Ilmastopolitiikka

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2584
Moderaattori:smxb (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2584}}

Rajaus

Mitä ilmastopoliittisia ratkaisuja pitäisi nostaa hallitusohjelmaan?

Tulos

1. Polttava Kysymys -kampanjalla On tulevaan hallitusohjelmaan yksi tavoite: ilmastotieteeseen perustuviin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki. Ilmastolaki velvoittaisi jokaista tulevaa hallitusta vähentämään Suomen kotimaisia päästöjä vuosittain.

• Vuoteen 2020 mennessä päästövähennysten tulisi olla vähintään 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 95 % vuoden 1990 tasosta.

Ilmastolain tarkoitusperänä on:

• Luoda johdonmukainen ja ennakoitava tapa suunnitella ja toteuttaa kunnianhimoiset päästövähennykset
  
• Parantaa ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja seurattavuutta
  
• Auttaa Suomea tekemään oman oikeudenmukaisen osansa globaaleissa ilmastotalkoissa.
  

Liikenne:

• Raide- ja joukkoliikennettä kehitetään mittavalla, tarvittaessa budjetin ulkopuolisella rahoituksella.
• Päätetään ottaa käyttöön ruuhkamaksut pääkaupunkiseudulla.
• Uusien väyläinvestointien määrärahoista vähintään 70 prosenttia suunnataan ratoihin, muuhun joukkoliikenteeseen tai kävelyyn ja pyöräilyyn.

Luonnonsuojelu

• Uudistetaan metsälaki niin, että se kannustaa monimuotoisiin metsänhoitotapoihin.
• Metson rahoitus turvataan.
• Laajennetaan suojelualueita Metsähallituksen mailla.
• Turpeennosto rajataan luontoarvonsa menettäneille alueille.
• Maataloustuet uudistetaan niin, että maatalouden päästöt vähenevät ja luomutuotantoa lisätään.
• Hankitaan valtiolle Vuotoksen Natura-alueet.
• Saimaannorpat suojellaan muun muassa ulottamalla verkkokalastuskielto kaikille norpan esiintymisalueille.

Ilmasto- ja energiapolitiikka:

• Hallitus ajaa EU:n päästövähennystavoitteen korottamista 30 prosenttiin.
• Laaditaan kansalliset, ilmastotieteen mukaiset päästöbudjetit määrittävä ilmastolaki tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2050.
• Tehostetaan toimia energiatehokkuuden parantamiseksi niin, että energiankulutus laskee hallituskauden aikana.
• Laajennetaan uusiutuvan energian syöttötariffeja ja otetaan käyttöön nettomittarointi hajautetun energiantuotannon edistämiseksi.
• Ajetaan alas turpeen tuet.
• Energiapolitiikka

Ihmiskunnan yhteinen tavoite on pitää ilmaston lämpeneminen alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna

• Suomen tavoitteena on olla maailman ensimmäinen hiilineutraali yhteiskunta.
• Laaditaan Suomelle älyenergiavisio.
• Varmistetaan kasvihuonekaasupäästöjen hallittu ja johdonmukainen vähentäminen.
• Säädetään kansallisesti velvoittava ilmastolaki
• Energiatehokkuutta parannetaan vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä EU-tavoitteen mukaisesti.
• Ydinvoiman lisärakentamisesta, uraanin tuotantosuunnitelmista ja turpeen energiakäytöstä luovutaan erikseen valmisteltavan exit-strategian puitteissa.
• Maa- ja metsätalouden tukia kohdennetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja luonnon hiilivarastojen kasvattamista tukeviin toimiin.
• Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksut otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.

Riippuvuudet

• Ei määritelty.

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Kansanedustajien arvot

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion

päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys