Luonto ja yhteiskunta SHO 2011

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2351
Moderaattori:Smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2351}}

--#: Tässä teknisiä kommentteja kaikkien hallitusohjelman sivujen muokkaamiseen. --Jouni Tuomisto 19. kesäkuuta 2011 kello 17.06 (EEST)

• Hintataulukko tehdään tämän sivun mallin mukaiseksi.
  • Sarakkeet ovat Nro, Ehdotus ja Hinta. Kaksi ensimmäistä ovat indeksejä.
  • Yksikkö (unit) on "M€/v" eli miljoonaa euroa vuodessa. Yksikkö näkyy otsikossa ja sitä ei laiteta taulukon ruutuun. Ruutuun laitetaan pelkkä luku jos mahdollista, koska ruudun sisältöä käytetään automaattisessa laskennassa. Jos lukuja pitää perustella, asiat kuvataan kohdassa Perustelut.
  • Jos jokin kulu ei olekaan jatkuva vaan kertainvestointi, se jaetaan investoinnin käyttöajalla. Jos tämä ei ole tiedossa, käytetään 20 vuotta.
  • Hinnoissa voi käyttää myös vaihteluväliä. Silloin asia kirjataan muodossa esim. "-23 - -10" tai "-10 - +20". Vaihteluvälin kanssa on syytä aina käyttää lukujen kanssa etumerkkiä, jotta ajatusviiva ei sekoitu miinusmerkkiin. Miinus kirjoitetaan yhteen luvun kanssa ja ajatusviiva aina välilyönnillä erotettuna.
• Perustelut-otsikon alaotsikko "Data" on turha ja se poistetaan, koska käytännössä melkein kaikki Perustelujen alla on Dataa.
  • "Riippuvuudet"-alaotsikon alle pistetään linkit niille sivuille, joiden sisällön muuttuminen vaikuttaa suoraan myös tämän sivun sisältöön. Esimerkiksi Verovähennyskortti-idean muuttuminen vaikuttaa siihen, mikä on sivun Veropolitiikka Suomessa tuloksen sisältö.
• Kun käytetään ulkopuolisia viitteitä perustelemaan sivun asioita, käytetään ref-tägiä lauseen lopussa mieluummin kuin muuttamalla jokin lauseen sanoista linkiksi.
• Yksityiskohta: Fortumin ydinvoimalupa ei kuulu tiede- ja innovaatiopolitiikkaan.
• Elonkehä ry ei ansaitse esittelyä joka sivulle, jolla on sen ehdotuksia. Sen sijaan voisi tehdä sivun Elonkehä, jossa yhdistys lyhyesti esitellään. Kun Elonkehän ehdotuksia esitellään, viitteessä oleva yhdistyksen nimi linkataan tuolle sivulle, ja linkki Elonkehän hallitusohjelmaan laitetaan viitteen loppuun, ei viitteessä olevaan tekstiin. Katso tämän sivun esimerkki.
• Pitäisikö miettiä hintaa eri toimijoiden näkökulmasta? Näin kustannustaulukoihin saattaisi tulla useampi havaintosarake indeksillä toimija (valtio, kunnat, kansalainen, yrityselämä,...). Toistaiseksi ei tehdä mutta pidetään mielessä
• Myös toimenpiteiden vaikutukset pitäisi hinnoitella, nythän tässä ovat vain toimeenpanon kustannukset.

TODO: {{#todo:Kannatan ehdotuksia. Tosin eikö aika harvan suunnitelman kohdalta oteta esim. luontoarvojen tms. diskonttaus mukaan oikeassakin hallitusohjelmassa ja budjetissa? Kerrannaisvaikutusten arviointiin tarvitaan Syvä mieli? Tosin kannatan selkeissä tapauksissa että yritetään. Mitä hyviä esimerkkejä on oikeassa budjetissa vaikutuskustannuslaskennasta, jota voisimme soveltaa ilman monimutkaisia malleja? Joissain kohdin olen huomioinut vain toimenpiteestä palautuvat verotulot.|Jouni Tuomisto|Hallitusohjelma}}

TODO: {{#todo:Kaikille tiedoksi yllä olevat ohjeet. Välittäkää muillekin eteenpäin.|Jouni Tuomisto, Minttu, Aino, Joona, Tiinu, Smxb|Hallitusohjelma}}

Rajaus

Millaista luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Eläinten hyvinvointi
   Eläinsuojelulainsäädäntöä tiukennetaan. Perustetaan viranomainen valvomaan eläinten oikeuksien toteutumista. Turkistarhaus lopetetaan.
2. Hallitus kieltää soiden hävittämisen. Ojitetut suot ennallistetaan mahdollisuuksien mukaan.
   Suomen kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa ilmoittama hiilidioksidipäästö (14 t CO2 / asukas) on virheellinen. Suomen raportoima metsämaan nielu on 41,9 milj. t CO2. Ojitettujen turvemaiden päästö on 33 milj. t CO2 (kuusi tonnia CO2 / asukas). Ojitetuista suometsistä vapautuva kuuden tonnin hiilidioksidipäästö nostaa suomalaisen hiilidioksidijalanjäljen 20 tonniin .
3. Hallitus kieltää metsien avohakkuut. Jatkuvasta kasvatuksesta tulee ensisijainen metsänhoidon muoto
   Metsistä korjataan ensisijaisesti tukkipuuta. Hiilen sidonta kaksinkertaistuu siirryttäessä nykyohjeiden mukaisesta metsätaloudesta tukkipuun tuottoa maksimoivaan metsätalouteen .
4. Kuitupuun korjaaminen lopetetaan
   Edellisen hallituksen suunnitelmat nostaa metsistä korjattavan hakkuujätteen määrää on ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden edistämisen kanssa. Tutkimus osoittaa, että lahoavasta puuaineksesta riippuvaiset metsälajit ovat pahimmassa sukupuuttouhassa.
5. Luonnon tarpeet nostetaan kaikessa päätöksenteossa tasavertaisiksi ihmislajin tarpeiden rinnalle
   Kummankaan tarpeet eivät ohita toisen tarpeita.
6. Eduskunnan kanta Fortumin ydinvoimalalupaa kohtaan on kielteinen.

Ero sivun ”Luonto ja yhteiskunta SHO 2011” versioiden välillä(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1.	Eläinten hyvinvointi	-50
2	2.	Suot ennallistetaan	-10
3	3.	Jatkuva metsien kasvatus	-260
4	4.	Kuitupuita ei korjata	-162
5	5.	Luonnon tarpeet yhdenvertaisiksi ihmisten tarpeiden kanssa	MÄÄRITTELEMÄTÖN
6	6.	Fortumille ei ydinvoimalupaa	MÄÄRITTELEMÄTÖN

Perustelut

TODO: {{#todo:Muutin hieman argumentatiotanne, mm. kohtuullistamalla palkattujen työntekijöiden määriä. Ehkä kaikkien kannattaa käyttää lukua 50 000 € yhden henkilötyövuoden hintana (1 htv), jos ei toisin sovita. Perusteet olivat ihan hyvin kirjattuja, mutta lukuihin pitää aina saada viite mukaan (tai selitys logiikasta, jos arvio tulee omasta päästä). Katsokaa esim. kohtaa 1. jos löydätte luotettavamman referenssin niin lisätkää listaan. Myös kohtaan 4. pitää lisätä viitteet. |Minttu, Joona|Hallitusohjelma}}

Taulukoinnin perusteet:

1. Turkistuotteiden vientitulojen on arvioitu olevan n. 200 M€/v (miljoonaa euroa vuodessa). Oletetaan että vientituloista veroina palautuu n. 25% eli 50 M€/v. Eläinoikeusvalvojan virka (1 htv 50 000 €). Yhteensä nämä kustantavat n. 50 M€/v.
2. Jos soiden ennallistamistyöhön palkataan 100 ihmistä niin hinnaksi tulee 100*50 000 € = 5 M€ (1 htv = 50 000 €). Koneisiin ja materiaalikuluihin varataan 5 M€/v. Yhteensä 10 M€/v.
3. Jatkuvasta kasvatuksesta metsähehtaaria kohti arvioidut kulumenetykset vaihtelevat välillä 1000E-7500E koko kasvatusjaksolta (oletetaan 50 vuodeksi alla). Jättäen valtion metsät pois laskuista tulee puhtaasti yksityisestä metsänomistuksesta tämän mukaan tappioita 345 000 (yksityismetsänomistajia, suodatettu moniosakkuus)* 30 heht. (keskimääräinen tilakoko) * 1000 E/heht. * (1/50 v) (alaraja-arvio tappioista) = 0.2 mrd E/v. Tämä luku on pelkkä alaraja-arvio tappiopotentiaalille, joka ei realisoidu kokonaisuudessaan. . Koska yksityismetsien osuus markkinahakkusista on 77%, kerrotaan tulos vielä luvulla 1/0.77 jolloin varsinaiseksi kustannukseksi tulee 0.2/0.77 mrd E/v = 0.26 mrd E/v. Metsien monimuotoisuudesta saadut hyödyt on jätetty huomioimatta.
4. Kuitupuita korjataan Suomessa n. 5.4milj. kuutiometriä/vuosi (Viite?) ja kuutiometriltä saa noin 30€, joten hinnaksi tulee n.160milj €. Huom! V. 2010 jo tammi-elokuussa kuitupuuta saatiin 18.7 milj/m^3.
5. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.
6. Hinta on vaikea määritellä, koska asiaan vaikuttaa niin moni asia.

Eduskunnan mielipiteitä aiheeseen Helsingin Sanomien vaalikoneessa:

Kysymys 3: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa?

• 106 Ei.
• 73 Kyllä.

Yhteensä vastauksia 179.

Enemmistö eduskunnasta ei antaisi Fortumille ydinvoimalupaa.

Kansanedustajien arvot

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys