittyviin teknologioihin ja innovaatiotoimintaan, jotka mahdollistavat asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja antavat samalla mahdollisuuden menestyä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla.
  4. Talouden kasvuun ja uudistumiseen tarvittavat innovaatiot edellyttävät yrityksiltä riskinottokykyä ja -halua [1]
    Suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä osa yritysten innovaatiopotentiaalista jää edelleen hyödyntämättä. Tämä koskee muun muassa pk-yritysten innovaatioita ja niiden kaupallistamisen tukea. On kehitettävä keinoja, joiden avulla pk-yritysten innovaatiopotentiaali saadaan nykyistä paremmin käyttöön. On myös pyrittävä poistamaan puutteita yritysten aloitusvaiheen pääomasijoitusrahoituksessa. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän ja pääomasijoitustoimialan kansainvälisyyttä on edistettävä.
  5. SHOK-osaamiskeskittymien kehittäminen [1]
    Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toiminnan kehittäminen ja toimintaedellytysten turvaaminen varmistavat osaltaan valittujen aihealueiden osaamispohjan kehittämisen. SHOK-ohjelmien julkinen rahoitus on ollut pääosin Tekesin vastuulla. Jatkossa SHOK-ohjelmien rahoituspohjaa on laajennettava kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien avulla. Lisäksi on huolehdittava siitä, että rahoituksessa käytettävät hallinnolliset menettelytavat ja muun muassa varojen allokointiin liittyvät mekanismit ovat riittävän dynaamisia vastaamaan syntyneisiin tarpeisiin.
  6. Yliopistojen rahoitus kuntoon [2]
    Esimerkiksi opettajavoimia pitää lisätä ja valtion tuottavuusohjelman vaikutukset poistaa. Opiskelijoiden ja opettajien lukumääräsuhde on korjattava: "Opettajien määrä ei lisäänny tilastokikkailulla, joka on tehty ensi vuoden talousarviossa lukemalla kaikki tutkijat opetushenkilöstöön"
  7. Lisää rahoitusta etenkin perustutkimukseen [2]
    Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton tavoite on saada yliopistojen perusrahoitus ja perustutkimus kuntoon. Rahoitus ei ole pysynyt lisääntyvien tehtävien perässä.
  8. Painopiste tohtorituotannosta tutkijanuraan [2]
  9. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset roolit säilyvät [2]
  10. Merentutkimuksen ja meriteknologian asiantuntemuksen kehittäminen [3]
    Itämeren suojelu, kestävä hyödyntäminen ja meren tarjoamat ekosysteemipalvelut edellyttävät syvällistä tutkimusta ja merentutkimuksen asiantuntemusta. Merentutkimus, kehitystoiminta ja meritietoon perustuvat palvelut muodostavat päätöksentekoa ja tuotannollista toimintaa tukevan monitieteisen verkoston. Suomella on erinomainen tilaisuus nousta Itämeren tutkimuksen kärkitoimijaksi ja erikoistuneen meriteollisuuden ja meriteknologian vientimaaksi.
  11. Merien tutkimuksen kansallisen strategian toimeenpano [3]
    Korkeatasoinen perustutkimus on edellytys innovatiivisten sovellusten kehittämiselle. Jatkossa on keskeistä turvata merentutkimuksen korkea taso ja monialaisuus, tutkimustulosten laaja hyödynnettävyys ja tutkimukseen perustuva palvelukehitys sekä merien tutkimuksen osaamisen ja monialaisen tutkijakoulutuksen vahvistaminen.
  12. Fortumin ydinvoimalalupa Fortumin lupaa vastustaa 106 henkilöä 179:stä. Tämä enemmistön kanta edellyttää vaihtoehtoisten energiantuotantomuotojen kehittämistä ja selkeää energiansäästöä. Lupaa puolustavat 73 henkilöä. Fortumin ydinvoimala tulisi maksamaan 4-6 miljardia euroa.

Perustelut

  • Eduskunnan vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

  • 106 vastausta: Ei.
  • 73 vastausta: Kyllä.

Vastauksia yhteensä 179. 

Eduskunnassa pieni enemmistö ei antaisi Fortumille ydinvoimalalupaa.

Kansanedustajien arvot

Data

  • Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. [1] Wikistetty versio
  • Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton [2] hallitusohjelmatavoitteet on kerätty Helsingin Sanomien hallitusohjelma 2011 -sarjasta.
  • Virtuaalinen Itämeripuolue [3] on Baltic Sea Action Group:n aloitteesta perustettu 32 kansanedustajan virtuaalinen yhteenliittymä, jonka keskustelujen perusteelta on muodostettua lista hallitusohjelmavaateita. Sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja ovat olleet moderoimassa mm. SYKE:n asiantuntijat.

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf)
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton hallitusohjelmatavoitteet
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Virtuaalisen Itämeripuolueen (VIMP) hallitusohjelmatavoitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Tiede-_ja_innovaatiopolitiikka_Suomessa&oldid=6907”