Ero sivun ”Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Taulukon teko ja ehdotusten nimeäminen)
(Taulukoinnin hienosäätö)
 
Rivi 22: Rivi 22:


<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
<t2b index="Nro,Ehdotus" obs="Hinta" unit="M€/v">
1|Kunta- ja palvelurakenteen muutoksien jatkaminen|! Hinta määrittämättä.
1|Kunta- ja palvelurakenteen muutoksien jatkaminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
2|Hyvinvointipalveluiden organisaatiorakenne|! Hinta määrittämättä.
2|Hyvinvointipalveluiden organisaatiorakenne|MÄÄRITTELEMÄTÖN
3|Valtionhallinnonalojen yhdistäminen|! Hinta määrittämättä.
3|Valtionhallinnonalojen yhdistäminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
4|Julkisenhallinnonohjelman tiivistäminen|! Hinta määrittämättä.
4|Julkisenhallinnonohjelman tiivistäminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
5|Toimintojen yhdistäminen|! Hinta määrittämättä.
5|Toimintojen yhdistäminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
6|Kuntatalouden vakaaminen|! Hinta määrittämättä.
6|Kuntatalouden vakaaminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
7|Kuntapalveluiden tason takaaminen|! Hinta määrittämättä.
7|Kuntapalveluiden tason takaaminen|MÄÄRITTELEMÄTÖN
</t2b>
</t2b>


== Perustelut ==
== Perustelut ==

Nykyinen versio 15. heinäkuuta 2011 kello 11.02




Rajaus

Millaista organisaatiorakenteiden ja niiden ohjauspolitiikan pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Kunta- ja palvelurakenteen rakenteellisia muutoksia on jatkettava PARAS-uudistuksen suuntaviivojen mukaisesti [1]
    Kuntaverkkoa on edelleen koottava yhteen kuntaliitoksin. Kuntaverkon kehittämisessä tulisi pidemmällä aikavälillä tavoitteena olla kestävän yhdyskuntarakenteen muodostaminen, ottaen huomioon työssäkäyntialueet, etäisyydet ja muut paikalliset ja alueelliset olosuhteet. Kuntayhtymäverkkoa on edelleen kehitettävä toimintojen kokoamisella kuntayhtymiin ja muihin yhteistyöorganisaatioihin.
  2. Erityisesti terveydenhuollossa ja muissa hyvinvointipalveluissa on kehitettävä tehokkuutta edistävä organisaatiorakenne [1]
    On hyödynnettävä ja levitettävä onnistuneista kokeiluista ja parhaista käytännöistä saatuja kokemuksia ja käytäntöjä.
  3. Valtionhallinnossa on syytä madaltaa ministeriöjaosta johtuvaa hallinnon siiloutumista ja lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä [1]
    Lisäksi on tarkasteltava valtionhallinnon toimintojen kokoamista suurempiin hallinnollisiin yksiköihin palvelujen saatavuutta heikentämättä.
  4. Koko julkisen hallinnon ohjausta yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja yhteentoimivaa tietohallintoa ja tietojärjestelmiä kohti tulee tiivistää [1]
    Kuntien ohjauksen tiivistämistä lakisääteisesti tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi tulee jatkaa. Valtion konserniohjausta konsernipalvelujen käyttöönottamiseksi tulee vahvistaa.
  5. Tulee laajasti arvioida valtion ja kuntien toimintojen sekä organisaatioiden yhdistämistä yli sektorirajojen ja hallinnon tasojen [1]
    Seuraavana askeleena on toteutettava laajamittainen julkisen hallinnon tietohallintopalvelujen konserni- ja organisaatiorakenne.
  6. Kuntatalouden vakauden ja ennustettavuuden turvaamiseksi selvitetään, voidaanko valtakunnallinen kehysmenettely ottaa käyttöön kuntasektorilla [1]
    Kuntien tulisi päättää valtuustojen toimikaudelle menokehyksestä, jota ne sitoutuvat noudattamaan. Jäsenkuntien tulisi asettaa kuntayhtymille ja muille kuntien yhteistoimintaorganisaatioille rahoituskehykset, jotka määrittävät kuntien maksuosuudet. Edellä mainitut asiat tulisi ottaa huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
  7. Kuntapalvelujen laatu määritellään kansallisella tasolla [2]
    Kuntapalvelujen laatutaso jätettävä valtion säädettäväksi, jotta kaikki kuntalaiset ympäri maata olisivat yhdenvertaisessa asemassa palveluihin nähden. Jos kunta luistaa palvelun laatutasosta, siitä pitäisi Akavan mukaan rangaista. Tämä ohjaa kuntia yhdistymään.
  8. Kansanedustajien mielipiteet kunnista yhtenevät verotuksen ja yhteistyön suhteen paremmin kuin määrän ja palvelujen ulkoistamisen suhteen.

Taulukointi

Ero sivun ”Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Kunta- ja palvelurakenteen muutoksien jatkaminenMÄÄRITTELEMÄTÖN
22Hyvinvointipalveluiden organisaatiorakenneMÄÄRITTELEMÄTÖN
33Valtionhallinnonalojen yhdistäminenMÄÄRITTELEMÄTÖN
44Julkisenhallinnonohjelman tiivistäminenMÄÄRITTELEMÄTÖN
55Toimintojen yhdistäminenMÄÄRITTELEMÄTÖN
66Kuntatalouden vakaaminenMÄÄRITTELEMÄTÖN
77Kuntapalveluiden tason takaaminenMÄÄRITTELEMÄTÖN

Perustelut

  • Eduskunnan mielipiteitä aiheesta Helsingin Sanomien vaalikoneen perusteella:

Kysymys 27: Kunnat ovat viime vuosina ulkoistaneet palveluitaan yksityisten yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden tuotettaviksi. Paineet tilata palveluita ulkopuolisilta kasvavat edelleen. Mikä seuraavista vastaa parhaiten näkemystäsi?

  • 75 vastausta: Palveluita ei pidä ulkoistaa nykyistä enempää, sillä ulkoistaminen vaarantaa julkisten palveluiden laadun eikä tuota merkittäviä säästöjä.
  • 74 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
  • 18 vastausta: Ulkoistettuja palveluita pitää palauttaa kuntien hoidettaviksi. Kunnalla on lakisääteinen tehtävä tarjota palveluita, joten sen pitää myös tuottaa ne itse.
    8 vastausta: Ei mikään näistä.
    4 vastausta: Ulkoistamista pitää lisätä huomattavasti, koska yritykset tuottavat palvelut tehokkaammin mutta kunnat voivat edelleen itse päättää, mitä kilpailuttavat.
    0 vastausta: Kaikki kuntapalvelut pitää avata kilpailulle ja kunnan automaattisesti kilpailuttaa kaikki tarjoamansa palvelut.


Kysymys 28: Kuntien määrä on vähentynyt kuntaliitosten seurauksena 336 kuntaan. Kuntia yhdistämällä pyritään parantamaan hallinnon tehokkuutta, sillä monella pienellä kunnalla on vaikeuksia selvitä lakisääteisten palveluiden tuottamisesta. Mikä olisi sopiva kuntien määrä?

  • 50 vastausta: 170-229
  • 48 vastausta: 290-339
  • 44 vastausta: 230-289
  • 31 vastausta: Alle 170
  • 4 vastausta: 340-400
  • 2 vastausta: Yli 400


Kysymys 29: Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhdistymisestä on väännetty kättä jo pitkään. Yhdistymisestä olisi sen kannattajien mielestä hyötyä erityisesti maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Helsingin johto kannattaa metropolikuntaa, mutta Espoo ja Vantaa vastustavat sitä. Myös tuleva eduskunta ja hallitus voivat vaikuttaa asiaan. Mitä tulisi tehdä?

  • 141 Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
  • 22 Kuntien rajat on säilytettävä, mutta Helsingin seudulle on luotava uusi, vaaleilla valittu seutuvaltuusto, joka ottaisi vastuulleen suuren osan kuntien nykyisistä tehtävistä.
  • 13 Valtion on luotava metropolikunta vaikka pakolla.
  • 3 Nykytilanne on hyvä.


Kysymys 30: Valtio tasaa verotuloja kuntien kesken siten, että rahaa siirretään vauraammista kunnista köyhemmille. Järjestelmä takaa jokaiselle kunnalle verotulotason, joka on 91,86 prosenttia Suomen kuntien keskimääräisestä verotulosta. Järjestelmän suurimmat maksajat ovat Helsinki ja Espoo, joissa maksetuista kunnallisveroista noin 500 miljoonaa euroa siirretään tänä vuonna köyhemmille kunnille. Miten järjestelmään pitäisi suhtautua?

  • 119Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
  • 41Pääkaupunkiseudun pitäisi saada pitää nykyistä suurempi osuus verotuloistaan.
  • 12 Pääkaupunkiseudulta pitäisi siirtää nykyistä enemmän verotuloja muualle maahan.
  • 7 Tasausjärjestelmä pitäisi purkaa.
Eduskunta on yksimielisempi kuntien yhteistyöstä ja verotuksesta kuin niiden määrästä ja palvelujen ulkoistamisesta.

Kansanedustajien arvot

Data

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/2010. ISSN 0782-6028. www.vnk.fi/julkaisut, julkaisut@vnk.fi. ISBN 978-952-5896-25-1 (nidottu) ISBN 978-952-5896-26-8 (pdf) Wikistetty versio Valtioneuvoston tiedote. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; nimi ”kttohjelma” on määritetty usean kerran eri sisällöillä
  2. ↑ 2,0 2,1 Akavan tavoitteita hallituskaudelle 2011


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Organisaatiorakenteet_ja_ohjaus_Suomessa&oldid=8150”