Ero sivun ”Vakausrahastot” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Linkki lisätty Liikasen työryhmän esitykseen, joka osin yhdenmukainen wikihallitusohjelmaesityksen kanssa)
p (Suomen ulkominsterin ja EU:n verokomissaarin kannanotot pankkien maastapakouhkaukseen reaktiona rahoitusmarkkinaveroon)
Rivi 60: Rivi 60:
* Euroopan talouden jatkuva epävakaus aiheuttaa painetta [http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/23/tasta-katainen-varoitti-jos-pahin-tapahtuu/20118884/12?ref=tf1 hallitusohjelman ja budjetin tarkistuksiin lähitulevaisuudessa (TS 23.6.2011)].
* Euroopan talouden jatkuva epävakaus aiheuttaa painetta [http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/06/23/tasta-katainen-varoitti-jos-pahin-tapahtuu/20118884/12?ref=tf1 hallitusohjelman ja budjetin tarkistuksiin lähitulevaisuudessa (TS 23.6.2011)].
* EU esittää riskipitoisen finanssiliiketoiminnan erottamista liikepankkitoiminnasta [http://www.bbc.co.uk/news/business-19798576# BBC 02.10.2012: ''EU says banks should split risky trading from banking'']
* EU esittää riskipitoisen finanssiliiketoiminnan erottamista liikepankkitoiminnasta [http://www.bbc.co.uk/news/business-19798576# BBC 02.10.2012: ''EU says banks should split risky trading from banking'']
* Poliitikkojen kannanottoja pankkien ilmoitukseen poistua Suomesta jos rahoitusmarkkinavero otetaan käyttöön [http://www.hs.fi/talous/EUn+verokomissaari+tyrm%C3%A4%C3%A4+pankkien+uhkailun+maastapaolla/a1305603029759 02.10.2012 HS: ''EU:n verokomissaari tyrmää pankkien uhkailun maastapaolla''; 02.11.2012 HS: ''Tuomioja: Finanssialan väitteet rahoitusverosta perusteettomia'']




Versio 2. lokakuuta 2012 kello 17.43




Rajaus

Miten EU:n vakausrahastoihin pitäisi suhtautua? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?


Tulos

  1. Kansallista ja EU-lainsäädäntöä on muutettava niin että finanssi- ja reaalitalouden ongelmat voidaan eristää toisistaan mahdollisimman hyvin
    Suomen on kansainvälisesti toimittava päämäärätietoisesti liikepankkitoiminnan erottamiseksi liian riskipitoisesta sijoituspankkitoiminnasta. Lisäksi valvontaa ja lainsäädäntöä on kehitettävä, jotta yksityisen ja julkisen puolen velat pysyvät erillisinä [1] [2] [3] [4].
  2. Pysyvän vakausrahaston sijaan on pankkikriisiin haettava ratkaisuja, jotka ovat pitkällä tähtäimellä kestäviä niin moraalisesti kuin kansantaloudellisestikin (kts. Keskustelusivu)
    Pankkien kapitalisointi vakausrahastojen avulla ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää toimintaa. Kerranaisriskien realisoitumista on minimoitava lainsäädännöllisin keinoin ja velkajärjestelyitä varten on selvitettävä uusien vaihtoehtojen, kuten Brady-joukkovelkakirjalainojen tyyppisten [5] ratkaisujen toteuttamismahdollisuuksia.
  3. Eduskunta ottaisi käyttöön transaktioveron maailmanlaajuisen järjestelmän muodossa tai vaihtoehtoisesti muun EU:n kanssa.


Ero sivun ”Vakausrahastot” versioiden välillä(M€/v)
ObsNroEhdotusHinta
11Finanssilainsäädännön muuttaminen -65
22Tutkimustyö kv. velkajärjestelyjä varten -0.5
33Transaktioveron toteutus +20 - +400

Perustelut

  • Taulukon perusteet:

1: Pankkisektorin nettoliikevoitto kaupankäynnistä ja sijoitustoiminnasta v. 2009 oli 1100 M€ [6]. Oletetaan yhteisöveron (26%) alaisen tuoton suuruusluokaksi 1000 M€ (vertailun vuoksi, koko yhteisöverotuotto v. 2009 oli n. [7] 2207 M€ ja v. 2010 n. 625 M€ [8]). Puhtaasti yhteisöveron alenemasta ehdotetun lainsäädäntömuutoksen takia menettää valtio verotuloina 0.26*1000 M€ * 0.5 (oletettu että puolet pankkien tuotosta tuleee finanssiliiketoiminnasta) * 0.5 (oletettu että puolet finanssiliiketoimintavoitosta poistuu verotettavan tulon piiristä lainmuutoksen takia) = 65 M€. Kerrannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. (Formaalit 'tappiot' voivat olla suuriakin kun finanssisektori supistuu lainsäädännön seurauksena.) Myöskään myönnetyistä tukipaketeista säästyvää/menetettävää rahaa ei ole otettu huomioon vaikeuksissa olevien euromaiden mennessä selvitystilaan erilaisen lainsäädännön alaisuudessa.
2: 10 htv * 50 000 €/v = 500 000 €/v.
3: Arvio perustuu seuraaviin karkeisiin argumentteihin, jotka antavat suuruusluokka-arvion. Helsingin pörssin 2010 liikkellelaskettujen arvopapereiden [9] yhteisarvo on n. 250 000 M€. Esim. osakkeiden kiertonopeuksissa (= euromääräinen osakevaihto/yhtiön markkina-arvo) on huomattavia eroja suurten firmojan 160% pienmpien 50%:iin ja alle [10]. Keskimääräinen kiertonopeus oli esim. OMX-tilastojen [11] 119% (2005). Suuruusluokka-analyysiin voidaan siis olettaa vähintään 100% vaihtuvuus. Tällä perustella finanssivero pääasiallisesti kohdentuisi johdannaiskauppaan, sillä OTC-kaupan voluumi [12] 32.6 mrd dollaria eli n. 22.8 mrd euroa (2010) nimellisarvoiselta päiväarvoltaan. Vuodessa tämä tekisi verotettavaa n. 8000 mrd €. Tässä vaiheessa oletetaan koko tämä summa siis transaktioveron alaiseksi. Veron suuruudeksi on esitetty 0.05% [13]. Tämä on yhtäpitävää muiden arvioiden kanssa, joiden mukaan transaktiovero voisi maksimissan tuottaa jopa suuruusluokkaa 1% BKT:stä [14]. Toisaalta, esim. Ruotsissa vastaava vero 80-luvun puolivälissä romahdutti verotulon 30-osaan laskennallisesti odotetusta [15]. Jos arvioimme varovaisesti että yllä lasketusta arviosta realisoituu vain kahdeskymmenesosa, saadaan tuoton alaraja-arvioksi 20 M€.


  • Kansanedustajien Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset aiheesta jakautuivat seuraavasti:
Kysymys 11: Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi?
  • 90 vastaajaa:Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
  • 71 vastaajaa: EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan.
  • 18 vastaajaa: Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.

Yhteensä 179 vastaajaa. 

Eduskunta ottaisi käyttöön transaktioveron maailmanlaajuisen
järjestelmän muodossa tai vaihtoehtoisesti muun EU:n kanssa.

Kansanedustajien arvot

Data

  • Brady-bondeja [5] on käsitelty mm. VM:n ideapaperissa 28.10.2010. Missä määrin Brady-joukkovelkakirjoin toteutettu 'sijoittajavastuu' realisoitui Latinalaisen Amerikan velkakriisissä [16]?

Riippuvuudet

  • Ei määritelty.


Katso myös


Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko


Viitteet

  1. ↑ The New York Times: In Greece, some see a new Lehman
  2. ↑ Ansgar Belke: "Driven by the markets? ECB sovereign bond purchases and the Securities Markets Programme"
  3. ↑ The Telegraph 12.9.2011: Banks barred from putting depositors' money at risk as Vickers' reforms increases costs by up to £7 billion (Britannia valitsee rajaamisen (ring-fencing) erottamisen (full separation) sijasta. Reservivaatimus nousee 10 prosenttiin. Vuotuiseksi hyödyksi veronmaksajille ICB arvio 2-3.5 miljardia puntaa)
  4. ↑ BBC 12.9.2011: Acclaim for banking shake-up plan (2-3 miljardin vuosittaisten kulujen lisäksi kansantalouden maksettavaksi tulee n. 40 miljardin vuosittainen lasku jokaisessa periodisesti toistuvassa lamassa ICBn (Vickers report s.124, 130, 142) laskelmien mukaan. Kansantalouden kokoon suhteuttamalla voidaan vastaavia kustannuksia arvioida eri maille mutta vertailussa pitää huomioida City'n rooli yhtenä maailman finanssikeskuksista. Huomautettakoon, että lukuun 40 mrd päädytään, kun oletetaan että n. joka 20. vuosi tapahtuu tilastojen mukaan markkinaromahdus joka pyyhkii mediaaniarvoltaan 63% BKT:stä pois. Eli kolmen prosentin jatkuvalla talouskasvulla päästäisiin vasta nollakasvuun pitkällä tähtäimellä.)
  5. ↑ 5,0 5,1 Valtiovarainministeriön ideapaperi
  6. ↑ Finanssivalvonta: Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2010 (s. 13)
  7. ↑ Valtion tilinpäätös 2009
  8. ↑ Valtion talousarvioesitys 2010
  9. ↑ Arvopaperitilastot 2010 (Suomen Pankki)
  10. ↑ Talouselämä 17.11.2008 Isot osakkeet vaihtuvat, pienet kituvat (R. Malin)
  11. ↑ OMX Exchanges lehdistötiedote
  12. ↑ Valuutta- ja OTC-johdannaismarkkinoiden vaihto 2010
  13. ↑ Kepa 4.6.2010
  14. ↑ Kauppalehti 16.5.2010 Kenen taskuun pankkivero kilahtaa?
  15. ↑ Financial Transaction Taxes: The International Experience and the Lessons for Canada (M.G. Wrobel)
  16. ↑ CADTM: Facing the debt crisis in Europe


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011
Osat:

Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Vakausrahastot&oldid=15079”